Lapsen elämä on monimutkaistunut ja psykiatrista hoitoa haetaan enemmän kuin koskaan – Lue viiden kipukohdan lista siitä, mikä hoidossa mättää

Yli 90 000 suomalaista lasta kärsii mielenterveysongelmista – palvelujen ja tuen tarve on huutava ja perheiden huoli lapsista on kasvanut.

psykiatrinen hoito
Lapsi tuolilla
Lasten mielenterveyttä kuormittavat vanhempien ongelmat, oma-alotteisuutta vaativa koulu ja aikuisten kiire, sanovat asiantuntijat.AOP

Lastenpsykiatrian potilaiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Varsinkin viime vuosina hoitoon hakeutuminen on lisääntynyt merkittävästi. (siirryt toiseen palveluun) Asiantuntijalääkärit viidestä yliopistosairaalasta näkevät lasten tilanteessa selvän kahtiajaon.

Lieviä ja keskivaikeita psyykkisiä häiriöitä tulee esiin aiempaa enemmän. Samaan aikaan pientä lapsijoukkoa koskevat vakavat häiriöt näyttävät muuttuneen vaikeammiksi.

Yle selvitti lasten psykiatrisen hoidon tilannetta lastenpsykiatrian asiantuntijolta. Tältä asiantuntijoiden viiden kipukohdan lista näyttää:

1. Lähetteiden määrä kasvaa, resurssit pysyvät samana

Suomessa on arviolta yli 90 000 alle 13-vuotiasta lasta, joilla on jonkinasteisia mielenterveyden ongelmia. Lastenpsykiatrit eri puolella Suomea sanovat samaa: suurin osa suomalaislapsista voi hyvin, mutta silti yhä useampi perhe hakee lapselle hoitoa mielenterveysongelmien vuoksi.

Asiantuntijoiden mukaan viime vuosina lisääntynyttä hoitoonhakeutumista ei voi tulkita siten, että suomalaislapset ovat psyykkisesti sairaampia kuin ennen. Huoli lasten hyvinvoinnista on kuitenkin huomattavasti lisääntynyt ja vanhempien kynnys hakea hoitoa on madaltunut. Lähetteiden määrä on jatkanut kasvua myös tänä vuonna kaikissa suurissa erikoissairaanhoitopiireissä.

Häiriöitä myös tunnistetaan nykyään paremmin kuin ennen. Erityisesti neuropsykiatristen häiriöiden, kuten ADHD:n tunnistaminen on parantunut.

Lisääntynyt hoitoon hakeutuminen on nostanut erityisesti lievistä ja keskivaikeista häiriöistä kärsivien lapsipotilaiden määrää, kertovat asiantuntijalääkärit Suomen viidestä yliopistosairaalasta. Nämä lievemmin oireilevat potilaat voitaisiin osittain hoitaa jo perustason palveluissa, jos sinne vain saataisiin riittävää osaamista.

Vuonna 2017 psykiatrista hoitoa sai Suomessa noin 22 000 lasta. Lastenpsykiatrian potilasmäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun, eniten suurissa kaupungeissa.

Samaan aikaan myös vakavasti oireilevien lasten mielenterveyshäiriöt ovat asiantuntijoiden mukaan pahentuneet.

ADHD
Yle Uutisgrafiikka

2. Ruuhka pakottaa odottamaan, se pahentaa potilaan tilaa

Periaatteessa on hyvä, jos mielenterveyden ongelmat havaitaan entistä tarkemmin ja varhemmin. Käytännössä tilanne on hankalampi.

Lähetteiden määrän ja potilaiden lisääntyminen ei ole tuonut lastenpsykiatriaan lisää resursseja. Esimerkiksi HUSin alueella hoidetaan tänä vuonna 2,5 -kertainen määrä lapsia kuin kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.

Potilasmäärien lisäys on muuttanut psykiatrisen hoidon toimintatapoja tehokkaammiksi. Silti se, mitä lisätukea lapsille voidaan tarjota koulussa tai kotona, vaihtelee hyvin paljon asuinpaikkakunnan mukaan.

Osa kunnista on pystynyt järjestämään lasten tukipalveluita esimerkiksi neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Mutta niissäkään psykiatrista tai psykososiaalista tukea ei ole riittävästi. Lapsilta puuttuu oma mielenterveystoimisto.

– Tarvitsisimme kouluihin, terveysasemille, varhaiskasvatukseen nimenomaan mielenterveystyöhön perehtyneitä työryhmiä, jotka ottaisivat koppia näistä lapsista, joilla on hiukan lievempiä ongelmia ja oireita, selventää lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari Helsingin yliopistollisesta sairaalasta HUSista.

– Viive oireiden alkamisesta tutkimusten ja hoidon alkamiseen alkaa olla monen lapsen kohdalla liian pitkä, kertoo lastenpsykiatrian ylilääkäri Ilona Luoma Kuopion yliopistollisesta sairaalasta KYSistä.

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaat 2007–2017
Yle / Uutisgrafiikka

3. Hoitoon pääsy riippuu asuinpaikasta

Esimerkiksi ahdistuksesta kärsivän pikkulapsen tilanne on aivan erilainen Helsingissä kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Vaikka molemmat tarvitsevat oireisiinsa psykoterapiaa, ruuhka-Suomessa siihen on paljon paremmat mahdollisuudet kuin Pohjois-Suomessa.

Psyykkisesti oireilevien lasten ensisijaisena hoitona ovat psykososiaaliset tukimuodot ja psykoterapia. Niitä käytetään erityisesti erityisesti ahdistuneisuuden, masennuksen ja pakko-oireiden hoidossa.

– Kaikki hoitoa tarvitsevat eivät sitä saa. Pystymme hoitotakuun aikataulussa, kun tapaamme lapsen ensimmäistä kertaa. Mutta siitä eteenpäin lapset ja perheet joutuvat odottamaan, myöntää lastenpsykiatrian ylilääkäri Hanna Ebeling Oulun yliopistollisesta sairaalasta OYSista.

Lasten terapian osaajista on myös ruuhka-Suomen ulkopuolella pulaa. Terapiassa pelkät tarkat korvat eivät riitä, sillä lapset pystyvät harvoin sanallisesti ilmaisemaan itseään. Terapeutilta vaaditaan erityistä taitoa lukea ja tulkita myös sanattomia viestejä. Näitä ammattilaisia on haja-asutusalueella harvassa.

Pula terapeuteista alkaa heti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pohjois-Suomen kunnat eivät ole ainoita, joissa psykoterapeutteja tarvitaan. Myös Kuopion, Turun ja Tampereen seudulla heitä on vähän.

– Monet näistä ongelmista ja häiriöistä ovat sellaisia, että asianmukaisella hoidolla lapsen ja perheen toimintakyky paranee nopeastikin. Nyt tilanteet pitkittyvät. Jos hoitoa ei saa, on mahdollista, että ongelmat pahenevat, varoittaa lastenpsykiatrian ylilääkäri Kaija Puura Tampereen yliopistollisesta sairaalasta TAYSista.

4. Lasten ongelmat ovat yhä vakavampia

Herkkyys huomata hoidon tarve aikaisemmin, ei ole tilanteen koko kuva. Osa lapsista on myös nykyään pahemmin sairaita kuin ennen. Ylilääkäri Kaija Puura TAYSista kertoo, että aiemmin teini-ikäisillä esiintyneitä vakavia oireita on nyt yhä nuoremmilla.

– Nykyään jo alakouluikäiset viiltelevät itseään, ja meillä on hoidossa 12-vuotiaita itsemurhaa hautovia lapsia tämän tästä. Myös psykoottiset oireet tuntuvat lisääntyneen lapsilla, Puura kuvailee muutosta.

Toimeentulovaikeudet ja perheiden syrjäytyminen pahentavat tilannetta. Vanhempien huoli toimeentulosta tai heidän omat mielenterveysongelmansa heijastuvat myös lasten mielenterveyteen. Perheet tarvitsevat enemmän tukea ja huomattavasti aikaisemmin kuin nykyään.

5. Lasten kuormitus kasvaa

Lastenpsykiatrit näkevät usein työssään vanhempia, jotka ovat liian yksin kasvatustehtävässään.

– Meillä on erittäin hieno neuvola, jossa fyysisiin oireisiin puututaan. Pitäisi entistä enemmän pystyä puuttumaan myös vuorovaikutuksen haasteisiin, sanoo ylilääkäri Taina Juvén Turun yliopistollisesta sairaalasta TYKSistä.

Ahdistuneisuus
Yle Uutisgrafiikka

Nykyään on entistä monimutkaisempaa olla vanhempi tai lapsi. Tietoa tulvii joka suunnalta ja erilaiset muutokset ravistelevat lapsia ja aikuisia. Aikuiset ovat stressaantuneempia kuin ennen ja aikuisen kiire kuormittaa myös lasta. Lapset reagoivat varhaiskasvatuksessa ja koulun opetuksessa tapahtuneisiin muutoksiin.

Pieniä lapsia kuormittavat liian suuret päivähoitoryhmät ja vaihtuvat hoitajat. Alakoulussa vaaditaan taitoja, joita lapsella ei vielä ole. Jo varhaiskasvatuksessa vaatimukset ovat kasvaneet.

– Ne lapset, jotka päätyvät meille asti hoidon arvioon, tarvitsevat pientä pysyvää turvallista ryhmää. Se ei ole tämän yhteiskunnan tarjoama vaihtoehto tällä hetkellä, arvioi ylilääkäri Hanna Ebeling OYSista.

– Myös koulujärjestelmän uudistukset, kuten omaehtoinen ja ryhmätaitoja vaativa opetus ovat vaikeuttaneet mielenterveyshäiriöisten lasten tilannetta. Yhä useampi lapsi tuntee, että hän ei pärjää koulussa, sanoo Kaija Puura.

Juttuun on haastateltu viittä lastenpsykiatrian asiantuntijaa Suomen erityissairaanhoidosta Helsingistä, Tampereelta, Oulusta Turusta ja Kuopiosta.

Juttua muokattu klo 9.30 : Lisätty sitaatti, jossa kerrotaan hoidon viiveestä väliotsikon 2. Ruuhka pakottaa odottamaan, se pahentaa potilaan tilaa loppuun.

Lisää aiheesta:

Ahdistuneet lapset halutaan löytää jo alakoulussa – samalla testataan, miten hoito onnistuu kotona netin ja puhelimen kautta

Miten jo 8-vuotiaalla voi olla mielenterveysongelmia? – Lastenpsykiatrian lähetteiden määrä jatkuvassa kasvussa