Ex-sisäministeri Päivi Räsänen virkarikosoikeudenkäynnissä: Tajusin, että poliisilla ei ole välineitä selvittää asiaa

Tutkintapyynnön tietolähdejutussa tehnyt Räsänen kertoi "omituisesta" poliisin laillisuustarkastuksesta, jossa Aarnio kiersi kysymykset.

virkavirheet
Kansanedustaja Päivi Räsänen
Kansanedustaja Päivi Räsänen saapui todistajana poliisijohdon virkarikoskäräjille Helsingin käräjäoikeuteen maanantaina 26. marraskuuta.Markku Ulander / Lehtikuva

Entinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) teki tutkintapyynnön poliisin toiminnasta vuonna 2013, koska ei saanut selitystä Jari Aarnion johtaman huumepoliisin tilanteeseen.

Virkarikosoikeudenkäynnissä tänään todistanut Räsänen kertoi pyytäneensä tuloksetta poliisilta useita selvityksiä asiasta. Viimein hän kysyi asiaa suoraan nyt syytteessä olevalta ex-poliisiylijohtaja Mikko Paaterolta. Paatero kertoi hänelle, ettei Helsingin huumepoliisilla ole yhtään tietolähdettä rekisterissään.

– Olin järkyttynyt, Räsänen totesi.

Räsänen otti yhteyttä keskusrikospoliisin (KRP) sittemmin syytteen saaneeseen ja hyllytettyyn päällikköön Robin Lardotiin, jonka kanssa hän otti yhteyttä poliisin laillisuusvalvonnassa työskennelleeseen virkamieheen. Huumepoliisiin oli tehty aiemmin tarkastuskäynti, jossa virkamies oli ollut mukana.

– Hän sanoi, että tilanne oli laillisuusvalvontatarkastuksessa omituinen, että [Jari] Aarnio kiersi kaikki kysymykset, kansanedustajana nykyään toimiva Räsänen sanoi oikeudessa.

– Tämä vielä herätti kummastusta, että jos tällaisiakin havaintoja on kuitenkin tehty, minkä takia asia ei ole edennyt.

Räsänen teki tutkintapyynnön

Lopulta Räsänen teki tutkintapyynnön Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Hän kertoi ajatelleensa, että poliisissa ei toimittu määräysten mukaan ja halusi selvittää, kuka tästä on vastuussa.

– Totesin sen jo silloin, että en minä pystynyt sanomaan, kuka lopulta on vastuussa siitä, että valvonta ei ole ollut riittävää, että jos huumepoliisissa on menetelty vastoin voimassa olevaa ohjeistusta.

Hän kertoi, että puhelinkeskustelun aikana nousi myös esiin yhteyden ottaminen valtakunnansyyttäjään.

– Itsekin vakuutuin siitä, että emme pysty poliisin sisäisesti selvittämään asiaa.

Oikeudessa kuultiin myös tietosuojavaltuutettua

Jari Aarnio on kertonut, että rekisteri tehtiin 2000-luvun alussa poliisilaitoksen silloisen johdon toimeksiannosta. Hänen mukaansa rekisteröintiin tarvittiin tietolähteen suostumus ja kun suostumus peruttiin, piti rekisterimerkinnät poistaa.

Oikeudessa puidaan myös sitä, syyllistyikö Aarnio rikoksiin poistaessaan tietolähteitä koskevat rekisterimerkinnät ja saattoivatko tietolähteet perua itse suostumuksensa rekisteröintiin.

Hänen mukaansa lähteet poistettiin rekisteristä sen jälkeen, kun tietolähteet peruivat suostumuksensa rekisteriin kirjaamiseksi säikähdettyään muun muassa huumepoliisin aiempaa rikostutkintaa.

Aamulla ennen kansanedustaja Räsäsen kuulemista muun muassa tästä asiasta kuultiin oikeudessa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniota, jolla oli eri näkemys kuin Jari Aarniolla. Hän ei muistanut, että Helsingin poliisilaitos olisi ollut tietosuojavaltuutettuun yhteydessä suostumuksen tarpeeseen liittyen, vaikka Jari Aarnio niin sanoi.

Tietosuojavaltuutetun mukaan laissa ei myöskään ollut määritelty oikeutta omien tietojen poistamiseen rekisteristä. Ei, vaikka lopettaisi tietolähteenä toimimisen.

– Lainsäädäntö ei ole Suomessa tuntenut tilannetta, jossa henkilö voi itse määrätä tietonsa poistettavaksi, Reijo Aarnio sanoi.

Reijo Aarnio ei ole sukua Jari Aarniolle.

Kahdeksan syytettyä

Vastuukysymyksiä puidaan edelleen viisi vuotta myöhemmin Helsingin käräjäoikeudessa. Syytettynä virkarikoksista on kaikkiaan kahdeksan entistä tai nykyistä virkamiestä. Aarnion lisäksi syytteessä ovat muun muassa Lardot, Paatero, Helsingin poliisin hyllytetty päällikkö Lasse Aapio ja Helsingin entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen.

Kaikki syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.