Etyjiltä myrkyllinen jälkiarvio Ruotsin vaaleista: Puutteita vaalisalaisuuden varjelemisessa ja vaalirahoituksen läpinäkyvyydessä

Järjestön kritiikki Ruotsin äänestysjärjestelmää kohtaan on huomionarvoista erityisesti siksi, koska Ruotsi on usein mielletty demokratian mallimaaksi.

Ruotsin vaalit
henkilö ottamassa äänestyslippua
Äänestyslippuja Ruotsin vaaleissa.EPA

Ruotsin vaalijärjestelmässä olisi useita parannuskohteita, katsoo Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj keskiviikkona julkaisemassaan raportissa (siirryt toiseen palveluun). Järjestö tarkkaili Ruotsin valtiopäivävaaleja nyt ensimmäistä kertaa. Ruotsin vaalit pidettiin syyskuussa.

Etyj kiinnitti raportissaan huomiota erityisesti heikkoon vaalisalaisuuden varjelemiseen maassa.

Ruotsin hallitusmuodossa todetaan, että maan vaalit ovat salaiset. Etyj huomauttaa, että Ruotsissa eri puolueita äänestetään kuitenkin erinäköisillä äänestyslipuilla, joten äänestyslipun valitessaan äänestäjä voi tulla samalla paljastaneeksi, mitä puoluetta on äänestämässä.

Aiemmin myös Euroopan unionin komissio ja parlamentti ovat arvostelleet (siirryt toiseen palveluun) Ruotsia puutteista maan äänestyskäytännössä. Ruotsi on jo luvannut korjata ongelman muuttamalla lakia.

Etyjin kritiikki Ruotsin äänestyskäytäntöä kohtaan on erityisen huomionarvoista siksi, koska Ruotsi on usein mielletty demokratian mallimaaksi.

Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund sanoi syyskuussa Ilta-Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että ”Ruotsi on vaaliturvallisuuden ja -salaisuuden suhteen alhaisemmalla tasolla kuin esimerkiksi Suomi ja Tanska juuri äänestyskäytännön vuoksi”.

Etyjin kritiikki Ruotsia kohtaan on huomionarvoista myös siksi, koska maan äänestyskäytäntö sai kritiikkiä jo keväällä ennen vaaleja järjestön valmisteluraportissa (siirryt toiseen palveluun).

Sääntöjen rikkomisesta liian pienet sakot

Järjestö antaa Ruotsille pyyhkeitä myös vaalirahoituksen läpinäkyvyyden puutteesta. Järjestön mielestä puutteet hankaloittavat kansalaisten mahdollisuutta saada tietoa siitä, miten puolueet rahoittavat kampanjoitaan.

Järjestö kiinnittää raportissaan huomiota etenkin Ruotsin vaalirahoitussäännösten rikkomisesta seuraavien sanktioiden toimivuuteen.

Ruotsissa saa lahjoittaa vaalikassaan anonyymisti nykyisin vain 2 275 kruunua eli 220 euroa. Tätä suurempien lahjoittajien nimet pitää ilmoittaa vaaliviranomaisille sakon uhalla. Säännön rikkomisesta seuraavat sakot ovat kuitenkin Etyjin mielestä niin alhaiset, että puolueet saattavat rikkoa sääntöjä läpinäkyvyyden kustannuksella.

Järjestö suosittelee raportissaan Ruotsia muuttamaan vaalirahoitussäännöksiään muutenkin. Järjestö arvostelee Ruotsia raportissaan siitä, että maassa puolueiden tulee raportoida vain vaalikampanjaansa saamistaan tuloista, mutta kuluja, varoja ja velkoja ei tarvitse ilmoittaa.

Etyjin mukaan tällainen toiminta on vastoin Euroopan neuvoston korruption vastaisen GRECO -ryhmän (siirryt toiseen palveluun) ohjeita, jotka myös Ruotsi sen jäsenenä on hyväksynyt.

"Ruotsin SAK:n" vaalirahoitus kuriin

Etyjin raportista ilmenee myös, että vaalitarkkailijat keskustelivat vaalien aikaan eri ruotsalaistoimijoiden kanssa, jotka ilmaisivat huolensa sosiaalidemokraattisen puolueen läheisestä suhteesta ”Ruotsin SAK:hon” eli keskusammattijärjestö LO:hon.

Raportissa todetaan, että LO rahoitti sosiaalidemokraattien vaalikampanjaa 30 miljoonalla kruunulla eli noin kolmella miljoonalla eurolla siitä huolimatta, että keskusjärjestöön kuuluvien ammattiliittojen jäsenet koostuvat laajasti eri puolueiden kannattajista.

Järjestö ehdottaa raportissaan, että LO:n mahdollisuutta rahoittaa vaalikampanjoita rajoitettaisiin lailla.