1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Suojelupoliisi (Supo)

Supon roolista tiedustelulain valvojien valinnassa tuli ongelma: kansanedustajat eivät halua poliisia tonkimaan taustojaan

Supon oli tarkoitus tehdä turvallisuusselvitykset edustajista, jotka valvovat sen toimintaa. Moni puolue vastustaa, koska se rikkoisi niiden mielestä kansanvallan periaatetta.

Suojelupoliisin ovi Helsingissä. Supoa valvoisi valmisteilla olevan tiedustelulain mukaan kansanedustajista koostuva tiedusteluvaliokunta. Kuva: Ella Pugin / AFP

Tiedustelulakien säätämiseen on tullut yksi hankaluus lisää. Eduskuntapuolueista suuri osa on alkanut epäillä järjestelyä, joka päästäisi suojelupoliisin osallistumaan omien valvojiensa valintaan.

Paraikaa eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaan tiedustelua ja suojelupoliisia valvoisi kansanedustajista koostuva tiedusteluvaliokunta.

Ennen kuin kansanedustaja voisi tulla valituksi valiokuntaan, laatisi suojelupoliisi kuitenkin hänestä laajan turvallisuusselvityksen. Se tarkoittaa henkilön luotettavuuden selvittämistä tutkimalla hänen tietojaan, taustaansa, kontaktejaan ja lähipiiriään. Selvityksiä laatii ainoastaan supo, ja niitä tehdään poliisin ulkopuolisille henkilöille vain harvoin.

Eduskunnan puhemies päättäisi selvityksen perusteella, voiko kansanedustajalle antaa luvan tutkia erittäin luottamuksellisia tiedusteluun liittyviä tietoja. Tiedustelussa käsitellään esimerkiksi kriittisiä valtion turvallisuuteen liittyviä tietoja, ja tarkoitus on varmistaa, etteivät nämä joudu vääriin käsiin.

Käytännössä valvottava eli supo pääsisi vaikuttamaan valvojansa valitsemiseen. Tämä häiritsee erityisesti vasemmistopuolueita.

SDP:n Lindtman: Muut länsimaat eivät tee näin

Sosiaalidemokraattien mielestä on kansanvallan kannalta ongelma, jos eduskuntaan äänestettyjä henkilöitä arvioidaan vielä lisätarkastuksella, jonka tiedusteluasiassa tekisi supo.

– Kaikissa tapauksissa tarvitaan selkeät säännöt siitä, että valiokunnan tiedot pysyvät luottamuksellisina. Mutta sen sijaan on valtiosäännön kannalta ongelmallista, jos valvottava osallistuu valvojiensa valintaan, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo.

Lindtmanin mukaan valmistelun aikana on käynyt ilmi, ettei yksikään toinen länsimaa toimi vastaavalla tavalla.

Asiaa on vastustanut äänekkäästi myös vasemmistoliitto.

– Meillä ei ole vastaavaa menettelyä käytössä esimerkiksi valtioneuvoston jäsenten kohdalla siitä huolimatta, että he käsittelevät paljon enemmän salaiseksi luokiteltua tietoa kuin mitä esimerkiksi kansanedustajat valiokunnissa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

Perustuslain kannalta ongelmallista

Ylen tietojen mukaan myös perustuslakivaliokunnan asiantuntijalausunnoissa on kiinnitetty huomiota supon roolin ongelmallisuuteen.

Perustuslakivaliokunta tekee työtään riippumattomasti. Myös valiokunnan jäsenet useista puolueista ovat tunnistaneet supon kaksoisroolin.

Esitykseen kriittisesti suhtautuvat miettivät myös, keiden luotettavuutta saatettaisiin pian arvioida, jos tiedusteluvaliokunnan jäsenten taustat selvitetään. Samaan tapaan voitaisiin joutua miettimään myös esimerkiksi ulkoasianvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsenten luotettavuutta, puolueista arvioidaan.

Kokoomus ei näe supon roolissa ongelmaa

Esityksellä on myös puolustajansa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ei näe supon roolissa ongelmaa.

– Suojelupoliisi on meillä se taho, joka virkavastuulla huolehtii näistä turvallisuusselvityksistä, Jokinen sanoo.

Hänen mielestään ongelmiin jouduttaisiin, jos kansanedustajien taustoja ei tutkita.

– Siinä voi käytännössä tulla se tilanne, että valiokunnan esittelijä ei voi antaa kaikkea tietoa valiokunnan käsittelyyn, koska ei voi olla varmistunut siitä, että turvallisuusselvitykset on tehty.

Tiedustelulakeja ja supon roolia käsittelevät parhaillaan sekä perustuslakivaliokunta että Tapani Töllin ( kesk.) johtama ryhmä, jossa on edustajat kaikista puolueista. Töllin parlamentaarinen ryhmä yrittää päästä laajaan yksimielisyyteen asiasta.

Supon rooli edustajien turvallisuusselvityksen tekijänä on on kuitenkin kasvanut sen kokoluokan poliittiseksi ongelmaksi, että Ylen tietojen mukaan kysymystä yrittävät seuraavaksi ratkaista eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Perustuslakivaliokunta taas jatkaa asiantuntijoiden kuulemista.

Riittäisikö kovempi rikosoikeudellinen vastuu?

Esityksessä supon olisi tarkoitus luovuttaa lausuntonsa eduskunnan puhemiehelle, joka arvioisi, onko kansanedustaja luotettava. Tämän esityksen puolueet ovat Töllin ryhmässä jo todenneet kehnoksi ja Ylen tietojen mukaan nyt etsitään kiertotietä.

Vasemmistoliiton mielestä nykyinen rikoslaki voisi riittää.

– Meillä on rikosoikeudellisesti jo säädetty seuraamuksista, mikäli kansanedustaja esimerkiksi vuotaa salaiseksi luokiteltua tietoa. Näin ei voi siis tehdä vaan silloin syyllistyy rikokseen, Li Andersson (vas.) sanoo.

Yhtenä vaihtoehtona on noussut esiin, että ministerivastuulaki ulotettaisiin koskemaan tiedusteluvaliokunnan jäseniä. Silloin lakia rikkova olisi tavallista kovemmassa rikosoikeudellisessa vastuussa tekemisistään samoin kuin ministerit.