Äärioikeistolaisia ryhmiä, vasemmistoanarkisteja tai yksinäisiä susia – yli tuhatta ihmistä pidetään Suomessa riskinä sivullisten turvallisuudelle

Mielenosoituksen tai anarkismin takana on usein jokin ideologia. Netistä löytää vertaistukea myös äärimmäisiin tekoihin.

radikalisoituminen
Uusnatsien järjestämä ”Kohti vapautta”  mielenilmaus.
Mielenosoitus viime vuoden itsenäisyyspäivänä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Radikaalit aatteet, ideologiat, eivät ole ainoita väkivallan moottoreita, mutta niistä voi löytää "hyvän" syyn.

– Ideologia itsessään ei aina ole niinkään tärkeä, mutta ihminen perustelee väkivaltaiset tekonsa ideologialla, sanoo professori Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistosta, lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnasta.

– Ne jotka viehtyvät ideologiasta, kokevat sen vaativan näyttäviä väkivaltaisia tekoja.

Äärimmäisiin tekoihin ryhdytään asian puolesta, tai sitten niitä vastaan, joita pidetään oman aatteen vihollisina.

Vihjeitä näkyvissä

Viime vuosina päätään nostanut väkivaltainen radikalisoituminen on monen asian summa. Ääriesimerkkejä tästä ovat kymmenen vuoden takaiset koulusurmat.

– Väkivaltaisten tekojen taustalla näkyy usein monia, jo pitkään kuormittaneita asioita. Elämästä on puuttunut niitä asioita, jotka olisivat pitäneet kiinni sosiaalisessa, positiivisessa maailmassa, sanoo Kaltiala-Heino.

Hänen mukaansa ihmisillä on tarve liittyä muihin ihmisiin.

– Johonkin ihminen aina liittyy. Varsinkin netistä löytyy yhteisöjä, joista tukea saa huonoimman kautta.

Kuvituskuva, kaksi hahmoa verkossa

Tie radikalisoitumiseen on pitkä. Usein se kestää jopa vuosia, mutta Kaltiala-Heinon mukaan matkan varrelle jää aina jotakin vihjeitä kehityksestä.

Ääriliikkeitä ja yksinäisiä susia

Tyypillisiä äärioikeistoon liittyviä suomalaisia järjestöjä ovat Solders of Odin sekä oikeuden lakkauttama Pohjoismainen vastarintaliike PVL.

Soldiers of Odinin jäseniä Laukontorilla
Mielenosoitus Tampereen Laukontorilla lokakuussa 2017.Terri Niemi / Yle

Näkyvien ryhmien lisäksi kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä luettelee joukon muita, väkivaltaiseksi arvioituja ryhmittymiä.

Niitä ovat Syyrian ja Irakin alueen konflikteihin liittyvät verkostot, vasemmistolaiset anarkistiryhmät sekä yksittäiset toimijat, joiden väkivaltariski on arvioitu suureksi.

Mankkinen kertoo, että Suomessa viranomaiset yhdistävät kohonneen väkivallan uhan yli tuhanteen ihmiseen. Arvion on tehnyt poliisi.

Mankkinen kuvaa kuitenkin ongelmaa paljon laajemmaksi.

– Heidän ympärillään on iso joukko ihmisiä. Perhettä, vanhempia, ystäviä, sukulaisia, ryhmiä koulussa ja harrastuksissa ja niin edelleen. Ongelma koskee heitä kaikkia.

Radikalisoituminen ei ole sairaus

Ylilääkäri Allan Seppänen painottaa, että radikalisoituminen ja terroristiseen ääriliikkeeseen kuuluminen ei ole merkki psyykkisestä sairaudesta.

– Ollaan hakoteillä, jos radikalisoitumista ja vaikkapa terrorismia yritetään selittää psykiatrisen häiriön kautta. Siitä ei ole näyttöä.

Sen sijaan psykoosipotilaan harhat voivat Seppäsen mukaan joskus johtaa jopa terrorismiin. Silloinkin psykoosia hoidetaan ihan normaaliin tapaan, tietenkin turvalliset hoito-olosuhteet huomioiden.

Allan Seppänen on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa tehostetun hoidon ja oikeuspsykiatrian ylilääkäri.

Suomessa on aina ollut väkivaltaista ääriajattelua. Esimerkiksi Lapuan liike käytti väkivaltaa, joka perustui vain ideologiaan.

Tarja Mankkinen

Ministeriön poliisiosaston Tarja Mankkinen muistuttaa painavasti, ettei radikalisoituminen ole ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien mukana tullut ongelma.

– Suomessa on aina ollut väkivaltaista ekstremismiä eli ääriajattelua. Esimerkiksi Lapuan liike käytti väkivaltaa, joka perustui vain ideologiaan, sanoo Mankkinen.

Ota kaveri mukaan!

Monet asiantuntijat pitävät parhaana radikalisoitumisen ja siitä sikiävän väkivallan ehkäisynä osallisuutta.

– Ei ehkäisy ole vain viranomaistyötä. Huolehditaan siitä, että nuorilla on tilaisuuksia ja positiivisia kokemuksia, että koulutuksella ja ahkeruudella pääsee eteenpäin. Että nuorilla on mielekästä tekemistä esimerkiksi urheiluseuroissa, Tarja Mankkinen luettelee esimerkkejä.

Tamperelainen varatuomari Kaarle Gummerus on muun muassa Turun puukotuksesta tuomitun Abderrahman Bouananen asianajaja.

Gummerus pitää tärkeänä, että ulkomailta tuleva saadaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Koulutus- ja erityisesti työmahdollisuuksiin pitäisi kiinnittää huomiota, jotta pääsisi syntymään luontevia kontakteja eri väestöryhmien kesken. Kielen oppiminen ja ystävyyssuhteiden luominen eri väestöryhmien välillä on tärkeää, sanoo Gummerus.

Myös ylilääkäri Allan Seppänen uskoo, että radikalisoitumisen torjunnassa ensisijaista on tiivis integroituminen yhteiskuntaan.