Etävanhempi Jyri Hellevuo väänsi 5 vuotta saadakseen elatusavun kohtuulliseksi – etenkin vuoroasumisessa lapsen elatusavun maksaminen koetaan usein epätasa-arvoiseksi

Monen Ylen joukkoistukseen vastanneiden mielestä elatusavun määrä ei ole oikea. Lainsäädäntöön lapsen vuoroasuminen on tulossa, mutta elatusavun laskemiseen vuoroasumisessa se ei ota kantaa.

elatusapu
Ihmisten varjoja.
Henrietta Hassinen / Yle

Jyri Hellevuon avioero viisi vuotta sitten oli vaikea. Pitkien taistelujen jälkeen käräjäoikeudessa sovittiin lasten osoite sekä elatusavun määrä. Yhteishuoltajuudessa lasten äidistä tuli lähivanhempi ja Hellevuosta etävanhempi.

– Kuukauden nettotuloista meni 25 prosenttia elatusapuun, kertoo Hellevuo.

Ylen joukkoistus paljastaa, että etenkin vuoroasumisessa elatusavun maksaminen koetaan usein kohtuuttomaksi. Vaikka jälkikasvu asuisi puolet ajasta toisella vanhemmallaan ja puolet toisella, ja kaikki suuremmat kulut pantaisiin puoliksi, joutuu etävanhempi maksamaan kuukausittain pitkän pennin elatusapua.

"Vuoroasumisessa järki sanoisi ettei elatusta tarvitse maksaa, mutta silti suositusten mukaan "virallinen" laskelma voi näyttää satojen eurojen maksuja. Asumisen kuluja ei huomioida etävanhemmalle."

"Lähivanhemman mielestä etävanhempi on elatusvelvollinen koko tämän uudesta perheestä, kun heillä ei rahat riitä. Ja on typerää, että toinen joutuu maksamaan elatusapua, vaikka lapsi asuu puolet ajasta etävanhemmalla."

"Ex-mies ei ymmärrä, että lapsista huolehtiminen maksaa"

Laki lapsen elatuksesta takaa, että lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan.

Vuodelta 1975 peräisin olevan lain mukaan elatusapua maksetaan lapselle, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Kelan myöntämää elatustukea (siirryt toiseen palveluun) voi esimerkiksi saada silloin, jos lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta tai jos elatusapu on pienempi kuin elatustuki.

Ainakaan toistaiseksi lapsi ei voi olla kirjoilla kahdessa osoitteessa, vaikka vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus. Tähän voi lähivanhempi perustaa vaatimuksensa elatusavusta, vaikka kaikki mahdolliset kulut olisi jaettu puoliksi.

"Isä ei mieltänyt kustannusten nousevan siirryttäessä yhdestä taloudesta kahteen, vaan ajatteli elatuskustannusten vähenevän hänen osaltaan eron myötä."

"Saan liian vähän elatusapua, sillä lapsen isä ei suostunut maksamaan kuin minimin."

"Sopiminen elatusavusta oli helppoa, koska mies suostui maksamaan Kelan elatustuen verran 156 e/kk . Jos olisi menty lastenvalvojan kautta, niin hän joutuisi tulojensa puolesta maksamaan enemmän."

Lapsen elatuksesta voi tehdä oikeuskelpoisen sopimuksen kunnan lastenvalvojan luona. Mahdollisen elatusavun määrän voi laskea laskurilla (siirryt toiseen palveluun) (Sosiaalikollega) myös itse – tai neuvotella entisen puolison kanssa, kuten eräs joukkoistukseen vastanneista:

"Jos aikanaan olisimme exän kanssa alistuneet lastenvalvojan määräämään elatusapuun, niin minulle ei elatusavun maksajana olisi jäänyt edes leipää pöydälle. Sovimme keskenämme elatusmaksusta, jotta lapsellamme olisi molempien vanhempien luona taloudellisesti yhtä hyvät lähtökohdat."

Lakimuutos tulossa, mutta...

Elatusapulaskuri on siitä huono työkalu, että se ei ota huomioon vuoroasumista. Osa joukkoistukseen vastanneista elatusapua maksavista kertoo, että talous on todella kovilla. Pahimmillaan elatusmaksut ovat vieneet velkasaneeraukseen.

Jyri Hellevuo kertoo, että omasta pussista on kustannettava muun muassa lasten koulukuljetukset silloin, kun lapset ovat isällään.

Lasten vuoroasuminen on kasvussa (siirryt toiseen palveluun) (THL), sillä se on monesti paras tapa molemmille vanhemmille huolehtia lapsistaan. Etävanhempana on useammin isä kuin äiti.

"Lapsilisät menevät lähivanhemmalle ja tämän lisäksi lähivanhempi saa lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, vaikka kyseessä olisi yhteishuoltajuus. Laskurit eivätkä sossut huomioi tätä mitenkään. Toivottavasti tuleva laki lapsen huoltajuudesta korjaa isän asemaa erotilanteessa niin että voidaan tosiasiallisesti puhua yhteishuoltajuudesta."

Lainsäädäntöön lapsen vuoroasuminen on vasta tulossa. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja sen odotetaan astuvan voimaan vuoden 2019 aikana.

Lakimuutoksen tavoitteena on huomioida erotilanteissa entistä paremmin lapsen etu, mutta elatusavun laskemiseen vuoroasumisessa se ei ota kantaa, kertoo johtava sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Mirja Laitinen Jyväskylän kaupungilta.

– Huoltolaki ja sen uudistukset eivät sinänsä riitä, vaan uudistusta tarvitaan myös palvelujärjestelmään ja sosiaaliturvajärjestelmään, huokaa Laitinen.

Vaikka laki tunnistaisi sopimuksen, missä todetaan lapsen asuminen molempien luona, mutta vain toisella vanhemmalla on mahdollisuus saada tukea koulukyyteihin, lapsilisää, elatustukea tai asumistukea, niin ei sopimuksella ole merkitystä.

Toistaiseksi vanhemmat eivät siis ole tasa-arvoisessa asemassa, vaikka lapsen vuoroasuminen kirjattaisiinkin lakiin.

Elatussopimuksen päivittäminen

Ylen joukkoistukseen vastanneista moni tuskaili myös sitä, että tehtyä elatussopimusta on vaikea lähteä muuttamaan myöhemmin.

"Oma taloudellinen tilanteeni on selvästi heikentynyt, kun taas ex-puolison tilanne on selvästi parantunut. Vaikka kaikki tekijät puoltavat elatusavun alentamista usealla sadalla eurolla, ex-puoliso ei ole siihen suostunut."

"Maksan tuloihini nähden liikaa. Erovaiheessa pakenin ahdistusta tekemällä paljon ylitöitä. Kun sovittiin lastenvalvojan kanssa maksuista, palkka kostautui."

Elatusavun rahamääriin tehdään indeksitarkistus (siirryt toiseen palveluun) (Oikeusministeriö) kalenterivuosittain. Maksettavan summan pitäisi nousta myös lapsen kasvun myötä, sillä teini-ikäisen kulutus on aivan toista luokkaa, kuin päiväkotilapsen.

"Yli kymmenen vuotta sitten lastenvalvoja ei neuvonut suuntaan eikä toiseen tulevaisuuden suhteen. Tuolloin 5-vuotiaasta sovittu 150 euron elatustuki ei riitä likimainkaan 16-vuotiaan lukiolaisen perustarpeisiin edes osittain."

Laitinen muistuttaa, että vanhemmat voivat käydä lastenvalvojan luona neuvottelemassa elatussopimuksesta, mutta sopimusta ei ole pakko tehdä – etenkään jos se tuntuu kohtuuttomalta.

Jyri Hellevuo on tällä hetkellä tyytyväinen tilanteeseensa. Hän maksaa nykyisin vähemmän elatusapua kuin jutun alussa mainitun 25 prosenttia nettotuloista kuukaudessa.

– Lapset asuvat vuoroviikoin minulla ja jatketaan elämää eteenpäin.

Lastenvalvojat noudattavat elatuksen määrittelyssä oikeusministeriön ohjetta, jonka mukaan elatusavun laskemisen jälkeen on tehtävä vielä kohtuullisuusarviointi.

– Lapsen etu ei ole suurin mahdollinen elatusavun määrä, vaan että elatusapu on lapselle riittävä, mutta maksajalle kohtuullinen, sanoo johtava sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Mirja Laitinen.

On myös etävanhempia, jotka maksavat elatusavut mukisematta.

"Olemme hyvissä väleissä lapsen isän kanssa ja molemmat ajattelee vain lapsen parasta."

"Miksi solmimisen pitäisi olla vaikeata? Kysehän on omista lapsista ja heidän jokapäiväiseen elämään liittyvien asioiden sopimisesta taloudellisesti."

"Sovimme olevamme lasten huoltajia elämämme loppuun saakka. Vanhemmat ovat eronneet, eivät lapset."

Muutettu 29.11.2018 klo 12.19: Muutettu Jyri Hellevuon nykyisin maksamaa elatusavun summaa. Aiemmin jutussa oli sen suuruudeksi kirjoitettu noin 300 euroa kuukaudessa.

Muutettu 30.4.2019 klo 13.46: Muutettu jutun alussa ilmaisu "oikeus päätti" muotoon "käräjäoikeudessa sovittiin".