Antaisitko keinoälyn auttaa sinua palveluviidakossa elämäntilanteesi muuttuessa? Ministeriö selvittää tekoälyn ja kryptorahakkeiden hyödyntämistä hyvinvointipalveluissa

Aurora-hankkeeseen osallistuu muun muassa julkiselta puolelta, työmarkkinajärjestöistä, pörssiyhtiöistä ja tekoälyalan startup-yrityksistä.

tekoäly
opiskelijoita käytävällä
Elämäntilanteita, joiden helpottamiseen Aurora-hanke tähtää, on esimerkiksi muutto toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.AOP

Valtiovarainministeriö on aloittanut laajan Aurora-nimisen hankkeen, jossa selvitetään tekoäly- ja lohkoketjuteknologioiden hyödyntämistä hyvinvointipalveluissa.

Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Jouko Salonen kertoo Ylelle, että Suomen pitää kiireellisesti tutkia, miten uusilla nousevilla teknologioilla ja niin sanotulla polettitaloudella (token economy) voidaan luoda kestävää arvoa.

Lohkoketjulla tarkoitetaan vertaisverkossa toimivaa hajautettua tietokantaa, jonka tietoja ei voi muuttaa jälkikäteen. Teknologian tunnetuin sovellus on kryptovaluutta bitcoin.

Salosen mukaan Aurora-hanke ei liity sote-uudistukseen tai perustulokokeiluun, vaan siihen miten valtionhallinto voi käyttää uutta teknologiaa palveluissaan.

– Toki monet hyvinvointipalveluista ovat myös sote-palveluita. Meidän hankkeessa on pilotteja jatkuvan oppimisen alueella ja yksinkertaisia elämäntapahtumiin liittyviä pilotteja. Ne eivät ole varsinaisesti soten ydintä, Salonen sanoo.

Elämäntapahtumilla tarkoitetaan ihmisen elämän taitekohtia, jossa tämä muuttaa harkitusti elämänsä suuntaa. Salosen mukaan esimerkkejä elämäntapahtumista ovat esimerkiksi se, kun nuori muuttaa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle tai aikuinen vaihtaa työpaikkaa.

Tekoäly keskustelee asiakkaan kanssa

Auroran tavoitteena on kehittää teknologista ekosysteemiä, jossa oppivien tietokonejärjestelmien avulla luodaan älykkäitä palveluita ihmisille.

– Siellä tekoäly arvioi monella tasolla tilannetta ja keskustelee asiakkaan kanssa. Tässä on mielestäni aika kunnianhimoisia teknisiä tavoitteita.

Yksi selvityksen aihe Aurora-hankkeessa on, voitaisiinko hyvinvointipalveluissa jotenkin hyödyntää lohkoketjuteknologiaan perustuvia tokeneita eli kryptorahakkeita. Työnimenä tällä selvityksellä on Aurora welfare token.

– Esiselvitysvaiheessa on aiheellista tutkia, millä tavalla tekoälyä ja oppivia järjestelmiä soveltavat arvoketjut tuottavat arvoa, miten arvontuotantoa mahdollisesti voitaisiin tukea hajautetuilla teknologioilla, joita lohkoketju ja siihen liittyvät token-mallit ovat.

Salosen mukaan he ovat tähän mennessä hahmotelleet kolme mahdollista tapaa hyödyntää kryptorahakkeita. Yksityiskohdat token-malleista ovat vielä alkutekijöissään.

Kolme ehdotusta tokeneille

Tällä hetkellä todennäköisimmältä vaikuttavassa mallissa niin sanottu hyödyketoken toimisi palvelujärjestelmän sisäisenä arvon mittaamisen välineenä, eikä näkyisi kansalaisille juuri millään tavalla.

– Palvelutuottajien välisen vuorovaikutuksen tokenissa saattaa olla ihan selvittämisen arvoisia mahdollisuuksia, Salonen toteaa.

Toinen mahdollinen malli liittyy kryptorahakkeiden hyödyntämiseen hajautetun organisaation hallinnassa.

– Meillä ei ole olemassa kovin ketteriä ja hyviä hajautettujen yhteistoimintarakenteiden hallintamekanismeja. Varmaan siihen pitää jollakin tavalla esiselvityksessä ottaa kantaa.

Kolmas vaihtoehto olisi kansalaisten jollain tavalla palveluissa käyttämä perustulo-tyyppinen kryptorahake. Salonen pitää tätä vaihtoehtoa kuitenkin kaukaisempina, eikä halua spekuloida sitä enempää tässä vaiheessa.

Esiselvitysvaiheessa on tarkoitus myös ottaa kantaa siihen, sopisiko palvelujärjestelmään paremmin julkinen avoin lohkoketju kuten esimerkiksi Ethereum vai jokin ulkopuolisilta suljettu lohkoketjujärjestelmä.

Testijärjestelmä auki helmikuussa

Salosen mukaan Aurora-hankkeen verkostoon kuuluu ainakin 170 ihmistä, jotka edustavat monenlaisia organisaatioita. Mukana on väkeä kaupungeista, työmarkkinajärjestöistä, oppilaitoksista, Kelasta, Verohallinnosta, pörssiyhtiöistä ja tekoälyalan startup-yrityksistä.

Auroralle on myönnetty miljoonan euron määräraha viime kesäkuun lisäbudjetissa.

Salosen mukaan rahoitus on mitoitettu niin, että hankkeen selvitystyö olisi valmis helmikuussa 2019. Silloin myös on tarkoitus pilotoida teknisesti toimivaa järjestelmää, jossa jonkin elämäntapahtuman ympärille on muodostettu palveluverkko.

Salosen mukaan tavoitteena on, että he voisivat esitellä Aurora-hankkeen tuloksia ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle uudelle hallitukselle, joka voisi halutessaan hyödyntää tuloksia.

Ministeriö kertoi projektista keskiviikkona ja torstaina järjestetyssä Blockchain Summit Helsinki 2018 -tapahtumassa. Hanke on osa suomalaisten julkisten palveluiden digitalisointitavoitetta.