Selkokieli ei ole vieläkään selviö kaikissa virastoissa

Tottumattomalle selkokielen käyttäminen ei ole niin helppoa kuin miltä se alkuun kuulostaa. Asian kanssa kipuillaan yhä myös virastoissa.

selkokieli
Nasib Naseri
Nasib Naseri toivoo, että kaikki saisivat halutessaan palvelua selkokielellä. Virastoilla on asiassa vielä parannettavaa.Yle

Iranista Suomeen yli kymmenen vuotta sitten muuttaneella Nasib Naserilla on omakohtaisia kokemuksia siitä, mitä kielitaidon puute voi saada aikaan. Tultuaan Suomeen hän joutui lääkärissä hankalaan tilanteeseen. Selkokielistä palvelua ei vielä silloin ollut saatavilla.

– Yritin selittää lääkärille huonolla suomella mikä minua vaivaa, mutta hän ei ymmärtänyt minua. Minunkin oli vaikea ymmärtää hänen käyttämäänsä vaikeaa kieltä, muistelee Naseri kokemuksistaan.

Vaivan syy ei selvinnyt vastaanotolla. Kipu vaivasi aina siihen saakka, kun hän pari vuotta myöhemmin meni uudestaan lääkäriin opittuaan paremmin suomen kieltä. Nyt hän toivoo, että kaikki Suomessa saisivat halutessaan palvelua selkokielellä.

Naser teki Ylen selkouutisille viime kesänä ohjelmasarjan, jossa virastojen selkokielitaito joutui tosielämän testiin. Naseri testasi Kelan, poliisin, TE-toimiston, Pihlajiston ala-asteen koulun ja OP Pankin osaamisen.

Kaikki virastot eivät suinkaan selvinneet täysin puhtain paperein testistä. Käytännössä selkopalvelua ei vieläkään ole kaikkialla saatavilla.

Kela erottui virastojen joukosta edukseen. Selkokielisyyteen on siellä kiinnitetty huomiota jo pitkään. Aiemmin vaikeaselkoisuuden vuoksi huonossa maineessa ollut laitos tarttui reippaasti kielihaasteeseen jo lähes kymmenen vuotta sitten.

Kelalla on painetuista esitteistä ja osasta verkkosivuistaan myös selkokieliset versiot (siirryt toiseen palveluun) ja se tekee Selkokeskuksen kanssa yhteistyötä ymmärrettävyyden parantamiseksi.

Maahanmuuttajat ja vammaisryhmät hyötyvät

Arviolta puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä arjessa selvitäkseen. Selkokieltä tarvitsevia on siis suurin piirtein saman verran kuin Helsingissä on asukkaita. Vielä useampi hyötyy selkokielestä.

Maahanmuuttajat ovat Suomessa kasvava selkokielestä hyötyvä ryhmä. Yleiskieltä yksinkertaisempi selkokieli sopii kielen alkeita opiskelevien lisäksi myös kehitysvammaisille, muistisairaille ja autismin kirjon häiriöistä kärsiville.

Uuden kielen käyttäminen itsenäisesti estää syrjäytymistä.

– Ne, joilla on kielivaikeuksia huomaavat, että jos osaan tämän verran suomea, voin jo hoitaa asioita itsenäisesti. Tämä auttaa kotoutumaan paremmin, uskoo Naseri.

Verkkosivujen päivittäminen on tärkeä askel

Viranomaiset ovat kiinnostuneempia selkokielestä kuin vielä muutama vuosi sitten, sanoo Selkokielikeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä, mutta vielä on valtavasti työtä tehtävänä.

– Viranomaisten pitäisi laittaa nyt verkkosivut kuntoon, niin että sieltä löytyisi tietoa selkokielellä. Lomakkeita ja ohjeita selkokielellä tarvitaan, kannustaa Leskelä.

Asiakastilanteet ovat tärkeä osa palvelua. Mahdollisuus hoitaa asiat kerralla kuntoon helpottaa asiakkaan ja työntekijän päivää ja tuo myös säästöjä.

– Jos ihmiset ymmärtävät, mitä he tekevät viranomaisen kanssa, he eivät ruuhkauta asiakaspalvelua. Nämä ovat juuri niitä ihmisiä, jotka joutuvat soittamaan uudelleen saman asian kanssa. Asiat voitaisiin selkokielellä hoitaa kerralla helposti kuntoon, muistuttaa Leskelä.

Ymmärrettävän ja selkeän kielen käyttö puheessa ja kirjoitetussa tekstissä ei ole vieläkään itsestään selvää virastojen asiakaspalveluissa. Suomen kieltä syystä tai toisesta heikosti osaavien palvelu selkokielellä kangertelee osittain siitä syystä, että selkokielen opetusta ei ole pidetty välttämättömänä virastojen asiakaspalveluissa.

Selkokielen tarve lisääntyy, kun lukutaito heikkenee

Selkokieli sekoitetaan usein selkeään puheeseen. Sitä se ei pelkästään ole. Selkokielen tarkoituksena on palvella heitä, joiden suomen kielen taito on heikko.

Selkokielen periaatteet täytyy tietoisesti opiskella, sillä se ei ole sama asia kuin selkeä yleiskieli. Esimerkiksi sanastoa ja kielen rakenteita on muutettava helpommaksi.

Tarve selkokielelle lisääntyy koko ajan, sillä heikosti lukevien joukko Suomessa kasvaa. Tämä joukko muodostuu muun muassa ikääntyneistä muistisairaista, maahanmuttajista ja erilaisten puheen ja kielen häiriöistä kärsivistä lapsista ja nuorista.

Nasib Naseri oppi suomen kielen mielestään kohtalaisen helposti. Hänelle oli suurta etua siitä, ettei hän entuudestaan osannut esimerkiksi englantia. Lisäksi kielen opettelussa auttoi ikä.

– Vanhemmille kielen oppiminen on vaikeaa, minulle oli paljon etua siitä että olin lapsi, kertoo Naseri.

Korjaus 28.11. klo 13.08: Naseri muutti Suomeen Iranista, ei Irakista, kuten jutussa aiemmin luki.