Toinen aste ja toinen paikkakunta – nämä asiat yksin muuttavan alaikäisen tulisi tietää

Joka vuosi useat ysiluokkalaiset lähtevät opiskelemaan kauemmaksi. Alaikäisenä muuttamisessa on haasteita, mutta niistäkin selviää, kertovat lukiolainen ja opinto-ohjaaja.

nuoret
Lukion oppikirjoja pinossa.
Ronnie Holmberg / Yle

18-vuotias Taija Kaukoranta on yksin asuva lukiolainen. Hän muutti Oulusta Hämeenlinnaan lentopallon takia kolme vuotta sitten. Samalla hän löysi paikkansa Hämeenlinnan Lyseon lukion urheilulinjalta.

Kaukoranta pelaa Hämeenlinnan Lentopallokerhon naisten liigajoukkueessa. Hän sai asuntonsa Hämeenlinnan seudun opiskelija-asuntosäätiön kautta.

– Hämeenlinna on kiva kaupunki, jossa on kaikki tarpeellinen aika lähellä. Tämä ei ole liian iso eikä liian pieni kaupunki, ja urheilumahdollisuudet ovat todella hyvät, Kaukoranta kertoo.

Taidelukiot vetävät

Nummen yhtenäiskoulun opinto-ohjaajalla Tuula Fingerroosilla on kymmenen vuoden kokemus peruskoulussa työskentelystä. Hänen mukaansa noin 120 yhdeksäsluokkalaisesta 5–8 oppilasta hakeutuu toiselle asteelle kouluun, joka ei ole omalla kotipaikkakunnalla.

Aluksi osa kulkee kotoa toiseen kaupunkiin kouluun. Kuitenkin viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen lähes kaikki ovat muuttaneet opiskelupaikkakunnalle kulkemisen raskauden takia.

Fingerroos sanoo, että Suomen ilmaisutaitolukiot ovat suosituimpia hämeenlinnalaisten lähtijöiden joukossa. Nuorista lähtijöistä suurin osa menee Tampereen yhteiskoulun lukioon ja Kallion ilmaisutaidon lukioon Helsinkiin.

Opiskelija kirjoittaa muistiinpanoja.
Yle

Kanta-Hämeessä on hyvä lukiotarjonta, mutta ilmaisutaidon lukio puuttuu. Hämeenlinnan ytimestä löytyvät linjat niin urheilusta, yrittäjyydestä kuin tieteestäkin kiinnostuneelle. Kantakaupungin laajan ammatillisen puolen puutteita ovat esimerkiksi metsätalous, jonka koulutusta on tarjolla Lammin Evolla, ja kosmetologia, jota voi opiskella esimerkiksi Riihimäellä.

– Nuoret lähtevät tietysti eri syistä muualle toiselle asteelle, joten sellaista ysiluokkalaisen prototyyppiä ei ole. Nuorella on yleensä välittävä perhetausta, ja hän on itsenäinen sekä ulospäin suuntautunut. Perhe on voinut matkustella paljon tai nuorella on vahva sukulaisverkko jollakin toisella paikkakunnalla, Fingerroos sanoo.

Yksin uudessa kaupungissa

Vuonna 2017 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan noin yksi kymmenestä lukiolaisesta tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Tunne saattaa vain voimistua yksin uudella paikkakunnalla.

Yhdeksännen luokan opinto-ohjaajat eivät pysty konkreettisesti auttamaan uudelle paikkakunnalle lähteneen nuoren verkostoitumisessa. Fingerroos kehottaakin käymään tutustumassa uuteen kouluun mahdollisuuksien mukaan jo ennen yhteishakua.

Avoimien ovien kaltaisissa tilaisuuksissa toisen asteen opinto-ohjaajat ja tutorit kertovat ilmapiiristä ja sosiaalisista tapahtumista koulussa.

– Hyvä fiilis luo hyvän pohjan paremmalle sosiaaliselle elämälle, Fingerroos selittää.

Lukiolaisten Liitto on toivonut yhteisöllisempää toimintakulttuuria lukioihin. Joka lukiossa olisi hyvä olla tarjolla esimerkiksi tutortoimintaa, sanoo Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Alvar Euro.

– Tarjoamme myös jäsenillemme mahdollisuuden osallistua omaan toimintaamme ja sitä kautta tutustua ihmisiin.

Koulutöiden ohella arjen on sujuttava. Kun lähtee vanhempien lihapatojen ääreltä pois, täytyy ottaa täysi vastuu itsestä.

Opinto-ohjaaja Tuula Fingerroos haluaakin usein jutella nuoren huoltajien kanssa aiheesta, sillä muualla koulun käyminen on tilanteesta riippuen hieman kalliimpaa kuin kotoa käsin. Lukion läppäri- ja kirjakulujen lisäksi on oltava rahaa asumiseen ja ruokaan.

Tuet kannattaakin hakea ajoissa, jotta ne ovat turvana heti opintojen alkaessa.

– Tällä hetkellä eduskunta käsittelee lakiesitystä, joka poistaisi vanhempien tulojen alentavan vaikutuksen 17-vuotiaiden itsenäisesti asuvien opintotukeen, ja tietysti pyrimme vaikuttamaan sen läpimenoon, Alvar Euro toteaa.

Vanhojen tanssit liikuntasalissa
Hannu Harhama / Yle

Yksinasuminen itsenäistyttää

Lukion kolmatta vuotta käyvä Taija Kaukoranta neuvoo olemaan rohkea ja oma-aloitteinen, kun aloittaa keskusteluita muiden koululaisten kanssa. Niin saa uusia, samanikäisiä ystäviä vieraasta kaupungista. Myös harrastuskerhot ja joukkuepelit auttavat verkostoitumaan samanhenkisten kanssa.

Kaukorannan mielestä haastavinta yksin asumisessa on se, että kaikki käytännön asiat täytyy hoitaa itse.

– Kotona vanhemmat tekivät ruuan ja huolehtivat koko ajan. Samalla kuitenkin vapaus patistavista vanhemmista on parasta. Itsenäistymään oppii nopeasti, 18-vuotias Kaukoranta tuumaa.

Jutun on kirjoittanut Hämeenlinnan Nummen yhtenäiskoulun 9 A -luokan oppilas Otto Rantanen TET-harjoittelussa Yle Hämeenlinnassa. Hän aikoo hakeutua opiskelemaan Tampereelle.

Oletko muuttanut alaikäisenä toiseen kaupunkiin opiskelemaan? Kerro, miten pärjäsit ja mitkä olivat vaikeimpia asioita. Luo Yle Tunnus ja osallistu keskusteluun alla.