Osa vesistöistä on juuri ja juuri jäässä, mutta retkiluistelijat ovat jo aloittamassa kauttaan – "Toistaiseksi jäälle kannattaa mennä vain eksperttiporukassa"

Vastuullinen retkiluistelija ei liiku jäällä yksin ja varautuu aina jään pettämiseen. Lauha alkutalvi on tehnyt tutuistakin vesistöistä yllättäviä.

retkiluistelu
Retkiluistelija järvenjäällä
Arkistokuva viime vuodelta.Tobias Rostlund / EPA

Juuri ja juuri jäätyneiden järvien jäillä liikkuvat ihmiset ovat herättäneet viime päivinä huolta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Ja syytäkin on, sillä jään paksuus esimerkiksi Keski-Suomessa ei vielä ole riittävä turvalliseen jäällä liikkumiseen. Sunnuntaina keski-ikäinen mies hukkui Karstulan Mustalammella vajottuaan jäihin.

Heikoista jäistä huolimatta retkiluistelun harrastajat ovat jo aloittamassa kauttaan. Lajia opettavan Tommi Lahtosen mukaan vastuullinen retkiluistelija varautuu aina jään pettämiseen ja noudattaa tiukkoja turvatoimia jäälle lähtiessään. Mukaan pakataan vaihtovaatteet, naskalit, heittoliina ja jään tunnustelemisessa apuna käytettävä sauvat.

Esimerkiksi Suomen Retkiluistelijat ry:n retkelle ei pääse mukaan, mikäli joku pakollisista varusteita puuttuu. Tärkeintä kuitenkin on, ettei jäälle koskaan mennä yksin.

– Toistaiseksi jäälle kannattaa vielä mennä vain tämmöisessä eksperttiporukassa ja mekin menemme aina ryhmässä. Meillä on seurassa erittäin tarkka turvallisuuskulttuuri. Sillä ei leikitä, Lahtonen kertoo.

Ympäristö.fin mukaan (siirryt toiseen palveluun) 21. marraskuuta tilanne oli se, että jäätä oli pohjoisessa lähinnä vain pienissä järvissä sekä etelä- ja keskiosissa pieniä järvissä ja matalissa lahdissa. Kansalaishavainnoista käy ilmi, että esimerkiksi etelässä ei vielä pysyvää jäätä ole (siirryt toiseen palveluun) (Järviwiki). Sääennusteen mukaan loppuviikosta sää lauhtuu, joten pysyvää jäätä saadaan odotella vielä hetki.

Kaikki aistit tarkkana syysjäillä

Retkiluistelijat harjoittelevat jään tulkitsemista jatkuvasti. Luistelualustaa tulkitaan matkan taittuessa koko ajan, kaikilla aisteilla.

Jäätä seurataan silmämääräisesti etsien erilaisia muutoksia jään pinnassa. Sulapaikkojen lisäksi havainnoidaan erilaisia jäätymisrajoja. Jääsauvan avulla jäätä sekä tunnustellaan, että koputellaan ja kuunnellaan.

– Tässä on selvästi alle kymmenensenttistä jäätä, koska se vinkuu. Mitä korkeammalla äänellä jää vinkuu, sitä ohuempaa se on, Lahtonen kuvailee hakatessaan sauvallaan Tuomiojärven jäätä Jyväskylässä.

Taivaalta putoilevat lumihiutaleet saavat retkiluistelijan otsan kurttuun. Lumi tuo mukanaan monenlaisia ongelmia. Se saa jään monien mielestä näyttämään turvallisemmalta. Lisäksi paksu lumikerros hankaloittaa jään lukemista. Silmämääräinen havainnointi on hankalaa ja lisäksi jään äänet kuuluvat vaimeampina. Lumi myös hidastaa jäiden vahvistumista.

– Lumi on hyvä eriste. Kun jäälle on satanut lunta, ei voi enää luottaa siihen, että vaikka ensi yönä olisi kova pakkanen, niin tuloksena olisi paksumpi jää.

Tututkin vesistöt yllättäviä

Alkutalven heikot pakkaset ovat tehneet tutuistakin vesistöistä arvaamattomia. Vieraille vesille lähtiessään vastuullinen retkiluistelija tutustuu aina järveen ja suunnittelee reittinsä etukäteen. Syvyyskartat ja virtauksiin tutustuminen voi pelastaa hengen.

– Näin alkukaudesta näkee aivan selvästi, että siellä missä on syvää, jää on ohuempaa ja alue myös jäätyy myöhemmin, Lahtonen selvittää.

Perinteisiä vaaran paikkoja ovat myös niemenkärjet, missä vesi nousee pintaan voimakkaammin ja syö jäätä.

Lauhan sään vuoksi tänä talvena erikoisissakin paikoissa voi olla veden liikkeen takia ohut jää.

– Ihan pelkkä tuulikin voi riittää siihen, että jää saattaa jossain paikassa olla heikompaa kuin muualla.

Tarkennettu ja korjattu 27.11.2018 klo 15.27: Tarkennettu Lahtosen kommenttia, missä hän puhuu lumen eristyskyvystä ja jään muodostumisesta. Vaihdettu sana kovempi sanaan paksumpi sitaatin loppuosassa. Korjattu Jyväskylän retkiluisteluseura Suomen Retkiluistelijat ry:ksi.