Tutkijat huolestuivat onnettomuuksissa traumatisoituneista raskaan ajoneuvon kuljettajista: "On ollut tapauksia, että työnantajaa on kiinnostanut vain auton kunto"

Työnantajilta ei aina liikene ymmärrystä kuljettajille, jotka ovat joutuneet kokemaan järkyttäviä asioita liikenteessä. Onnettomuuden jälkeen kuljettajalle ei aina löydy riittävästi tukea.

raskas liikenne
Kuorma-auton kuljettaja kuvattuna takaa auton hytistä pimeällä.
Pelkkä läheltä piti -tilanne voi olla raskaan ajoneuvon kuljettajalle hyvin kuormittava kokemus.Tiia Korhonen / Yle

Markku Toivola on kuljettanut leipomotuotteita kuorma-autolla yli 30 vuotta. Seitsemän vuotta sitten mies joutui reitillään onnettomuuteen. Toinen osapuoli menehtyi.

Törmäyksen jälkeen sokkiin vaipunut Toivola ei kyennyt soittamaan hätänumeroon. Ensimmäinen paikalle ajanut autoilija soitti apua.

Vaikka asikkalalainen kuljetusyrittäjä oli onnettomuuteen tyystin syytön, kantaa hän sen jälkiä mukanaan loppuelämänsä. Etenkin pimeässä kuljettaja on erityisen valpas.

– Kyllä se oli pitkään mielessä, miksi tämä tapahtui juuri minulle.

Ilman fyysisiä vammoja selvinnyt Toivola kuljetettiin terveyskeskukseen. Siellä hän sai keskustella lääkärin kanssa muutaman tunnin. Seuraavana yönä Toivola lähti taas ajamaan.

– Ei ollut paljon vaihtoehtoja, kun olen yrityksen ainoa kuljettaja.

Kuorma-autonkuljettaja Markku Toivola.
Markku Toivolan kuljetusreitit ovat muuttuneet vuosien aikana. Nykyään hänen ei tarvitse ajaa reittiä, jolla onnettomuus tapahtui.Lauri Rautavuori / Yle

Läheltä piti -tilanne voi ahdistaa yhtä paljon kuin onnettomuus

Raskaan liikenteen turvallisuutta muun muassa Trafille tutkinut Tarja Ojala on 1990-luvulta alkaen tarkastellut kuljettajien onnettomuuskokemuksia ja niiden vaikutusta kuljettajien psyykkiseen hyvinvointiin.

Hänen mukaansa vakavat tapaukset kuormittavat ihmisiä eri tavoilla. Pelkkä läheltä piti -tilanne voi stressata kuljettajia yhtä paljon kuin tuhoisa kolari.

– Jos osallisena on lapsia, se voi kuormittaa kuljettajaa äärimmäisen paljon.

Onnettomuuskokemus pysyy kuljettajan mukana aina. Joillekin taakka on liian suuri kannettavaksi.

– Tiedän tapauksia, joissa kuljettaja on päätynyt itsemurhaan. Tai sitten vaihdetaan ammattia, vaikka siihen ei olisi mitään osaamiseen liittyvää syytä, Ojala kertoo.

Liikenneturvan tilastoista selviää (siirryt toiseen palveluun), että kuolemantapaukset raskaan ajoneuvon onnettomuuksissa ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet, mutta viime vuosien aikana määrässä on hienoista nousua. Liikenneturvan mukaan valtaosan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista aiheuttaa jokin muu kuin raskas ajoneuvo (siirryt toiseen palveluun).

Työterveys huolettaa asiantuntijoita

Tutkija Tarja Ojalan mukaan kaikissa kuljetusyrityksissä työterveys ei ole riittävän hyvissä kantimissa. Asia tulee ilmi juuri onnettomuustilanteissa ja niihin varautumisessa.

– Jos on hyvä työnantaja, siellä on varauduttu ja on selkeät suunnitelmat. Esimerkiksi jos jotain sattuu vieraalla paikkakunnalla, kuka tulee hakemaan pois. Tämä ei ole missään tapauksessa kaikissa yrityksissä kunnossa.

Trafin johtava asiantuntija, psykologi Inkeri Parkkari on huomannut saman asian. Hänen mukaansa ongelmia on enemmän pienissä raskaan liikenteen yrityksissä.

On ollut tapauksia, ettei kuljettajan hyvinvointi ole kiinnostanut työnantajaa.

Inkeri Parkkari

Sekä Ojala että Parkkari ovat onnettomuustutkintoja tehdessään huomanneet, että työnantajalta ei aina löydy empatiaa kuljettajaa kohtaan.

– On ollut tapauksia, että työnantajaa on kiinnostanut vain auton kunto, Parkkari kertoo.

Onnettomuuden kokenut kuorma-autonkuljettaja Markku Toivola on yksityinen kuljetusyrittäjä. Kuolemaan johtaneen onnettomuuden jälkeen mies olisi kaivannut enemmän ohjattua apua, vaikka pääsikin purkamaan tuntojaan lääkärille.

– Ei se minulle olisi riittänyt. Silloin tosin lähdin lomalle hyvän kaveriporukan kanssa seuraavalla viikolla.

Toivola kertasi tapahtunutta ystävilleen useaan kertaan, sai heiltä tukea ja hiihti pohjoisen lumilla. Lopulta ahdinko helpotti.

Tukipuhelin palvelee 24/7

Raskaan liikenteen ammattilaisille on olemassa oma vertaistukipuhelin. Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skal ry:n ja Rahtareiden ylläpitämään numeroon voi soittaa kellon ympäri. Numeron päivystämisestä vastaa Autoliitto.

Vertaistukea antavat vapaaehtoiset miehet ja naiset, joilla on jokin kontakti alaan. Yksi heistä on puhelinta perustamassa ollut kuljetusyrittäjä Ahti Myllys. Hän on pyörittänyt rattia työkseen 47 vuotta.

Liikennettä Kasitiellä.
Onnettomuuksilla on usein vaikutuksia myös kuljettajan ansioihin.Kalle Mäkelä / Yle

Myllys kertoo, että aina raskasta liikennettä koskevan vakavan onnettomuuden jälkeen soitot lisääntyvät. Kun erään usean auton ajoringistä yksi kuljettaja menehtyi onnettomuudessa, tukea tarvitsivat myös muut saman ringin kuljettajat.

– Inhimillisen menetyksen lisäksi siinä sekoittui koko ajorinki, kun yksi kuljettaja ja auto olivat pois pelistä.

Vertaistukipuhelinta onkin kiitelty siitä, että auttajat ymmärtävät apua tarvitsevan taustat – miten yksi onnettomuus voi vaikuttaa kuljetusyrittäjän talouteen radikaalisti.

Myllys muistaa tapauksen, jossa henkistä tukea tarvitsi puolisonsa menettänyt kuljettaja. Hän oli saanut kriisiapua, mutta työhuolia ymmärsi vasta toinen liikennöitsijä. Yksinhuoltajaksi jääneen kuljettajan oli pakko vaihtaa ammattia.

Vertaistukipuhelin ei kuitenkaan varsinaisesti käy kuumana. Skal ry:stä kerrotaan, että tavallisesti puhelin soi muutaman kerran kuussa.

Tutkija Tarja Ojala uskoo, että osa kuljettajista ei osaa hakea apua, vaikka sitä tarvitsisi. Tukipuhelinta hän pitää silti merkittävänä.

– Puhelinpalvelu on tärkeä perälauta. Se täydentää, ja niin kauan kuin soittoja tulee, sille on tarvetta.