Jos aiot lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, tekstiviesti on kallein tapa tehdä se

Yle kysyi kolmelta hyväntekeväisyysjärjestöltä, millaisia kuluja rahan keräykseen liittyy. Kävi ilmi, että tekstiviesti on työkaluista kallein.

maksuvälineet
Dominikaaninen tasavalta
Punainen Risti toimitetti avustuksia Dominicalle meriteitse. Vuonna 2017 Hurrikaani Marian runnomalla saarella oli huutava tarve elintarvikkeille, vedelle ja rakennusmateriaaleille.Nina Svahn / Suomen Punainen Risti

"Helpoin tapa aloittaa tekstiviestikeräys!"

"Palvelumme avulla voit aloittaa tekstiviestikeräyksen alle minuutissa."

Tekstiviestilahjoitus.fi-verkkopalvelu houkuttelee suomalaisia järjestöjä ryhtymään varainhankintaan. Tekstiviesti on siihen luonteva ja helppo työkalu – onhan liki jokaisella suomalaisella kännykkä taskussaan.

Tekstiviestilahjoitus-palvelun käyttäjäksi ilmoittautuu verkkosivuilla ainakin yksi pääkaupunkiseudulla toimiva uskonnollinen yhteisö.

Tekstiviestilahjoitus.fi tuntuu kuitenkin kovin kalliilta tavalta kerätä rahaa.

Palvelu perii lahjoituksista 25 prosentin siivun. Kahdenkymmenen euron lahjoituksesta palvelumaksu on siis peräti viisi euroa.

Joulun alla moni haluaa muistaa vähäosaisia. Mikä on tehokkain tapa lahjoittaa – jotta lahjoitetut pennoset eivät hupenisi palvelumaksuihin?

Tekstiviesti kallein, tilisiirto halpa

Yle kysyi kolmelta hyväntekeväisyysjärjestöltä, millaisia kuluja rahan keräykseen liittyy. Kävi ilmi, että tekstiviesti todellakin on työkaluista kallein.

Kirkon Ulkomaanapu, Punainen Risti ja Nenäpäivä-säätiö ovat vakiintuneita ison mittakaavan rahankerääjiä, mutta nekin kertovat Ylelle maksavansa tekstiviestilahjoituksista 13–17 prosentin maksut.

Jos joku haluaa lahjoittaa 20 euroa tekstiviestillä, noin kolme euroa menee kuluihin.

Rahankeräyksen hinta
Rahankeräyksen hintaJuha-Matti Mäntylä / Yle

Kallista on myös puhelinsoitto maksullisiin kampanjapuhelimiin. Niiden kautta lahjoitettaessa palkkion osuus on noin 7–10 prosenttia kokonaislahjoituksesta. Esimerkkilaskelmassamme tämä tarkoittaa noin 1,4–2 euron siivua.

– Tekstiviestit ja puhelulahjoitukset ovat käytännössä kalleimpia tapoja lahjoittaa. Toisaalta internetissä tehtävät suorat tilisiirrot ja MobilePay -maksaminen ovat edullisimmat, Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtaja Riina Lipponen sanoo.

Verkkopankki on edullinen tapa lahjoitaa. Myös uudet kännykkämaksamisen palvelut ovat selvästi tekstiviestimaksamista halvempia.

Danske Bank tarjoaa MobilePay-järjestelmäänsä hyväntekeväisyysjärjestöille jopa ilmaiseksi.

– Sitä toivoisi, että mobiilimaksamisen ja verkkopankkien osuus lahjoituksissa kasvaisi. Tekstiviesti on kuitenkin niin helppo, että sen osuus on enemmänkin kasvanut kuin vähentynyt, Lipponen sanoo.

Yle on Nenäpäivä-säätiön yhteistyökumppani.

Nenäpäivän televisiolähetyksen yleisöä. Naisella on kädessään kyltti jossa lukee "Lahjoita #nenäpäivä".
Nenäpäivän televisiolähetyksen yleisöä.Riikka Vaahtera

Käteinen on työläs

Keräyslippaaseen kilautettu käteinen on suomalaisille rakas rahankeräysmuoto.

Samalla se on myös hyvin työläs ja kallis tapa kerätä rahaa, mikäli rahankerääjät joutuvat investoimaan turvapusseihin ja järjestämään turvakuljetuksia pankkien laskentakeskuksiin.

Esimerkiksi Osuuspankki veloittaa laskentakeskuksessaan kolikkojen ja setelirahan laskennasta ensin kaksi euroa jokaista tilitystä kohden. Sen lisäksi pankki veloittaa kaksi senttiä per seteli, tai mikäli kyse on kolikoista, kaksi prosenttia niiden arvosta.

Käteinen on myös hidas auttamisen väline. OP:n johtaja Kaisu Christien mukaan keräyslippaiden avaamisesta kuluu päiviä – ja pahimmillaan yli viikko – ennen kuin rahat ovat tilillä.

– Jos kyse on esimerkiksi katastrofiavusta, digitaalinen maksu voi olla nopein tapa saada keräys liikkeelle, Christie sanoo.

– Toisaalta, kun kuitenkin haluamme säästää ympäristöä, ei se rahapussin kuljetus ympäri Suomea ole ehkä muutoinkaan se kaikkein paras vaihtoehto.

Tänä digitaalisuuden aikana käteisellä ei juuri ole ystäviä.

Ulkomaan avustuksia keräävä henkilö rahalippaan kanssa kadulla.
Yle

Järjestöt hakevat mahdollisimman edullisia tapoja selvitä käteisongelmasta. Suurissa erissä talletettu käteinen on kustannuseränä melko vähäinen, mutta pienemmissä erissä käteisen käsittelyn hinta verottaa parikymppisestä ikävän siivun.

Nenäpäivä-säätiö kertoo neuvotelleensa erään pankin kanssa järjestelyn, jossa käteislahjoituksista ei synny kuluja lainkaan. Punainen Risti tai Kirkon Ulkomaanapu eivät uskalla esittää edes arviota käteisen käsittelyn hinnasta.

– Se on joka tapauksessa pienempi kulu kuin tekstiviesteillä, Ylelle kerrotaan.

Sosiaalista mediaa ja joukkovoimaa

Uusia maksutapoja ja varainhankinnan työkaluja ilmestyy nopeaan tahtiin. Esimerkiksi Facebookissa suomalaiset voivat toteuttaa omia hyväntekeväisyyskampanjoitaan lempijärjestöjensä hyväksi.

Kirkon Ulkomaanavun varainhankintayksikön päällikkö Johanna Karjalainen kertoo, että Facebook tilittää rahat hyväntekeväisyysjärjestöille ilman kuluja.

Toinen melko uusi ilmiö alalla on joukkorahoitus. Suomessa joukkorahoituksella tehdään hyväntekeväisyyttä Mesenaatti.me-palvelussa. Osassa kampanjoista rahoittajat saavat vastineeksi jonkin tuotteen tai kannatusesineen, osa kampanjoista on puhdasta lahjoittamista.

Mesenaatti.me perii kampanjan järjestämisestä kymmenen prosentin palvelumaksun.

Tekstiviestin puolustus

Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta toteaa, että tekstiviestissä on myös hyvät puolensa.

– En ehkä haluaisi puolustaa tekstiviestiä, koska se on kallis maksutapa ja olemme siinä vähän operaattoreiden armoilla. Toisaalta, me saamme sitä kautta lahjoittajien yhteystiedot. Voimme myöhemmin soittaa lahjoittajille ja kertoa toiminnastamme.

Avustusjärjestöt haluavat luoda pysyviä suhteita lahjoittajiin. Parhaimmillaan satunnaisesta auttajasta tulee kuukausilahjoittaja.

Testiviesti saattaa olla tällaisen suhteen alku. Pankkisiirroista, uusista mobiilimaksuista tai keräysrasiaan pudotetuista kolikosta sen sijaan ei jää yhteystietoja.

Tekstiviesti on myös kaikkien käytössä. Esimerkiksi Mobilepay-, Siirto- ja Pivo-mobiilimaksut ovat Laurinsillan mukaan edullisia ja helppokäyttöisiä, mutta kukaan ei ryhdy lataamaan ja opettelemaan niitä vasta rahankeräyspisteen vieressä.

– Olemme olleet MobilePay-järjestelmässä mukana siitä asti, kun se tuli. Vasta tänä vuonna olemme nähneet käyttäjämäärien vähän nousevan.

Perinteisen käteisen keräämisestä on Anna Laurinsillan mukaan tulossa entistä hankalampaa. Hän harmittelee vapaaehtoisten puolesta sitä, että Suomessa on yhä harvemmassa paikkoja, joihin käteistä voi tallettaa.

Jatkossa mobiilimaksuohjeet liimataan yhä usemman järjestön keräyslippaisiin. Anna Laurinsillan mukaan avustusjärjestöt suunnittelevat myös yhteistyötä lähimaksuvaihtoehdon käyttöönottamiseksi keräyspaikoilla.

– Jossain vaiheessa se käteisen käyttö kuitenkin loppuu.

Päivitys 9.38, 12.31, 16.07 Täsmennetty kaavion sanamuotoja, korjattu SecuryCastin nimi ja täsmennetty, että yhtiön suuret asiakkaat käyttävät tyypillisesti laajempaa palvelua, jonka hinnoittelu poikkeaa Tekstiviestilahjoitus.fi-palvelun hinnoittelusta.

Päivitetty 5.12. klo 15:36. Tarkennettu, että suurin osa asiakkaista käyttää laajempaa palvelua. Jutusta poistettu yhtiön nettisivuilla aiemmin kerrottu tieto, että yhtiö jakaisi palkkion operaattorien kanssa tasan. Yhtiön mukaan tieto oli vanhentunut.