EU pohtii kovempia ilmastotavoitteita, vaikka nykyisissäkin on vielä tekemistä: vertailussa ilmastopolitiikan hyvät, pahat ja rumat

Päästöt pitäisi käytännössä nollata vuoteen 2050 mennessä, mutta monilla jäsenmailla on vaikeuksia jo sovittujenkin tavoitteiden suhteen. Ilmastopolitiikan ääripäät ovat Ruotsi ja Puola. Suomi on välimaastossa.

ilmastonmuutos
Kuvassa etualalla voimalinjoja. Niiden takana hiilivoimala, jonka piipuista nousee savua.
Saksa tuottaa noin neljänneksen sähköstään ruskohiilellä. Kuvassa hiilivoimala Reinin alueella.Petri Raivio / Yle

Euroopan komissio julkistaa tänään näkemyksensä siitä, millaista tahtia kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi EU:ssa vähentää jotta unioni täyttäisi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.

Käytännössä kyse on siitä, miten pian nettopäästöt pitää laskea nollaan. Tähtäin lienee vuosisadan puolivälin tienoilla. Mutta ensin pitäisi päästä jo aiemmin päätettyihin tavoitteisiin.

EU-maat ponnistelevat parhaillaan täyttääkseen vuoden 2020 vähennystavoitteet. Vuoden 2030 tavoitteista on käyty kovaa poliittista vääntöä viimeiset pari vuotta.

Ilmastoasioita seuraava kansalaisjärjestö Climate Action Network (CAN) vertaili kesällä jäsenmaiden suoriutumista tähän saakka. Yksikään EU-maa ei järjestön mukaan tee vielä tarpeeksi Pariisin sopimuksen tavoitteiden eteen.

Ruotsi on ykkönen

Järjestön mielestä Ruotsi on EU:n ykkösmaa ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. Vuoden 2020 tavoitteet saavutetaan ja uusiutuvien energianlähteiden osuus on suuri.

Maalla on kovat kansalliset tavoitteet, unionitason yli. Ruotsi ajoi myös EU-tasolla johdonmukaisesti kunnianhimoisempaa linjaa vuodelle 2030.

– Ruotsi on aktivoitunut huomattavasti viime vuosina, sanoo CAN:n toiminnanjohtaja Wendel Trio.

Suomi ylempää keskikastia

Suomi on vertailun sijalla kymmenen, ja pohjoismaista viimeinen. Suomi pääsee kyllä vuoden 2020 tavoitteisiin, ja peräänkuuluttaa kunnianhimoisempia tavoitteita EU-tasolla.

Miinusta tulee hakkuupolitiikasta, joka verottaa hiilinieluja. CAN:in mukaan Suomi lobbasi EU:ssa vahvasti esimerkiksi biomassan kestävyyskriteerien vesittämiseksi. Uusiutuvien osuus on suuri, mutta nojaa liiaksi ilmaston kannalta pulmalliseen bioenergiaan.

– Mitä tulee metsiin, Suomi on varsin konservatiivinen ja puolustaa ennemmin omia etujaan kuin yleistä etua, jonka puolustaminen olisi tärkeää kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, Trio sanoo.

– Suomi ei ole paha, mutta se ei selvästikään puolusta ilmaston asiaa yhtä ponnekkaasti kuin muut pohjoismaat, Trio sanoo.

Puola pitää perää

Vertailun viimeiseksi sijoittui Puola, joka johtaa puhetta ensi viikolla alkavassa YK:n ilmastokokouksessa Katowicessa.

Maa on edistynyt hitaasti vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamisessa. Se ei ole tehnyt EU-tavoitteet ohittavia kansallisia sitoumuksia.

EU-tasolla Puola on pyrkinyt vesittämään ilmastolainsäädäntöä. Esimerkiksi sähkömarkkinasääntöihin tehtiin Puolan vaatimuksesta lievennyksiä, jotka sallivat julkisen tuen tehoreservinä käytettäville hiilivoimaloille aiottua pidempään.

Eu ja ilmastonmuutos tilastografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Samalla kun EU:lta odotetaan näkemystä pitkän aikavälin tavoitteeksi, moni jäsenmaa on jo ehtinyt asettaa omia tavoitteitaan. Nettonollaan tai sen lähelle vuoteen 2050 mennessä ovat toistaiseksi ilmoittaneet pyrkivänsä ainakin Alankomaat ja Portugali.

Lisäksi kymmenen EU-maan ministerit kirjoittivat toissa viikolla komissiolle yhteiskirjeen, jossa ne kehottivat sitä ehdottamaan "uskottavaa polkua" päästöjen leikkaamiseksi nettonollatasolle 2050. Allekirjoittajina olivat Suomi, Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Luxemburg, Italia, Ranska, Portugal, Espanja ja Slovenia.

Päätöksiä vuoden 2050 tavoitteista päästään kuitenkin tekemään vasta paljon myöhemmin. CAN:n Trion mukaan nettonollatavoite vuodelle 2050 tarkoittaisi käytännössä, että myös vuoden 2030 tavoitteita pitäisi kiristää, sillä muuten tekemistä jäisi epärealistisen paljon vuosille 2030–2050.

EU on päättänyt alentaa kasvihuonekaasujen päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Lisäksi uusiutuvien energianlähteiden käyttöä ja energiansäästöä on päätetty lisätä.

EU ja ilmastonmuutos tilastografiikka
Yle Uutisgrafiikka