Kirjeenvaihtajan analyysi: Merellinen konflikti palvelee epäsuosittuja presidenttejä, mutta Venäjälläkään ei ole varaa isoon yhteentörmäykseen

Kuvio on tuttu. Suuri ja mahtava Venäjä keikuttaa sen otteessa pyristelevää ja länteen pyrkivää Ukrainaa.

Ukraina
Presidentti Vladimir Putin Kertšinsillan avajaisissa viime toukokuussa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin Kertšinsillan avajaisissa viime toukokuussa.Yuri Kotchetkov / EPA

Venäjän ja Ukrainan kipeässä suhteessa Kertšinsalmen kärjistynyt kriisi on asiantuntijoiden mukaan askel uuteen suuntaan.

Neljä ja puoli vuotta sitten Venäjä valtasi laittomasti Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan sota alkoi. Mutta nyt mahdollisen konfliktin ensiliikkeitä nähdään merellä.

Katso erikoislähetys tilanteesta kello 15.30 Yle Areenasta ja TV 1:stä

Tilanne Kertšinsalmessa alkoi kiristyä sen jälkeen, kun Venäjä avasi toukokuussa parikymmentä kilometriä pitkän sillan. Venäjän ja Krimin yhdistävä siltahanke oli hyvin symbolinen, se palautti niemimaan emämaan yhteyteen.

Ensiajon sillalla suoritti Venäjän presidentti Vladimir Putin venäläisvalmisteisella kuorma- autolla.

Venäläiset kehuvat siltahanketta, jonka on määrä ylittää jopa 40 000 ihmistä päivässä. Totuus on kuitenkin se, että sillalle ei johda riittävän hyvässä kunnossa olevaa tiestöä.

Strategisesti tärkeämpi tehtävä on ollut ukrainalaisten alusten kiusaaminen. Salmen kautta Asovanmerelle liikennöivät ukrainalaisalukset ovat joutuneet venäläisviranomaisten syyniin – ja joutuneet maksamaan siitä kalliisti. Asovanmeren puolella sijaitsee Ukrainan merkittäviä satamia.

Sunnuntaina ukrainalaiset ja venäläiset alukset joutuivat törmäyskurssille. Venäjä valtasi kolme alusta ja ihmisiä haavoittui. FSB väitti alusten loukanneen Krimin niemimaan eli sen näkemyksen mukaan Venäjän aluevesiä.

Kertšinsalmella ovat vastakkain Venäjä ja Ukraina. Itä-Ukrainan sotaan Venäjä on kiistänyt sekaantuneensa, vaikka sen tiedetään tukevan separatisteja.

Venäjä on saanut maksaa kalliisti Krimin valtauksesta. Länsi on asettanut pakotteita ja kiristänyt niitä lisää hiljattain Skripalien myrkytystapausten ja Yhdysvaltain vaaleihin sekaantumisepäilyjen takia.

Presidentti Vladimir Putinin kannatus oli ennätyslukemissa heti Krimin valtauksen jälkeen. Levada tutkimuslaitoksen tekemän tuoreen kyselyn mukaan liki kaksi kolmasosaa venäläisistä syyttää Putinia maansa ongelmista. Sekin on ennätyslukema.

Krimin niemimaa vallattiin röyhkeän isänmaallisen propagandasodan saattelemana. Enää niemimaa ei vetoa edes venäläisiin äänestäjiin. Putinin kannatus on ollut laskusuunnassa ja ennätysmatalalla kesän eläkeuudistuksen jälkeen. Eläkeiän nousua eivät taita tarinat sadunomaisen niemimaan paluusta takaisin Äiti Venäjään.

Samankaltaisen ongelman kanssa painii Ukrainan presidentti Petro Porošenko. Vain alle kahdeksan prosenttia ukrainalaisista olisi valmis äänestämään häntä maaliskuun vaaleissa. Haastajaksi on ilmaantunut oligarkki ja Maidanin aukion veteraani Julia Tymošenko.

Varoittavista lausunnoista huolimatta länsikään ei enää jaksa seisoa yhteisessä rintamassa Ukrainanan kanssa, sillä maassa korruptio on edelleen jättimäinen ongelma ja uudistukset tekemättä.

Niinpä pieni merellinen konflikti auttaisi Porošenkoa, vaikka Venäjällä onkin alueella sotilaallinen ylivoima. Venäjää hyödyttää Ukrainan demonisointi kotimaassa, mutta ulkosuhteissa se muistaa lännen vastaukset: taloutta kurittavat pakotteet ja diplomaattisuhteiden jäädyttämisen.