Ilmastonmuutos pidentää puutiaisten aktiivisuuskautta ja lisää myyräkuumeen riskiä – vaikutusta ihmisen terveyteen on tutkittava vielä lisää

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisen terveyteen ei tiedetä vielä kaikkea. Vaikutuksiin tulisi varautua laaja-alaisesti.

ilmastonmuutos
Ihmiset katsovat auringonlaskua.
AOP

– Ilmastonmuutoksesta on vaikea löytää mitään hyvää, sanoo fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistosta.

Ihminen toki sopeutuu moneen ja osaa suojautua hyödyntämällä kehittämäänsä teknologiaa, mutta hyödyt jäävät melko vähiin. Ja hyödyilläkin on yleensä vastapainonsa.

– Kylmään ilmanalaan liittyvä sydän- ja verisuonitautikuolleisuus sekä sydänkohtausten määrä vähenevät. Mutta toisessa päässä tulee hellejaksoja, jotka myöskin ottavat pumpun päälle, sanoo Toppari.

Fysiologian professori Jorma Toppari, Turun yliopisto.
Professori Jorma Topparin mukaan vaivat vähenevät talvisin, mutta yleistyvät kesäisin.Jouni Koutonen / Yle

Samoin erityisesti vanhempaa väestöä kylmällä kaudella vaivaavat astma ja hengityselinsairaudet helpottavat, mutta kesäkuumat ahdistavat yhä tukalammin.

– Niin kauan kuin voidaan elää tällaisessa meille mukavassa lämpötilassa, on se näiden sairauksien kannalta paras.

Punkkien elinkierto kiihtyy

Ilmastonmuutoksen vaikutusta ihmisten terveyteen pohdittiin maanantaina Turun yliopiston järjestämässä tilaisuudessa.

Suomalaisille tutuin huolenaihe ovat yhä pohjoisemmaksi levittäytyvät puutiaiset ja taiga-punkit. Niiden mukana Lymen borrelioosi sekä TBE-viruksen aiheuttama puutiaisaivokuume uhkaavat levitä uusille alueille.

Puutiaisten aktiivisuuskausi on pidentynyt.

Jani Sormunen

Tänä vuonna leuto syksy on pitänyt punkit totuttua pidempään liikekannalla.

Punkkitutkija Jani Sormunen Turun yliopistosta kertoo erään metsästäjän poistaneen punkin niskastaan niinkin myöhään kuin 18. marraskuuta.

– Puutiaisten aktiivisuuskausi on pidentynyt, ja sen myötä niillä on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia löytää isäntäeläimiä. Lisäksi monet isäntäeläimet, kuten metsäkauriit ja rusakot hyötyvät lumipeitteen huvetessa, jolloin niitä on enemmän tarjolla puutiaisille ruoan lähteeksi, kertoo Sormunen.

Punkki lähikuvassa.
Artyom Geodakyan / AOP

Liika porotus on punkeille pahasta, mutta keskilämmön nousu muutamalla asteella näyttää kiihdyttävän puutiaisten yksilökehitystä huomattavasti.

Kolmivuotisen elinkierron on havaittu liki puolittuvan lämmön lisääntyessä, ja toisaalta veriaterian jo varhaisessa vaiheessa tukevoittama puutiainen selviää todennäköisemmin lisääntymisikään. Sormusen mukaan tämä voi osaltaan selittää puutiaisten määrän nopeaa kasvua.

Lämpimät kesät voivat lisätä tartuntariskejä

Leudontuvien talvien tiedetään antavan otolliset olosuhteet myös muille taudinkantajille.

Puumala-viruksen levittämän myyräkuumeen yhteys sääoloihin on bakteeriopin professori Jaana Vuopion mukaan todettu länsinaapurissamme.

– Ruotsissa oli noin kymmenen vuotta sitten iso myyräkuume-epidemia. Sitä edelsi leuto, lumeton talvi, joka edesauttoi myyrien määrän lisääntymistä ja tartuntojen lisääntymistä.

Bakterologian professori Jaana Vuopio, Turun yliopisto
Eksoottiset sairaudet yrittävät rantautua eteläiseen Eurooppaan professori Jaana Vuopion mukaan.Jouni Koutonen / Yle

Yksi ilmastonmuutoksen tuoma huoli on sateiden ja tulvien lisääntyminen.

Vesivälitteisten tartuntatautiepidemioiden riski kasvaa viemärivesien sekoittuessa puhtaaseen veteen. Maailmalla on havaittu El Niño-ilmiön tuomien sateiden ja lämmön yhteys vibrio cholerae -bakteerin aiheuttaman koleran esiintyvyyteen.

Mikrobit eivät kunnioita rajoja.

Jaana Vuopio

Vibrio-bakteereita esiintyy myös Suomen murtovesissä, etenkin helteiden hauduttamissa rannikkovesissä. Professori Jaana Vuopion mukaan ne ovat konkreettinen esimerkki siitä, että lämpimät kesät voivat aiheuttaa tartuntariskejä.

– Pohjanlahdessa on vibrio-bakteereita, jotka eivät aiheuta koleraa, mutta ihmisillä ne voivat aiheuttaa esimerkiksi haavainfektioita tai lievää ripulia. Suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä todettiin poikkeavan paljon laboratoriolöydöksiä vuonna 2014, jolloin oli lämmin kesä. Myös viime kesältä on raportoitu samanlaista vibrio-infektioiden lisääntymistä, kertoo professori Jaana Vuopio.

Turistiripulia ei tulisi taltuttaa antibiootilla

Ilmastonmuutos vaikuttaa muun muassa hyönteisten ja jyrsijöiden leviämiseen, ja sitä kautta tauditkin pyrkivät uusille alueille.

– Mikrobit eivät kunnioita rajoja. Meillä on tietoa, että Euroopassa virusten levittämiä tauteja, kuten chikungunya ja dengue-kuume on löytynyt alueilta, joilla niitä ei aiemmin ole ollut, sanoo professori Jaana Vuopio.

Virustauti chikungunya yritti eteläiseen Eurooppaan jo kymmenisen vuotta sitten, ja Euroopan tautikeskuksen arvion mukaan se valtaa Välimeren ympäristöä ilmastonmuutoksen myötä vuoteen 2040 mennessä.

Aiemmin syksyllä raportoitiin kahdesta dengue-kuumetapauksesta Espanjassa. Malariaa sen sijaan on pystytty lupaavasti torjumaan muun muassa hyttysverkoilla ja muilla ihmisen toimilla.

Palmuranta.
Taudit voivat matkata uusille alueille turismin lisääntyessä.Kirsi Crowley / Yle

Luonnollisesti taudit kulkeutuvat myös alati enemmän liikkuvien ihmisten matkassa. Eri syistä johtuvat muuttoliikkeet ja matkailun nopea kasvu voivat levittää taudinaiheuttajia uusille alueille.

Lisääntyvä antibioottien käyttö huolettaa Suomessakin, mutta vielä suurempi ongelma se muualla maailmassa. Mikrobien puolustuskyky on kehittynyt myös eläinten saamien lääkkeiden sekä ympäristöpäästöjen johdosta.

– Mikrobilääkeresistenssi on iso ongelma. Jos saa tropiikissa matkatessaan turistiripulin, olisi tärkeää välttää antibioottien syömistä ja koettaa hoitaa itsensä nesteyttämällä kuntoon.

Eksoottisten tautien leviämisestä Suomeen ei kuitenkaan kannata professori Jaana Vuopion mukaan liikaa huolestua.

– En haluaisi mitään erityistä uhkaa nostaa. Meillä on hyvä tartuntatautien seurantajärjestelmä, jossa on hyvät anturit tunnistaa, jos meille jotain tulisi. Olemme vielä aika kaukana kaikkein ongelmallisimmilta alueilta.

Snow How'sta lämpimämpään osaamiseen

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko huomautti Turun yliopiston järjestämän seminaarin avauspuheenvuorossaan, ettei ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia pohtivia tilaisuuksia ole liiemmin järjestetty.

Saarikko toivoi korkeakoulujen perehtyvän tutkimuksessaan yhä enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ihmisten terveydelle. Ne pitää jatkossa huomioida myös terveys- ja sosiaalialalla sekä alan koulutuksessa.

Ministeri Saarikko korosti laaja-alaista varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Yhtenä esimerkkinä hän mainitsi, että olemme tottuneet talvisin lämmittämään asuntojamme, jatkossa myös niiden riittävään viilentämiseen täytyy kesäkuukausina kiinnittää huomiota.

– Snow How’n osaajina meidän tulee jatkossa osata varautua myös ilmaston toisen laidan vaikutuksiin. Konkreettisesti tiedämme pitkien hellejaksojen lisäävän vanhusten kuolleisuutta, totesi Saarikko.

Liukas keli.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Hän nosti esiin myös nollan kahta puolta sahaavasta lämpötilasta aiheutuvan liukastumisvaaran. Vähälumisuuden entisestään synkistämä kaamosaika puolestaan kohottaa itsemurhariskiä.

Samoilla linjoilla on professori Jorma Toppari. Leudommat talvet eivät pidennä päivää eivätkä lisää valon määrää.

– Pimeys on vaikeaa henkisesti, se helposti masentaa. Lumi tuo valoa. Toki lämpö tällaisina murroskausina nostaa mielialaa. Ehkä itse eläisin mieluummin vähän etelämpänä, missä valon määrä on vähän tasaisempaa ympäri vuoden, hymähtää Toppari.

Lue lisää:

Ylen kaikki uutiset ilmastonmuutoksesta