Melontareititkin siirtyvät sovellukseen – japanilaisia houkutellaan hämäläisvesille

Kantahämäläiset melontareitit löytyvät puhelimeen ladattavasta oppaasta ensi kesänä. Sovellusta varten reittejä on melottu kuluneen kesän aikana GPS-paikantimen kanssa.

melonta
Mika Soramäki ja Heidi Kontio melomassa
Mika Soramäki ja Heidi Kontio ovat kartoittaneet tänä kesänä yli 200 kilometriä hämäläisiä vesireittejä.Timo Leponiemi / Yle

Projektipäällikkö Mika Soramäki Hämeen ammattikorkeakoulusta ja ympäristökoordinaattori Heidi Kontio Vanajavesikeskuksesta ovat meloneet tänä vuonna seitsemän kuukauden aikana yli 200 kilometriä hämäläisiä vesireittejä. Mikan taskussa on kulkenut GPS-laite, joka on tallentanut melotut reitit muistiin.

Reittitietoja käytetään laadittaessa matkapuhelimiin tarkoitettua sovellusta. Melontareiteistä tehtävään oppaaseen tulee reittien lisäksi myös matkan varrelta löytyvät palvelut, kuten ruoka- ja majoituspaikat, kaupat, huoltoasemat ja kanoottien vesillelaskupaikat.

Sovellus helpottaa myös etukäteen tapahtuvaa oman melontareitin suunnittelua ja siitä voi katsoa vaikkapa kanootinvuokrauspaikkoja.

Melontareiteille halutaan lisää käyttäjiä

Kanta-Hämeestä laaditaan viisi melontareittiä. Yksi niistä lähtee Lammin Pääjärveltä ja jatkuu Vanajanselälle. Muut kattavat Hauhon, Kaartjoen, Toivanjoen ja Loimijoen reitit.

Mika Soramäki toivoo melontareiteille paljon nykyistä enemmän käyttäjiä.

– Me toivomme, että tietoisuus näistä melontareiteistä lisääntyy. Muun muassa Loimijoen reittiä digitoidessa huomasimme, että harvalle ihmiselle sillä joella on mitään merkitystä.

Päätavoitteena on lisätä kansainvälisten matkailijoiden määrää Hämeessä. Tätä varten on jo tehty japanilaisille suunnattu markkinointivideo, jossa esitellään hämäläisiä vesiä.

Monipuoliset ja erilaiset reitit

Soramäki kehuu hämäläisvesiä monipuolisiksi.

– Sitä on hämmästellyt itsekin, kuinka hieno luonto meillä täällä on.

Melontareittejä kartoittamassa ollut Heidi Kontio sanoo olleensa melojana aloittelija, mutta saaneensa Mikalta hyvää oppia.

– Sen olen oppinut, että melonta on kehonkäytölle kokonaisvaltaista toimintaa. Koko ajan pitää miettiä, että miten meloo koko vartaloa käyttäen, eikä pelkästään käsillä, sillä käsivoimat voivat loppua.

Heidi Kontio on huomannut, että monipuolisuuden lisäksi kaikki reitit ovat olleet erilaisia. Erityisesti mieleen on jäänyt Leheenreitti Suolijärveltä Hauhon Pyhäjärvelle.

Viidestä reitistä kolme saatiin digitoitua kokonaan tänä vuonna. Alkukesän kuivuuden vuoksi osa latvavesistä jäi kuitenkin odottamaan ensi vuotta.