Kuntien veteraanitukien käytössä hälyttäviä eroja – Kuopiossa kotona asuva veteraani saa vuodessa yli kymppitonnin, Pellossa alle 400 euroa

Kunta palauttaa veteraanien rahoja valtiolle, vaikka 92-vuotias omaishoitaja tarvitsisi lisää apua kotona selviämiseen.

Vanhusten palvelut
Pellon Juoksegissa asuva Olavi Puranen on 92-vuotias omaishoitaja.
Pellon Juoksengissa asuva 92-vuotias Olavi Puranen haluaisi lisää apua kotona selviämiseen.Kyösti Vaara / Yle

Pellon Juoksengissa asuva veteraani Olavi Puranen saa veteraanirahalla siivouspalvelua kerran kuukaudessa ja lumen linkoamisen pihasta tarvittaessa. Pellon veteraanit saivat viime vuonna keskimäärin alle 400 euroa kotona asumisen tueksi.

Purasella olisi avulle enemmänkin käyttöä, mutta Pellon kunta palautti viime vuonna saamastaan lähes 28 000 euron tuesta peräti 21 424 euroa valtiolle.

Lappilaiskunta on asiassa maan häntäpäässä, vaikka vielä kehnompiakin kuntia on. Pellossa tunnustetaan, että asia on hoidettu huonosti.

–Syynä on ajan puute. Tämä veteraanirahan käyttäminen on jäänyt toissijaiseksi asiaksi. Tästä eteenpäin rahat käytetään tarkemmin veteraanien hyväksi, Pellon kunnan hoivapalveluiden esimies Anne Ikonen sanoo.

Kymmenet kunnat eivät käytä kaikkia veteraanien kotona asumista tukevien palveluiden hankkimiseen tarkoitettuja rahoja, vaan palauttavat niitä takaisin valtiolle.

Omaishoitaja-veteraani kaipaa ruoanlaittoapua ja hierontaa

Olavi Purasen toivelistalla on siivousta nykyistä useammin sekä ruoanlaittoapua. Vaimon omaishoitajana toimiminen on 92-vuotiaalle fyysisesti raskasta, joten jalkojenhoito ja hieronta tekisivät hyvää.

–Yöllä nukkuminen ja aamulla herääminen helpottuisivat, jos saisin silloin tällöin hierontaa, Puranen sanoo.

Vuotta nuorempi vaimo liikkuu rollaattorin avulla ja tarvitsee apua monta kertaa päivän aikana. Veteraanin lihakset ovat kovilla.

– Hän on aika painava, enkä pysty enää nostamaan häntä, mutta WC-käynneissä ja jalkojen nostamisessa sänkyyn voin häntä auttaa.

Kunta selittää: Jäänyt kiireessä toissijaiseksi asiaksi

Pellon kunta olisi voinut helpottaa Purasen ja hänen vaimonsa kotona asumista hankkimalla heille enemmän hoitoja ja palveluita, mutta kunta palautti veteraanien varojen huonon hoidon vuoksi yli 21 000 euroa rahoista valtiokonttoriin.

Myös toisessa lappilaisessa pikkukunnassa, Tervolassa, syynä veteraanirahojen käytön huonoon onnistumiseen on ajanpuute. Vanhustenhuollon johtaja Kristiina Kehusmaa sanoo asian hukkuneen työkiireisiin.

–Tämä meni viime vuonna huonosti, mutta nyt täytyy olla tarkempi. Palveluiden hankkiminen veteraaneille ei ole helppoa, koska Tervolassa on vähän palveluita tarjoavia yrityksiä, Kehusmaa sanoo.

Tervola palautti viime vuonna lähes puolet yli 54 000 euron tuesta. Kunta käytti veteraania kohti viime vuonna 925 euroa.

Kunnat käyttävät nollasta eurosta yli kymppitonniin

Parhaiten veteraanien kotona asumista tukevien palvelujen koordinoinnin on hoitanut Kuopion kaupunki, jossa tukea jaettiin yli 10 000 euroa veteraania kohti.

Kuopiossa on palkattu tehtävää varten erityinen palveluohjaaja. Hänen työnään on etsiä piilossa olevat hoitotarpeet.

Käytämme paljon kotiin tuotavia palveluita.

Kuntoutusjohtaja Mikko Korhonen, Kuopion kaupunki

– Lisäksi veteraanien hoito on meillä avohoitopainotteista eli käytämme paljon kotiin tuotavia palveluita, kertoo kuntoutusjohtaja Mikko Korhonen Kuopion kaupungilta.

Viime vuonna Kuopio käytti 10 506 euroa veteraania kohti.

Listan hännillä on muutama kunta, joissa ei käytetty rahaa ollenkaan ja muutama kunta, joissa on käytetty rahaa vähemmän kuin Pellossa.

Listan loppupäässä on myös pieniä kuntia, joissa on vain muutama veteraani, ja hekin ovat laitoshoidossa. Kyse voi joissakin kunnissa olla siitä, että niissä ei ole enää kotona asuvia veteraaneja.

Tiina Kyttälä valtionkonttorilta arvioi rahaa palautettavan myös sen vuoksi, että veteraaneja on kuollut vuoden aikana

–Kaikki eivät ehkä tarvitse tai halua kaikkia palveluja tai sitten kunta ei tavoita kaikkia veteraaneja, Kyttälä pohtii.

Veteraanituella hierontaa, jalkojenhoitoa ja siivousta

Lapissa Inari käytti rahaa veteraania kohti yli seitsemän kertaa enemmän kuin Pello. Inarin vs. sosiaali- ja terveysjohtaja. Jaakko Seppänen pitää onnistuneen rahanjaon edellytyksenä tarvekartoituksen tekemistä.

– Kaikki veteraanimerkin omaavat henkilöt on henkilökohtaisesti haastateltu ja heidän tarpeensa on käyty läpi. Veteraanit itse tai heidän omaisensa ovat arvioineet, onko tälle palvelulle käyttöä.

Inarilainen veteraani Matti Huru on tyytyväinen kunnan palveluihin. Rahalla hankitaan hierontaa, jalkojenhoitoa ja siivousta.

– Kyllä veteraanipalvelut on Inarin kunnassa pelanneet hyvin, että ei niistä mitään valittamista ole, Huru kehuu.

Kaikkien kuntien veteraanien kotona asumista tukevien palveluiden rahamäärät (siirryt toiseen palveluun)

Seitsemän eniten rahaa käyttävää kuntaa

Kunta

euroa/veteraani

Kuopio

10506

Kaavi

9509

Haapavesi

8956

Liminka

6662

Raahe

5446

Turku

4519

Paimion-Sauvon kuntayhtymä

4055