DNA-tutkimus osoitti: Leväluhdan salaperäiset vainajat olivat aikansa taviksia

Leväluhdan lähteestä löytyneet luut kertovat, että väestöt ovat muuttaneet ja sekoittuneet kautta aikain. Leväluhtalaisten lähimpiä nykysukulaisia ovat saamelaiset.

perimä
Leväluhdasta löytynyneitä kalloja ja luita
Leväluhdan vainajilla on tämän päivän tutkijoille paljon kerrottavaa.Yle

Leväluhdan suolampeen puolitoista tuhatta vuotta sitten päätyneet vainajat ovat paljastaneet alkuperänsä salaisuuden. Kauan sitä ehdittiinkin arvuutella. Pohdittu on muun muassa, olivatko he suomalaisten orjia tai oliko heidät kenties uhrattu.

Ensimmäinen tutkimus Suomen muinaisten asukkaiden DNA:sta on antanut vastauksen: he olivat tuolta ja täältä tulleiden geenien sekoitus eli kerroksellisia, aivan kuten me Suomen nykyisetkin asukkaat.

Arkeologit ovat jo kauan löytäneet samoilta kaivauksilta niin skandinaavisia kuin paljon etelämpää tulleita esineitä. Omin päin ne eivät ole kulkeutuneet, kyllä niitä on täytynyt kuljetella. Ihmiset ovat liikkuneet ja väestöt sekoittuneet.

Uudessa tutkimuksessa sen vahvistavat myös geenit.

Kolmen koko perimä selvisi

Isonkyrön Leväluhdan rautakautisesta vesikalmistosta on löydetty noin 90 ihmisen luita. Valtaosa oli naisia ja lapsia.

Orgaaninen aines ei säily Suomen happamassa maaperässä. Myös ihmisruumiit häviävät nopeasti.

Leväluhtalaisten DNA on säilynyt kosteissa olosuhteissa. Se tekee heistä poikkeuksellisia. Tutkijat onnistuivat selvittämään kolmen leväluhtalaisen koko genomin.

Tutkittavina oli myös kahdeksan vainajan luita Kuolan niemimaalta. Kuusi oli elänyt Bolšoi Oleni Ostrovissa eli Suuressa Peurasaaressa kolme ja puoli vuosituhatta sitten. Kahden verrokin luut olivat peräisin 1700–1800-lukujen saamelaiselta hautapaikalta Tšaimni Varresta.

Meissä on yhä himppu siperilaista

Tutkimus kertoo, että leväluhtalaisten aiempaan metsästäjä-keräilijä- ja maanviljelijäperimään oli sekoittunut Siperiasta tulleita geenejä.

Kuolan muinaisten asukkaiden siperialaisuus oli tullut perimään 4 000 vuotta sitten ja osoittautui Suuren Peurasaaren tutkituilla hyvin vahvaksi, puolikkaaksi heidän perimästään. Myöhemmin sitä levisi myös Suomen alueelle.

Siperian muistoja suomalaisissa ja saamelaisissa on edelleen sekoittuneena muuhun eurooppalaiseen perimään, kertoo Sugrige-hankkeen (siirryt toiseen palveluun) johtaja professori Päivi Onkamo.

Helsingin ja Turun yliopistojen hankkeen lyhenne tulee sanoista SUomalais-uGRIlainen muinaisGEnomi -projekti.

Kartta, jossa näkyvät nuolina geenivirrat Suomeen.
Näin Suomeen muinoin muutettiin, kertovat DNA-näytteet.Max Planck Institute for the Science of Human History

Etelän saamelaisasutus kesti pitkään

Leväluhtalaisten lähimmiksi nykysukulaisiksi osoittautuivat tämän päivän saamelaiset.

Suomessa siis asui vielä rautakaudella geneettisesti saamelaisten kaltaista väestöä paljon etelämpänä kuin nyt, kertoo arkeogeneetikko Kerttu Majander Helsingin yliopistosta ja saksalaisesta Max Planck -instituutista.

Samaa todistavat myös saamelaisvaikutteet Leväluhdan alueen paikannimissä, sanoo Leväluhta-projektin johtaja arkeologi Anna Wessman Helsingin yliopistosta.

Siperialainen perimä on saamelaisilla vahvempi kuin millään muulla eurooppalaisella nykyväestöllä, mutta suomalaisetkin poikkeavat muista eurooppalaisista.

Onkamo kuvailee sitä pieneksi eriäväisyydeksi Aasian suuntaan.

Morsian lännestä

Yksi Leväluhdan vainajista on perimältään erilainen kuin muut. Hän on voinut olla vaikka skandinaavimorsian, Onkamo sanoo.

– Tutkimus näyttää käytännössä, että muuttoliikettä on ollut paljon jo muinaisina aikoina. Uudet sukupolvet ovat olleet muuttajien ja paikallisten asukkaiden sekoituksia.

Oletettavaa on, ettei liike ollut yksisuuntaista, vaan Siperian ja Suomen rautakautiset asukkaat olivat tekemisissä keskenään, vaikka välimatkat olivat pitkiä.

Ihmiset saattoivat vaihtaa asuinpaikkaa vuodenajan mukaan ja käydä keskenään kauppaa. Samalla elintavat, kulttuuri ja kielet lienevät vaikuttaneet toisiinsa.

Tumma lähde pensaikon keskellä.
Leväluhdan lähde pulppuaa edelleen hieman.Anna Wikman / Yle

Keitä tuli ennen saamelaisia?

Nature Communications (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistu tutkimus ei suinkaan ole Sugrigen viimeinen. Vielä vanhemmista näytteistä haluttaisiin selvittää muun muassa se, millaista väestöä Suomessa ja Skandinaviassa asui ennen saamelaisia.

Kielentutkijoiden mukaan saamea puhuneita alkoi tulla näille main 2 700 vuotta sitten. Oliko täällä jo asuneilla vain eri kieli, vai olivatko he myös geneettisesti erilaisia?

– Me haluaisimme katsoa, mistä elementeistä silloiset asukkaat oli pistetty kokoon, Onkamo sanoo.

Arkeologeilla puolestaan on tutkittavana monta kiinnostavaa asiaa leväluhtalaisista. Missä he elivät? Mitä he söivät? Ja miksi lähdehaudassa on niin vähän miehiä?


Onkamo ja Majander ovat toimittaja Leena Mattilan haastateltavina Yle Radio 1:n Tiedeykkösessä, jonka voit kuunnella Yle Areenasta.

Muutettu 28.11. klo 11.50 viikinkimorsian skandinaavimorsiameksi, koska skandinaavien varsinainen viikinkiaika ei ollut vielä alkanut.