Asuinalueesi vaikuttaa ruokavalioosi: tuloistasi riippumatta syöt terveellisemmin, kun osoitteesi on hyväosaisten alueella

Eri asuinympäristöt voivat tarjota hyvinkin erilaisen elintarvikevalikoiman. Näin mahdollisuus parantaa ruokavaliota tai syödä suositusten mukaisesti kapenee tietyillä alueilla.

ruokatottumukset
ihmiset syömässä salaattia
Getty Images

Asuminen hyväosaisella asuinalueella tai muuttaminen sellaiselle on selvästi yhteydessä siihen, miten ravitsemussuosituksia noudatetaan. Tämä selviää Turun yliopiston kansanterveystieteen yksikön uudesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin asuinalueen sosiaalisten piirteiden yhteyttä ruokatottumuksiin.

Tutkimukseen osallistui yli 16 000 suomalaista aikuista.

Tulokset eivät riipu koulutustasosta tai taloustilanteesta

Ihmisten ruokatottumuksia selvitettiin lyhyen ruoankäyttökyselyn avulla. Vastauksista muodostettiin indeksi, joka kuvaa ruokailutottumusten ja kansallisten ravitsemussuositusten vastaavuutta.

Tulokset olivat riippumattomia tutkittavien omasta koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä.

Hanna Lagström

Tiedot asuinalueen hyväosaisuudesta liitettiin tutkittaviin osoitekoordinaattien avulla Tilastokeskuksen ruututietokannasta. Siinä koko Suomi on jaettu ruutuihin, joiden väestörakennetta tietokanta kuvaa. Asuinalueen hyväosaisuus mitattiin alueen koulutus- ja tulotasojen sekä työttömyystietojen avulla.

– Tulokset olivat riippumattomia tutkittavien omasta koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä, kertoo tutkimuksesta vastannut dosentti Hanna Lagström yliopiston tiedotteessa.

Ruokavalio muuttuu, kun osoite muuttuu

Puolet osallistujista asui samassa osoitteessa kuuden vuoden seurannan ajan. Sekä muuttajien että koko tarkastelujakson ajan alueella asuneiden joukossa havaittiin sama ilmiö: heikommalla sosioekonomisella alueella asuvilla oli alhaisemmat ravitsemusindeksin pistemäärät kuin hyväosaisella alueella asuvilla.

– Yksittäisistä ruoka-aineista hyväosaisilla alueilla syötiin makkaraa, lihaa, kalaa ja vihanneksia suositusten mukaisesti. Huono-osaisilla alueilla tumman leivän syönti ja alkoholin käyttö olivat useammin suosituksien mukaisia, Hanna Lagström sanoo.

kaunis ruoka-annos
AOP

Tutkimustuloksessa mielenkiintoista on, että huono-osaisilta hyväosaisille alueille muuttaneet söivät terveellisemmin kuin huono-osaisemmille alueille päätyneet.

– Tämä saattaa kertoa siitä, että asuinympäristöt tarjoavat hyvinkin erilaisen elintarvikevalikoiman. Sillä tavalla ne kaventavat mahdollisuuksia parantaa ruokavaliota tai noudattaa ravintosuosituksia, Lagström sanoo.

Tutkimus Neighborhood socioeconomic status and adherence to dietary recommendations among Finnish adults: a retrospective follow-up study (siirryt toiseen palveluun) on julkaistu Health & Place -lehdessä.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Hanna Lagströmin lisäksi Jaana I. Halonen, Ichiro Kawachi, Sari Stenholm, Jaana Pentti, Sakari Suominen, Mika Kivimäki ja Jussi Vahtera.

Julkaisu liittyy vuonna 1998 käynnistyneeseen pitkittäistutkimukseen Terveys, hyvinvointi ja ihmissuhteet Suomessa (Health and Social Support, HeSSup). Tutkimustulokset perustuvat vuoden 2003 kyselyihin sekä tutkittavien muuttohistoriaan vuosien 1998 ja 2003 välillä.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä Työterveyslaitoksen ja Kelan kanssa.