Analyysi: Britannian eronäytelmässä kaikki ei ole sitä, miltä näyttää

Erosopimusta ei voida muuttaa. EU-johtajat ovat surullisia. Uskokoon ken haluaa, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Brexit
Britannian pääministeri Theresa May piti lehdistötilaisuuden EU-huippukokouksessa Brysselissä.
Britannian pääministeri Theresa May piti lehdistötilaisuuden EU-huippukokouksessa Brysselissä.Olivier Hoslet / EPA

BrysselEilen sunnuntaina pidetty huippukokous oli merkkipaalu EU:n 61-vuotisessa historiassa. Johtajat hyväksyivät ensimmäistä kertaa sopimuksen yhden jäsenvaltion, Britannian, erosta.

Europa-rakennukseen kokoontuneet johtajat luonnehtivat tunnelmia kuin yhdestä suusta.

Surullinen päivä, sanoi komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.

EU on hauras, sanoi Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Erittäin ikävä tilanne, luonnehti pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Traagista ja surullista, sanoi Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Johtajilla on ollut hyvin aikaa pohtia, millaisia sanoja käyttää erosopimuksen hyväksymispäivänä. Britannian eroäänestyksestä ehti kulua kaksi vuotta ja viisi kuukautta siihen, että eropaperit saatiin pöydälle.

Voisi kuvitella, että suruaika olisi jo ohi. Heti äänestyksen jälkeen pelättiin, että muutkin maat voisivat seurata brittien esimerkkiä. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Edes Sampo Terho (sin.) ei enää puhu EU-kansanäänestyksestä.

Surun tai haikeuden sijaan tunnelma voisi olla siis myös hivenen huojentunut. Tällä erää brexit näyttäisi jäävän pikemminkin historian oikuksi kuin koko unionin hajottavaksi trendiksi.

Tiennäyttäjän sijaan Britanniasta on tullut varoittava esimerkki. Vaikka taloudella menee vielä hyvin, eroneuvottelut ovat myrkyttäneet maan politiikan. Ulospäin kansanäänestystä seurannut aika on näyttänyt jatkuvalta kriisiltä.

Osaltaan tämä on johtunut juuri eroneuvotteluista, joissa Britannia on taipunut kompromissiin toisensa jälkeen. Samat surullisuuttaan vakuutelleet EU-johtajat toistelivat sunnuntaina, että neuvottelujen lopputuloksena aikaan saatu 585-sivuinen sopimus on viimeinen tarjous.

Ottakaa tai jättäkää. Neuvotteluja siitä ei enää avata.

Viesti oli suunnattu Britannian parlamentin alahuoneelle, joka äänestää eropaperista joulukuun alkupuoliskolla. Moni brittipoliitikko pitää sopimusta kelvottomana. He ajattelevat, että jos sopimus torjutaan, se voidaan ehkä neuvotella paremmaksi.

Sanomalla että sopimukseen ei enää palata, EU-puoli pyrkii muuttamaan brittiparlamentin äänestyksen valinnaksi kahden vaihtoehdon väliltä: Joko järjestynyt ero sopimuksen mukaan tai sekava ja kallis ero ilman sopimusta.

Tarkoitus on korottaa rimaa sopimuksen torjumiselle. Eräänlainen viimeinen palvelus pääministeri Theresa Maylle, joka palvelisi myös EU:n omia etuja. Mutta onko sopimus oikeasti kiveen hakattu?

Kukaan ei suostunut Brysselissä myöntämään, että unionilla olisi varasuunnitelma erosopimuksen kaatumisen varalta. Jos parlamentti torjuu sopimuksen, on kuitenkin vaikea uskoa että EU antaisi tilanteen ajautua sopimuksettomaan eroon ilman että sopua yritettäisiin jotenkin pelastaa.

Silloin edessä voi olla valinta aavistuksen vesitetyn erosopimuksen ja sopimuksettoman eron välillä. Erohan toteutuu sääntöjen mukaan joka tapauksessa 29. maaliskuuta 2019.

Ainoa johtaja, joka kiisti olevansa surullinen oli muuten Britannian pääministeri Theresa May. Hän sanoi olevansa täynnä optimismia maansa tulevaisuuden suhteen. Uskokoon ken tahtoo.