Soiten toimitusjohtaja: Vuodepaikkojen säilyttäminen on pois avohoidon kehittämisestä

Paikat säilyvät nykyisellään Kannuksessa ja Vetelissä. Jos niitä olisi vähennetty, säästöillä olisi kehitetty muun muassa kotisairaalatoimintaa.

Soite
Kotisairaalan sairaanhoitajien varustelaukut valmiina lähtöön Tunkkarin terveyskeskuksessa.
Kotisairaalan sairaanhoitajien varustelaukusta löytyy kaikki kotikäynneillä tarvittava.Sari Vähäsarja / Yle

Päätös pitää vuodepaikkojen määrä Kannuksen ja Tunkkarin terveyskeskuksissa ennallaan syö mahdollisuuden kehittää kotiin tuotavia palveluja, sanoo Soiten vastavalittu toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi.

Se on myös ristiriidassa kuntayhtymän strategian kanssa, sillä Soite on sitoutunut lisäämään avohoitoa. Hallitus esitti valtuustolle, että sekä Kannuksesta että Vetelistä olisi vähennetty kuusi paikkaa nykyisistä 24:stä.

Korkiakoski-Västi uskoo, että lisäämällä kotisairaalatoimintaa ja tehostettua kotikuntoutusta Soite pystyisi tarjoamaan parempaa palvelua tulevaisuudessa kasvavalle ikäihmisten joukolle kuin mihin se pystyy kivijalkapalveluilla.

Nyt kotisairaalatoimintaa ei voida kehittää Perhon- ja Lestijokilaaksoissa samalle tasolle kuin se on muualla alueella. Valtuuston päätös ei silti yllättänyt:

– Keskustelua on käyty koko syksy ja olen tiennyt, että tämä on äärimmäisen kipeä asia, sanoo Korkiakangas-Västi.

Ikäihmisten palvelut tulevat alueella paljon keskiarvoa kalliimmiksi

Korkiakangas-Västin mukaan nyt joudutaan palaamaan kipeisiin palvelurakennekysymyksiin, sillä jäsenkunnat odottavat Soitelta säästöjä, joita valtuuston maanantaiset päätökset eivät tuo.

Suurin taloudellinen haaste ovat ikäihmiset, ja siellä on siis toimitusjohtajan mukaan myös eniten säästön mahdollisuuksia. Keski-Pohjanmaalla ikäihmisten palvelut maksavat 106 euroa asukasta kohden enemmän kuin maassa keskimäärin.

Korkiakangas-Västi sanoo, että uusia toimintamalleja tarvitaan. Pelkät etäisyydet eivät hänestä selitä palvelujen kalleutta, sillä pitkiä välimatkoja on muuallakin.

– Ehkä se on myös kulttuurikysymys. Täällä luotetaan ja tukeudutaan julkisiin palveluihin, ja esimerkiksi perhehoitoa on hyvin vähän.

Keski-Pohjanmaalla käytetään myös vähiten Kelan korvauksia yksityiseen terveydenhuoltoon koko maassa. Sitä voi selittää myös matala tulotaso, joka estää yksityisiin palveluihin hakeutumisen.