Poliisille ilmoitettujen viharikosten määrä nousi – yli puolet sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää

Kasvua selittää osin se, että poliisi käyttää entistä enemmän aikaa netin viharikollisuuden tutkintaan. Enemmistö viharikoksista jää kuitenkin pimentoon.

viharikokset
Mies tuijottaa tiiviisti tietokoneen ruutua hämärässä huoneessa.
Getty Images

Vuoden 2017 aikana poliisille tehtiin yhteensä 1 165 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Se on 8 prosentin kasvu edellisvuoteen, todetaan poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa viharikosraportissa.

Yleisin motiivi on uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan perustuva ennakkoluulo tai vihamielisyys. Näiden osuus rikosilmoituksista oli vuonna 2017 lähes 70 prosenttia. Näistä tapauksista 75 prosenttia oli sellaisia, että rikoksesta epäilty kuuluu kantaväestöön ja uhri johonkin vähemmistöryhmään. Kahdeksassa prosentissa tapauksista rasismi kohdistui yhdestä vähemmistöryhmästä toiseen.

Lue suomalaisen viharikollisuuden laadusta tarkemmin täältä.

20 prosenttia ilmoitetuista rikosilmoituksista liittyi uskontoon tai vakaumukseen. Näissä rikoksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset.

Uskontoon tai etnisyyteen perustuva viharikollisuus kulkee käsi kädessä, sanoo poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta.

– Olen nähnyt paljon rikosilmoituksia, joissa solvataan henkilöä sekä hänen ihonvärinsä että uskontonsa vuoksi.

Suurin osa ilmoitetusta rikosilmoituksista koskee sanallista uhkailua, häirintää tai loukkauksia. Niiden osuus on noussut jopa 50 prosenttia edellisvuodesta. Seuraavaksi yleisin rikoksen tyyppi on pahoinpitely, joita oli ilmoituksista 28 prosenttia.

Vihamotiivilla perusteltuja henkirikoksia oli rikosilmoitusten joukossa kolme, joista kaksi liittyi Turun puukotusiskuun.

Kunniaväkivaltatapauksia oli vuonna 2017 kuusi. Niissä tyypillisesti vanhemmat ovat pahoinpidelleet tai uhkailleet lastansa sen vuoksi, että tämä on seurustellut oman kulttuurinsa ulkopuolisen kanssa, tai vaihtanut uskontoa.

Viharikosilmoitukset 2017
Rikosilmoitusten määrä hypähti vuonna 2015, jolloin Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Päärikosten määrä on suurempi kuin ilmoitettujen rikosten. Tämä johtuu siitä, että yksi rikosilmoitus saattaa poikia epäilyn useammasta rikoksesta. LÄHDE: Poliisiammattikorkeakoulu.
Viharikosilmoitukset 2017. Viharikosmotiivinen osuudet. Rikoslajit.
Viharikosten motiivit ja epäiltyjen rikosten jakautuminen rikoslajeittain. LÄHDE: Poliisiammattikorkeakoulu.

Luvuista on hankala vetää johtopäätöksiä viharikollisuuden todellisesta määrästä.

Viharikollisuuden määrää nostaa jo pelkästään se, että poliisi panostaa niiden tutkintaan aiempaa enemmän. Vihaisen nettikirjoittelun lisääntymisen vuoksi poliisi perusti vuonna 2017 erillisen netin vihapuheiden torjuntaan keskittyvän poliisiryhmän.

Kuten kaikissa rikostyypeissä, mitä enemmän asiaa tutkitaan, sitä enemmän rikoksia löytyy.

– Poliisilla on resursseja tutkia niitä, mikä näkyy rikosilmoitusten määrissä, Rauta sanoo.

Toisaalta herkkyys ilmoittaa rikoksista saattaa kasvaa yhteiskunnallisen keskustelun myötä. "Ihmiset ovat tietoisempia oikeuksistaan, viharikoksista käsitteenä ja myös näin ollen ilmoittavat viharikoksista entistä yleisemmin poliisille", raportissa todetaan.

Suurin osa viharikollisuudesta ei kuitenkaan päädy poliisin tietoon. Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2016 aiheesta selvityksen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan 21 prosenttia häirintää tai vihapuhetta vuoden aikana kokeneista ilmoitti siitä jollekin taholle. Ilmoituskynnykseen voivat vaikuttaa viharikoksen uhrin häpeä, epätietoisuus omista oikeuksista, tai epäluottamus poliisiin.

Noin puolet tutkituista rikoksista etenee syyttäjälle

1.1.2017 – 30.6.2017 välisenä aikana tehdyistä rikosilmoituksista 600 esitutkinta oli saatettu päätökseen. Niistä 292 eteni syyttäjälle syyteharkintaa varten.

Asiaa ei lähetetä syyttäjälle, jos esitutkinnassa on käynyt ilmi, ettei tapaus täytä minkään rikoksen tunnusmerkkejä, tai jos ketään ei voida panna syytteeseen tai muuta vaadetta esittää. Näin tehdään esimerkiksi silloin kun epäilty on alle 15–vuotias, asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia, tai jos syyteoikeus on vanhentunut.

Nyrkit heiluvat rasismin vuoksi – tällainen on suomalainen viharikos

Vihapuhepoliisin kokoa leikattu, vaikka tutkittavaa riittää – "Tuo on tuollainen loputon suo"

Poliisi rekrytoi 25 uutta nettipoliisia – "kyse ei ole sananvapauden rajoittamisesta"

Rasismi räiskähti vuonna 2015 – Suomen viharikoksissa 53% kasvu

Viharikoksissa ei käytetä koventamisperustetta, vaikka laki niin vaatisi – "Tulokset ovat karua luettavaa"