Perussuomalaisten nuorten kannanotto Karjalan palauttamisesta ihmetytti Venäjällä – suomalaisten Karjala-kaipuu romahtanut 1990-luvulta

PS-nuoret ja kolme yhdistystä haluavat luovutettua Karjalaa takaisin Venäjältä. Ulkoministeriö tyrmää vaatimukset ja professori pitää niitä epärealistisina.

Karjalan tasavalta
Postipankki ja paloasema Sortavalan pääkadulla.
Katunäkymää Sortavalasta Karjalan tasavallasta.Heikki Haapalainen / Yle

Viime viikolla Venäjällä syntyi kohu, jota moni Suomessa ei osannut odottaa. Suomalainen järjestö oli vaatinut, että valtio avaa neuvottelut Karjalan palauttamisesta, ja reaktiot venäläismediassa olivat pöyristyneitä.

Perussuomalaisten nuorisojärjestön mielestä jatkosodan jälkeiset alueluovutukset olivat vääryys, joka olisi korjattava. Heidän mielestään Suomen valtion tulee aloittaa Venäjän kanssa neuvottelut luovutettujen alueiden palauttamisesta. PS-nuoret käsitteli asiaa syyskokouksessaan 17. marraskuuta (siirryt toiseen palveluun).

Pelkästään yksittäisen PS-nuoren someviesti (siirryt toiseen palveluun) Karjalan palautuksesta sai venäläismedian heräämään. Kohusta uutisoi ensin Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun). Myöhemmin asiaa käsiteltiin Helsingin Sanomien kolumnissa (siirryt toiseen palveluun).

Suomalaisten kiinnostus Karjalan palautukseen hiipunut

Tutkija pitää Karjala-vaatimuksia epärealistisina.

– Venäjällä ei ole halukkuutta neuvotella rajoista eikä myöskään halua luovuttaa alueitaan, sanoo Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

Hän muistuttaa, että Krimin tilanteen vuoksi Suomen Venäjä-suhteet heikentyneet.

– Esimerkiksi viisumivapaus ei ole maiden välillä edennyt. Krimin liittämisen yhteydessä Venäjä käyttää historiallisia argumentteja. Muiden maiden historiallisia perusteita Venäjä ei sen sijaan pidä pätevinä.

Suomalaisten kaipuu luovutettua Karjalaa kohtaan on haalenemassa. Forsbergin mukaan 1990-luvun alussa, kun asiaa ensimmäistä kertaa kysyttiin, puolet suomalaisista kannatti alueen palautusta.

– Nyt osuus on enää noin 20 prosenttia riippuen kuinka asiasta kysytään. Viime aikoina asiaa ei ole kansalaisilta mielipidetiedusteluissa kysyttykään.

Pro Karelia: Kymmenesosa suomalaisista muuttaisi Karjalaan

PS-nuoret eivät ole ainoita Karjala-vaatijoita. Suomessa on ainakin kolme yhdistystä, jotka edelleen ajavat Karjalan saamista takaisin Venäjältä Suomelle. Yhdistykset ovat Aluepalautus, Tarton Rauha ja Pro Karelia.

Aluepalautus ry on tehnyt syyskuussa kannanoton (siirryt toiseen palveluun), jossa edellytetään, että Suomi tekee Venäjälle virallisen neuvottelualoitteen Tarton rauhan rajojen palauttamisesta Suomen ja Venäjän väliseksi rajaksi. Neuvotteluaikataulussa tulisi pyrkiä siihen, että maat solmivat rajojen palautussopimuksen viimeistään juhlavuonna 2020.

Miksi esimerkiksi Pro Karelia ajaa sinnikkäästi Karjalan palauttamista? Yhdistyksessä ajatellaan, että alueen takaisin saamisella, jos sitä vaadittaisiin ja Venäjä suostuisi vaatimuksiin, olisi taloudellisia, poliittisia ja imagollisia hyötyjä.

– Karjalan palauttaminen lopettaisi vihanpidon Suomen ja Venäjän välillä. Mielestäni tämä on puhdasta win-win-ajattelua. Työttömyys käytännössä loppuisi, koska suomalaiset panisivat Karjalan kuntoon, toteaa yhdistyksen pääsihteeri Veikko Saksi.

tie niityn keskellä
Karjalan tasavallasta Suomeen kulkeva pikkutie.Pasi Peiponen / Yle

Pro Karelia -yhdistyksen mukaan Karjalan venäjänkielinen väestö voisi jäädä asumaan nykyisille sijoilleen, jos alue hypoteettisesti palautuisi Suomelle.

– Osa heistä toki muuttaisi varmastikin Venäjälle. Itse uskon, että suomalaisista 10 prosenttia muuttaisi Karjalaan.

Yhdistyksessä ajatellaan, että suomalaispoliitikot ovat suomettuneita Karjala-kysymyksessä.

– Ainoastaan perussuomalaisissa ja sinisissä on jonkin verran suosiollisuutta ajatukselle, sanoo Saksi.

Voisiko Karjala olla uusi Krim, jos Suomi saisi sen takaisin? Venäjän ja Ukrainan välit ovat jälleen kiristyneet Mustallamerellä sattuneen välikohtauksen johdosta, kertoo Yle. Meneillään oleva konflikti Krimin edustalla ei ole vaikuttanut yhdistyksen Karjala-vaatimuksiin.

– Ei tämä muuta ajatuksiamme mitenkään. Näitä tilanteita tulee jatkuvasti.

Vuonna 1944 n. 430 000 evakkoa sodassa menetetyiltä alueilta asutettiin muualle Suomeen. Siirtoväen sijoitussuunnitelmassa pyrittiin siihen, että samalta seudulta kotoisin olleet pääsivät asumaan lähelle toisiaan. Pohjois-Savon alueelle asutettiin Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan asukkaita. Kuopion läänin aluella oli v. 1949 lopussa 50 484 siirtokarjalaista.
Vuonna 1944 noin 430 000 evakkoa sodassa menetetyiltä alueilta asutettiin muualle Suomeen.KUHMU

Kekkonen neuvotteli itänaapurin kanssa vielä 1960-luvulla

Ulkoministeriössä tyrmätään Karjala-vaatimukset.

– Suomella ei ole aluevaatimuksia minkään maan suhteen. Näin ollen Suomi ei aio ottaa Pariisin rauhansopimuksen perusteella Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden palauttamista esille Venäjän federaation kanssa, sanoo ministeriön Venäjän yksikön päällikkö Niklas Lindqvist.

Karjalan palautuksesta on käyty neuvotteluja maamme historiassa aivan virallisestikin. Pääministeri Urho Kekkonen neuvotteli 1950-luvulla Neuvostoliiton kanssa osasta Karjalaa. Ytimenä olisi ollut Viipuri. Viimeisen kerran Kekkonen otti asian esille alkukesästä 1968 Brezhnevin kanssa. Silloin ideana oli aluevaihto Lapista. Tämä käy ilmi Kimmo Rentolan kirjasta Niin kylmää että polttaa (Otava, 1997).

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän federaatio ja Suomi sopivat vuonna 1992, että maat säilyttävät yhteisen rajan. Samalla sovittiin, että rajan loukkaamattomuutta ja kummankin alueen koskemattomuutta kunnioitetaan Etykin päätösasiakirjan mukaisesti.

Suomi ei aio ottaa Pariisin rauhansopimuksen perusteella Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden palauttamista esille Venäjän federaation kanssa.

Niklas Lindqvist

Päätösasiakirjan mukaisesti rajoja voidaan kuitenkin muuttaa kansainvälisen oikeuden pohjalta rauhanomaisin keinoin ja sopimusteitse, kerrotaan ulkoministeriöstä.

– Periaatteessa ei siis voida sulkea pois mahdollisuutta, että luovutetuista alueista ja niiden käytöstä voitaisiin neuvotella. Venäjän halukkuudesta keskustella rauhansopimuksessa määriteltyjen rajojensa muuttamisesta ei ole tapahtunut muutosta. Suomella ei myöskään tällaiseen ole suunnitelmia, sanoo Lindqvist.

Ulkoministeriössä uskotaan maiden väliseen yhteistyöhön Karjala-vaatimusten sijaan.

– Parhaan lähtökohdan luovutettujenkin alueiden kehittämiselle molempia maita hyödyttäen tarjoaa Suomen ja Venäjän välinen rajat ylittävä yhteistyö.