"Kosteuspassista" uusi ase talonrakentamisen kosteusongelmiin? Menetetty maine halutaan palauttaa

12 isoa rakennusalan yritystä on kertonut olevansa kiinnostunut rakennustyöntekijöille suunnitellusta kosteudenhallintakortista. Voit keskustella kosteus- ja sisäilmaongelmista jutun lopussa.

kosteusvauriot
Valesokkelissa maanalaiset puuosat ja eristysvillat ovat herkkiä kosteudelle.
Tavoitteena on nostaa kosteudenhallinta tikun nokkaan, ja parantaa osaamista sekä tuoda lisää ymmärrystä kosteusongelmiin.Jaana Polamo / Yle

Rakennusteollisuus suhtautuu myönteisesti talonrakennusalalla virinneeseen ajatukseen kosteudenhallintakortista, jolla halutaan tarttua rakentamisen kosteusongelmiin.

Kosteudenhallintakortin tai jonkinlaisen ajokortin saisivat koulutukseen osallistuneet rakennustyöntekijät. Koulutuksesta vastaisivat rakennusyhtiöt.

– Tämä on merkittävä asia, ja kertoo siitä että laatuun suhtaudutaan vakavasti ja se nähdään tärkeänä, sanoo alan etujärjestön, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell.

Hän huomauttaa, että alan voimia yhdistämällä saadaan aikaiseksi vaikuttavampi koulutuskokonaisuus, vaikka asian ympärillä on myös tehty paljon.

Randellin mukaan kosteusongelmat, jotka talonrakentamisessa ovat nousseet esiin, ovat olleet vakavia, mutta sanoo samaan hengenvetoon, että Suomessa rakennetaan myös hyvin laadukkaasti.

Sisäilmaongelmat ovat vielä laajempi kysymys ja monimutkaisempi asia kuin kosteusongelmat, mutta Randellin mukaan kosteudenhallintakortilla voidaan edistää myös parempaa sisäilman hallintaa rakennusprojekteissa.

Turun väistyvä kaupunginjohtaja Aleksi Randell.
Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell.Kalle Mäkelä / Yle

Myös aliurakoitsijat halutaan mukaan

Kosteudenhallintakortti on Peab-rakennusyhtiön aloite alan sisäisestä koulutuksesta, johon ovat näillä näkymin lähtemässä mukaan Suomen suurimmat rakennusyhtiöt. Peabin toimitusjohtajan Mika Katajiston mukaan kaksitoista suurta, yli 100 miljoonan euron liikevaihdon omaavaa yritystä on kertonut kiinnostuksestaan. Kaksi isoa rakennusyhtiötä pohtii vielä kantaansa.

Asiasta kiinnostuneet rakennusyhtiöt vastaavat volyymiltaan noin kolmea neljäsosaa suomalaisesta talonrakentamisesta, yhteensä noin 10 miljardin euron kokonaisliikevaihdollaan.

Tavoitteena on nostaa kosteudenhallinta tikun nokkaan, ja parantaa osaamista sekä tuoda lisää ymmärrystä kosteusongelmiin. Kaikki tämä muuttaisi asenteita ja kohottaisi ammattiosaamista ja -ylpeyttä omasta työstä. Ajatus on, että myös aliurakoitsijoilta vaadittaisiin kosteusajokortti, Katajisto sanoo.

– Jos kuivaketju katkeaa, lopputulos on huono, muotoilee Peabin Katajisto.

Alkuvaiheessa koulutus suunnattaisiin rakennustyötekijöille

Käytännössä koulutus olisi kahdeksasta kymmeneen digitaalista oppijaksoa, jotka koostuisivat eri vaativuustasoista. Oppikokonaisuuden kesto voisi olla Katajiston mukaan kahdeksasta kymmeneen tuntia, noin yksi työpäivä.

Ensin koulutettaisiin rakennustyömiehet, sen jälkeen esimerkiksi toimihenkilöt. Rakennusmiesten koulutuspaketti voisi olla käytössä kesälomiin mennessä.

Kosteudenhallintakortin koulutuksen voisi tehdä useammalla kielellä, koska rakennusalalla on töissä ihmisiä monista maista.

Katajisto huomauttaa, että rakentamisen vastuisiin kosteuspassi ei aiheuttaisi muutoksia; rakennusvirheen tehneen pitää edelleenkin vastata omasta virheestään.

Rakennustyömaa Länsi-Pasilassa.
Suomessa rakennetaan ympärivuotisesti, mikä aiheuttaa lisähaasteita rakennustyömaille.Tommi Pylkkö / Yle

Rakennusalan menetetty maine synnytti koulutusidean

Randell sanoo, että on tärkeätä lähteä tämän eräänlaisen kosteusajokortin kanssa liikkeelle rakentamisesta ja jalkauttaa osaamista kosteudenhallintaan nykyistä laajemmin. Rakentamisen sääntelyä on hänen mukaansa olemassa jo riittävästi ja yhteistyö ministeriöiden, kaupunkien ja rakennusyritysten välillä toimii hyvin.

Kosteudenhallintakortti on esillä Rakennusteollisuuden hallituksen kokouksessa joulukuussa, jolloin nähdään kuinka moni isoimmista yrityksistä on mukana koulutuksen kehittämisessä heti alusta alkaen.

Randell huomauttaa, että jokainen rakennusyritys päättää tietysti itsenäisesti lähteekö se mukaan kosteudenhallintakorttiin ja koulutukseen, jota se vaatii.

Idea talonrakennusalan kosteudenhallintakortista lähti liikkeelle rakennusyhtiö Peabista, kun se toteutti kyselyn, jonka tulokset kerrottiin lokakuussa. Se oli pysäyttävää luettavaa: rakentamisen maine on mennyt suomalaisten silmissä.

Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä selvisi, että kosteudenhallinta on yksi rakennusalan suurimmista haasteista ja iso yhteiskunnallinen ongelma.

Alkuvaiheessa kosteuspassi soveltuisi rakentajille, mutta myöhemmin kosteudenhallintakortti voitaisiin ottaa käyttöön rakennuttajien ja miksei suunnittelijoidenkin työkalupakkiin, sanoo Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto.

Lue myös:

Nyt se on selvitetty: Rakentamisen maine on mennyt

Analyysi: Kansallinen sisäilmaohjelma leimaa oireilua psyykkiseksi ja syventää epäluottamusta – Suomeen kootaan "sisäilmaliikettä" vaalikevääksi

Oulun oikeustalo muuttaa – vaihtoehtoina Oulun keskustan Kasarmi tai Torikadun virastokampus

Neljäsluokkalainen Tomas Willadsen käy nyt kotikoulua, koska koulussa sairastuu – sisäilmaongelmaisen koulun oppilaille räätälöidään lukujärjestyksiä

Remontin aloittamiseen voi mennä pitkälle toista vuotta – Rovaniemen kaupungintalo tyhjenee ehkä kesään mennessä