Olli Jalonen voitti Finlandia-palkinnon jo toisen kerran – Voittoromaani sai alkunsa lähes 30 vuotta sitten syrjäisellä Atlantin saarella

Toimittaja Seppo Puttonen valitsi voittajaksi perinteisen juoniromaanin, jossa korostetaan tiedon ja oppimisen tärkeyttä.

Finlandia-palkinto
Olli Jalonen
Olli JalonenMartti Kainulainen / Lehtikuva

–Kyllä siinä puhelun aikan sydän rupesi hakkaamaan. Tieto tuli täytenä yllätyksenä. En ollut päästänyt ajatuksiini pienintäkään haavekuvaa voitosta.

Olli Jalonen, 64, vaikuttaa aidosti hämmästyneeltä, kun hän kertaa tuntemuksiaan kuultuaan voitosta kustantajaltaan Antti Kasperilta Otavasta. Sydän hakkasi kuulemma vielä kovempaa kuin 28 vuotta sitten, jolloin Jalonen sai Finlandia-palkinnon ensimmäisen kerran.

Olli Jalonen on edesmenneen Bo Carpelanin kanssa ainut kirjailija, joka on uusinut voittonsa. Vuonna 1990 Jalonen palkittiin teoksesta Isäksi ja tyttäreksi. Silloin maailma oli toinen ja palkinnosta kisasivat romaanien rinnalla runot ja novellit.

Jalonen sanoo, että tämänkertainen voitto tuntuu tärkeämmältä kuin ensimmäinen. Hän kirjoittaa kirjojaan kauan, mutta Taivaanpallon tekemiseen aikaa kului todella kauan. Ensimmäiset hahmotelmat romaanin aiheesta syntyivät jo vuonna 1989.

Voittoisa teos sai alkunsa kaukaisella Saint Helenan saarella. Jalonen oli matkustanut keskelle Atlanttia kerätäkseen tietoa ja kokemuksia Kenen kuvasta kerrot -kirjaa varten. Monipolvinen romaani julkaistiin vuonna 1996. Aihelma Taivaanpallosta jäi hautumaan, kunnes aika oli kypsä sen kirjoittamiseen. Siihen kului yli 20 vuotta.

Matka Saint Helenan saarelle teki vaikutuksen

Taivaanpallo kertoo Saint Helenan saarella asuvasta pojasta nimeltä Angus. Jalonen kuvaa elämää uskottavasti ja tarkasti. Paratiisimainen saari piirtyy lukijan silmien eteen, vaikka tapahtumat sijoittuvat kaukaiselle 1600-luvulle.

Matka teki Jaloseen niin suuren vaikutuksen, että hän pystyi vuosikymmentenkin jälkeen kuvailemaan paikkaa.

– Saari on rannoiltaan karu ja luokseen pääsemätön. Siellä on jäljellä muinaismetsää ja paljon kasvilajeja, joita ei ole muualla. Mieleenpainuva kasvi oli uudenseelannin pellava. Se on hieman anopinkielen näköinen kuitukasvi. Ennen siitä tehtiin postimerkkejä, mutta nykyään, lajike on villiintynyt ja vallannut saaren.

Syrjäinen Sain Helena tunnetaan Napoleonin karkotuspaikkana ja suomalaisille se on tullut tutuksi Afrikan tähti -lautapelistä.

Saari on pysynyt vieraana näihin päivin saakka, sillä vasta viime vuonna sinne avattiin lentokenttä. Siihen asti matkustaminen onnistui vain laivalla. Jalonenkin seilasi parin viikon ajan kuninkaallisella postilaivalla päästääkseen tarujenhohtoiselle saarelle. Ennen Bristolista kulkeva laiva oli ainut yhteys ulkomaailmaan.

Olli Jalonen, Taivaanpalo
Derrick Frilund/Yle

Romaanissa tapahtumia kuvataan tiedonjanoisen pikkupojan silmin. Valistuksen aika on alkamassa ja oppivainen Angus on sen ilmentymä. Hänen oppi-isänään on tähtitieteilijä Edmond Halley, jonka me jälkipolvet tunnemme Halleyn komeetasta. Lontoossa asuva Halley opettaa Anguksen ajattelemaan. Lukemaan Angus oppi jo kotisaarellaan, mutta saatavilla olevat tekstit rajoittuivat lähinnä Raamatun lauseisiin. Taivaanpallon tärkeä teema on uskon ja tiedon välinen jännite.

Jalonen sanoo, ettei ajatellut kirjoitusprosessinsa aikana nykyaikaa. Silti romaani tuntuu peilaavan tämän hetken yhteiskuntaa. Jos 1600-luvulla tiede joutui vääntöön uskon kanssa, nykyään kamppailevat tieto ja mielipiteet. Myös lukutaidon merkitys tulee selväksi kirjan alusta alkaean.

– Tarkoitukseni ei ole kommentoida nykyaikaa. Huomaan nämä yhtäläisyydet jälkeenpäin. On selvää, että aika jossa elää, muovaa huomaamatta ajatuksia.

Saako voittoromaani jatkoa?

Taivaankappaleet ja meri esiintyvät Jalosen aiemmissakin romaaneissa. Hän sanoo olleensa pienestä pitäen kiinnostunut avaruudesta. Tähtiä tuli seurattua tarkasti kiikareilla.

Sen sijaan purjehdus on Jaloselle täysin vierasta. Häntä ei kuulemma kannattaisi päästää minkäänlaisen aluksen ruoriin. Hämeenlinnassa tutuksi ovat tulleet vain pienet lähijärvet. Nekin lähinnä rantakävelyillä.

Tietoon Jalonen hurahti jo lapsena. Koulussa hän ei viihtynyt, koska opetus oli välillä sitä sun tätä. Mutta kaiken opin hän otti mielellään vastaan. Taivaanpallostakin voi astia, että etenkin luonnontieteet ja tutkimusmatkat olivat tärkeitä Jaloselle jo nuoruudessa.

Taivaanpallo on juonivetoinen kirja, jossa on seikkailun makua. Jalonen tuntuu itsekin hieman hämmästelevän simppeliä rakennetta.

– Romaanin tuli tällainen poikakirjoista tuttu meriseikkailuosio, mutta jotenkinhan Angus piti saada saarelta Lontooseen, nauraa Jalonen.

Taivaanpallo päättyy, kun Angus on 13-vuotias ja hänellä on elämä edessään. Loppu on kuin rakennettu jatkoa varten. Jalonen myöntää kierrellen ja kaarrellen, että "on sitä jotain tullut kirjoitettua".

– Olen niin taikauskoinen, etten ole uskaltanut vielä edes kustantamolle luvata mitään. Minun täytyy olla ensin itse täysin vakuuttunut, että tekstistä on romaaniksi.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai Seppo Aalto teoksellaan Kapina tehtailla. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai Siiri Enoranta fantasiaromaanillaan Tuhatkuolevan kirous. Jokaisen palkinnon arvo on 30 000 euroa.

Lue lisää:

Tässä ovat kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – mukana jo kerran palkinnon voittanut Olli Jalonen ja vihdoin myös Katja Kettu

Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnosta kisaavat muun muassa kirjat maailman monarkioista ja ihmistä piinaavista loisista

Tässä ovat Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat