Aivoinfarktin liuotushoitoa saa Suomessa ennätysnopeasti – potilas sairaalan ovelta neulan alle jopa 20 minuutissa

Kun aivoinfarkti iskee, hoitoon on päästävä mahdollisimman nopeasti. Kanta-Hämeen keskussairaalassa aivoveritulppapotilaiden hoito on onnistuttu viilaamaan yhdeksi maailman nopeimmista.

aivoinfarkti
Päivystyksen ovella Kanta-Hämeen keskussairaalassa Markku Grönroos ja hoitotiimi tutkivat aivoinfarktipotilasta
Erikoislääkäri Markku Grönroos tutkii tiimeineen päivystykseen juuri saapunutta potilasta.Mika Halme / Yle

Ambulanssi kiitää valot vilkkuen kohti sairaalaa. Ensihoitaja Sanna Virrankoski istuu auton takaosassa potilaan seurassa ja soittaa Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen. Virrankoski antaa ennakkoilmoituksen tulevasta potilaasta.

– Noin puoli tunti sitten alkanut oikean käden halvaantumisoire. Puhe puuroa.

Ambulanssi kaartaa sairaalan päivystyksen oville. Erikoislääkäri Markku Grönroos tietää jo puhelun perusteella potilaasta ennakkotiedot ja hoitotiimi odottaa päivystyksen eteisessä potilasta, jolla epäillään mahdollisesti aivoinfarktia.

Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä vähemmän voidaan ajatella jäävän oireita.

Markku Grönroos

– Meillä on oma tavoite, että kaikki hoito alkaisi viidessätoista minuutissa tai alle siitä lähtien, kun tulee potilas tulee sairaalan ovesta sisään. Mahdollisimman nopeasti. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä vähemmän voidaan ajatella jäävän oireita, kertoo Grönroos.

Grönroos kysyy potilaalta muutamia kysymyksiä, pyytää nostamaan kättä ja jalkoja, tarkkailee reaktioita ja pisteyttää potilaan tämän vastausten ja toiminnan perusteella.

– Siinä kysytään hyvin yksinkertaisia kysymyksiä. Selvitetään tajunnan aikaa ja paikkaa eli mikä kuukausi on ja minkä ikäinen potilas on, valottaa Grönroos kansainvälisesti käytössä olevaa pisteytyskaaviota.

Ripeä hoitoonpääsy on ehdottoman tärkeää

Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa. Seurauksena osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Usein tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa. Aivoliiton mukaan (siirryt toiseen palveluun) aivoinfarktin saa vuosittain noin 18 000 suomalaista.

Aivoinfarktissa ripeä hoitoonpääsy on ehdottoman tärkeää. Suomi onkin edelläkävijä aivoveritulppapotilaiden nopeassa hoitoon saamisessa.

Erikoislääkäri Markku Grönroos työskentelee miltei päivittäin erilaisten aivoverenkiertohäiriötapausten parissa.

– Akuutti tilanne saattaa tulla eteen lähes jokaisen työvuoron aikana.

Pioneerityö on tehty Helsingissä, mutta Kanta-Hämeen keskussairaala on kehittänyt systeemiä edelleen. Hämeenlinnan kehittämää aivoinfarktipotilaan hoitopolkua voidaankin pitää yhtenä koko maailman edistyneimmistä.

– Suomi on huippumaa tällä sektorilla. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa tehtiin kaikkein ensimmäisenä maailmassa prosessi, jolla pystyttiin nopeuttamaan päivystyksen sisäistä viivettä hyvin merkittävästi, kertoo Suomen ainoa akuuttilääketieteen professori ja Kanta-Hämeen keskussairaalan tulosalueylilääkäri Ari Palomäki.

Magneettikuvauslaite hoitotiimi ensihoitaja Sanna Virrankoski
Ensihoitaja Sanna Virrankoski on mukana myös potilaan tietokonekuvauksessa.Mika Halme / Yle

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan prosessi perustuu Palomäen mukaan neurologien toimintaan. Kanta-Hämeen keskussairaalassa vastuu on sen sijaan ensisijaisesti akuuttilääketieteen päivystäjällä. Hänellä on tukenaan ympärivuorokautisesti päivystävä radiologi sekä neurologi.

Alan ammattilaiset puhuvat door to needle -ajasta. Se tarkoittaa aikaa, joka alkaa siitä, kun potilas tulee sairaalan ovelle ja päättyy, kun hän alkaa saada liuotushoitoa. Kanta-Hämeen keskussairaalan tutkimus- ja kehitystyössä on viime vuosina saatu hyviä tuloksia: potilas saadaan ovelta liuotushoitoon jopa alle 20 minuutissa.

Työtavat tiukassa syynisssä

Aivoinfarktin liuotushoidon uudistustyössä sekä Kanta-Hämeen keskussairaalan ensihoidon että päivystyksen henkilökunta on pohtinut tarkkaan omia työtapojaan.

– Tehdään tarkasti, mutta rivakasti se, mitä ollaan tekemässä, kertoo Palomäki.

Sairaalaan tultaessa potilas tutkitaan heti ulko-oven edessä ambulanssin paareilla. Aikaa ei tuhlata hänen siirtämiseensä sairaalasänkyyn. Ammattilaiset ovat laskeneet muun muassa akuutin hoitotilanteen askeleita. Turhista siirtymisistä onkin päästy eroon. Niin ikään tietokonekuvauslaite sijaitsee mahdollisimman lähellä.

Jos potilas täytyy siirtää ambulanssilla saamaan jatkohoitoa, hänet kuljettaa sama ambulanssi, joka potilaan toi alun perin hoitoon.

Kehitystyö on tehty ilman lisärahaa

Hämeenlinnan uusi toimintatapa ei ole aiheuttanut lisäkustannuksia. Palomäen mukaan Kanta-Hämeen keskussairaala on onnistunut nopeuttamaan aivoinfarktipotilaiden hoitotyötä, mutta toisin kuin muissa sairaaloissa, rahaa on käytetty sama määrä kuin aikaisemminkin.

– Yhteistyö on yksi kulmakivi onnistumiselle, kehuu Palomäki ja kiittelee oman henkilökuntansa aktiivisuutta ja vastuunottokykyä.

Palomäki uskoo, että hämeenlinnalaiset ovat onnistuneet kehitystyössään, koska erikoisalat ja eri ammattiryhmät ovat tehneet hedelmällistä yhteistyötä. Hämeenlinnan akuuttilääkärivetoinen toiminta ja door to needle -aikojen raju lyheneminen onkin herättänyt runsaasti huomiota (siirryt toiseen palveluun) maailmalla (siirryt toiseen palveluun).

– Luentokutsuja tulee ulkomaille kertomaan tästä systeemistä ja arvostetuissa tieteellisissä lehdissä julkaistaan näitä meidän tuloksia, myöntää Palomäki.

Hämeenlinnan ja koko Suomenkin eri toimijoiden pitkäjänteinen kehitystyö näkyy sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen Timo Keistisen mukaan koko hoitopolussa. Potilasjärjestöt ovat aktiivisia, minkä ansiosta sairastuneen omaiset osaavat usein tunnistaa aivoinfarktin oireet. Ensihoitajat ovat entistä valistuneempia ja yhteispäivystysten asiantuntemus on lisääntynyt aivoinfarktin hoidossa. Hämeenlinnan onnistumiset kehitystyössä ovat tuttuja Keistiselle.

– Voi vain onnitella Kanta-Hämeen sairaalaa. Selkeät valtakunnalliset linjaukset ensihoidossa ja päivystyksessä ovat tässä kantaneet hedelmää.

Ei saa jäädä odottelemaan kotiin

Aivoinfarktin hoito on taistelua kelloa vastaan. Päivystyksen eteisestä potilas viedään tietokonekuvaukseen, jossa varmistetaan, annetaanko potilaalle liuotushoitoa vai jatkaako hän jatkohoitoon yliopistosairaalaan.

– On tärkeää, että liuotushoitoa ei anneta esimerkiksi aivoverenvuodossa. Tällöin seuraukset ovat kohtalokkaat. Potilaalle on siis ennen hoitoa tehtävä pään tietokonekuvaus, painottaa lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Ammattilaiset muistuttavat, että erityisen tärkeää on toimia nopeasti jo kotona. Liian moni odottaa huonon olon menevän ohi ennen kuin tilaa ambulanssin. Erikoislääkäri Markku Grönroos sanookin, että ei pidä jäädä odottelemaan.

- Ei missään tapauksessa ole odotettava mitään. Jos tämä ei puututa, seuraukset ovat vakavia, koska tällaisessa tilanteessa yleensä menetettäessä kaksi miljoonaa hermosolua per minuutti. Se peruuttamatonta. Soitto heti hätäkeskukseen, painottaa Grönroos.

Päivitetty 29.11.2018 klo 9.20: Kuvatekstissä magneettikuvaus korjattu tietokonekuvaukseksi.