Kriisi lakkautti lastenpsykiatrian osaston, sadat pienet potilaat ovat joutuneet matkustamaan kauas kotoaan – nyt osasto halutaan takaisin Jyväskylään

Jo neljän vuoden ajan keskisuomalaisia lapsia on kuljetettu erikoishoitoon Kuopioon. Se on tullut kalliiksi ja etäisyyden takia jopa epäinhimilliseksi.

psykiatrinen hoito
Kaksi nukkea nukkesängyssä.
Simo Pitkänen / Yle

Lastenpsykiatrian osasto ajettiin alas Jyväskylässä vuoden 2014 lopulla erikoislääkäripulan vuoksi. Osastohoidon siirtyminen Kuopioon tapahtui kevään 2015 aikana. Sitä ennen osaston toiminta lamaantui sisäisessä kriisissä.

Alle 13-vuotiaat lapsipotilaat on jo muutaman vuoden ajan kuljetettu 150 kilometrin päähän Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan.

Vuonna 2013 Valvira selvitti, että Keski-Suomen osaston toiminnassa oli ollut vakavia epäkohtia ainakin kymmenen vuotta. Keski-Suomen keskussairaalan lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon potilaat eivät välttämättä tavanneet lääkäriä lainkaan. Psykiatrisen lapsipotilaan diagnoosin, hoitopäätöksen ja hoidon toteutuksen saattoi käytännössä tehdä erityislastentarhanopettaja. Myös potilasasiakirjoissa oli vakavia puutteita.

Lasten mielenterveyshäiriöt lisääntyvät vuosi vuodelta ja nykyinen poliklinikka ja päiväosasto ovat tiukilla. Nyt osasto halutaan takaisin Jyväskylään.

– Tilastollisesti jopa kymmenen prosenttia nykyisistä lapsistamme saattaa olla eri tyyppisten mielenterveyshäiriöiden avun piirissä, toteaa palvelujohtaja Päivi Kalilainen perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut -yksiköstä Jyväskylästä.

Lastenpsykiatrian ylilääkäri Marianna Savio Keski-Suomen keskussairaalasta.
Lastenpsykiatrian ylilääkäri Marianna Savio Keski-Suomen keskussairaalasta.Simo Pitkänen / Yle

Koko Suomessa yli 90 000 lapsen arvioidaan kärsivän mielenterveysongelmista. Keski-Suomen keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikan ylilääkäri Marianna Savio vahvistaa lasten mielenterveysongelmien kasvavan suunnan.

– Lähetteiden ja hoidossa olevien lasten määrä on noussut meilläkin tasaisesti. Lapset ovat aiempaa hankalammin oireilevia ja hoito vaatii huomattavasti enemmän tekemistä kuin aiempina vuosina.

Osaston palauttamista selvitetään

Jyväskylän osaston lakkauttamisen jälkeen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on ollut hoidettavana noin 300 keskisuomalaista lasta noin neljän viime vuoden aikana. Heitä on hoidettu joko kriisiosastolla tai tutkimus- ja hoito-osastolla. Hoitojaksot kestävät päivästä useisiin kuukausiin.

– Kun Jyväskylässä lääkäriajat venyvät, saattaa käydä niin, että odotusaikana lapsen tilanne kriisiytyy. Sitten tullaan vanhempien, poliisin tai ambulanssin kyydillä päivystysvastaanotolle, josta matka saattaa jatkua Kuopioon. Se on pitkän matkan päässä, tulee kalliiksi ja on raskasta pienille lapsille ja perheille, lastenpsykiatrian poliklinikan ylilääkäri Marianna Savio kiteyttää.

Lasten ja nuorten psykiatria palvelevat Jyväskylässä keskusairaalanmäellä rakennuksessa 45.
Lasten ja nuorten psykiatria palvelevat Jyvöskylässä keskusairaalanmäellä rakennuksessa 45.Simo Pitkänen / Yle

Nyt lasten psykiatrinen hoito halutaan palauttaa takaisin Jyväskylään.

– Meillä on selvitysryhmän suunnitelmia ja valmistelemme osastohoidon mahdollista palauttamista. Jyväskylän perusturvalautakunta antoi keskussairaalalle terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman ja siinä esitettiin, että osastohoito palautettaisiin maakuntaan, Päivi Kalilainen kertoo.

Olisiko se tutkimus- ja hoito-osasto vai kriisiosasto, joka helpottaisi paineita Kuopiossa?

Marianna Savio

Ylilääkäri Marianna Savio lisää, että sairaanhoitopiiri ja poliitikot päättävät onko mahdollista, että Jyväskylään avattaisiin joskus uusi lasten psykiatrian osasto. Se olisi henkilöstökysymys, sillä uutta osastoa pyörittämään pitäisi palkata lisää ammattilaisia.

– Olisiko se tutkimus- ja hoito-osasto vai kriisiosasto, joka helpottaisi paineita Kuopiossa ja sinne kulkevilla lapsilla? Vai olisiko kenties yhteinen osasto lastensuojelun kanssa, koska ERVA-alueen suunnitteluun, LAPE-hankkeisiin ja sote-kuvioihin kuuluu myös yhteistyö lastensuojelun ja lastenpsykiatrian välillä ja yhteisistä osastoista on puhuttu, ylilääkäri Savio pohtii.

Uusi osasto voisi toimia samaan tapaan kuin Joensuussa 24/5 -mallilla eli kellon ympäri maanantaista perjantaihin.

– Siinä jäisivät vielä ongelmaksi todella hankalasti oireilevien lasten viikonloput. Jos hyvää tahtoa löytyy, niin kyllä sekin saadaan selvitettyä.

Savion mukaan uusi osasto ei sijoittuisi valmistuvaan keskussairaalaan, vaan nykyiseen taloon numero 45, jossa lastenpsykiatrian klinikka toimii tällä hetkellä.

– Uusi osasto ei tarkoittaisi sitä, että kaikki Kuopion yliopistollisen keskussairaalan palvelujen ostaminen päättyisi. Hoidonporrastuksen ja keskittämisasetuksen mukaisesti tulee olemaan lapsia, jotka tarvitsevat KYS:n palveluja.

Häiriölähetteiden määrä tuplaantuu kymmenessä vuodessa

Lapsia lähetetään kasvavaan tahtiin erikoissairaanhoitoon neuvoloista, perheneuvoloista, päiväkodeista ja koulujen oppilashuolloista. Tilasto kertoo, että vuonna 2014 Keski-Suomen lastenpsykiatrian poliklinikalle lähetettiin 219 lasta. Vuonna 2017 lähetteitä oli jo 361. Yleinen arvio on, että määrä kaksinkertaistuu kymmenessä vuodessa.

Koko maassa, ja niin myös Keski-Suomessa, lähetteiden ja potilaiden määrä on kasvanut etenkin käytöshäiriöiden luokassa. Myös neuropsykiatriset pulmat ja kriisiytyneet tilanteet ovat lisääntyneet.

Hyvä kun napaan yltävät ja silti käyvät sumeilematta henkilökunnan tai viranomaisten päälle.

Kari Moilanen

Ylilääkäri Kari Moilanen Lapin sairaanhoitopiirin lapsipsykiatrian yksiköstä kuvailee, että suurin osastohoitotarve on käytöshäiriöisillä lapsilla, jotka oireilevat rajusti, ovat aggressiivisia ja käyvät päälle. Taustalla on usein neuropsykiatrisia ongelmia, ADHD:tä ja vastaavaa.

– Heillä on ongelmia sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa ja olematon pettymysten sietokyky. He ovat usein ihan pieniä pojannaskaleita, hyvä kun napaan yltävät ja silti käyvät sumeilematta henkilökunnan tai viranomaisten päälle, Moilanen sanoo.

Häiriöiden kasvulle useita syitä

Lasten mielenterveyshäiriöiden nousuun ei löydy yksiselitteistä syytä. Syitä on pohdittu monissa foorumeissa, muun muassa lastenpsykiatriayhdistyksessä.

– Onko kyseessä vain tämän hetken ilmiö vai vanhempien uusavuttomuutta, ovatko sairaudet oikeasti lisääntyneet, vai onko vanhemmilla laskenut kynnys hakea lapsille apua, Keski-Suomen keskussairaalan ylilääkäri Marianna Savio pohtii.

Syiksi on nostettu myös vanhempien sairaudet ja työttömyys, avioeroriidat, päiväkotien ja koulujen ryhmäkokojen kasvaminen, itseohjautuvuuden lisääntyminen kouluissa, ohjaajien puute päiväkodeissa ja kouluavustajien vähyys kouluissa.

– Nyt eletään myös sitä aikaa, jolloin 1990-luvun laman lapset saavat omia lapsia, Savio miettii.

Palvelujohtaja Päivi Kalilainen, Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut, Jyväskylä
Palvelujohtaja Päivi Kalilainen Jyväskylän kaupungista.Jarkko Riikonen / Yle

Jyväskylän kaupungin palvelujohtaja Päivi Kalilainen näkee myönteisenä sen, että perheet hakevat helpommin apua.

– Siihen pyrimme koko ajan. Kaikki käytöshäiriöt tarvitsevat vanhemmuuden tukea, mutta myös lapsen yksilöllistä ja henkilökohtaista tukea.

Lääkäripulaan helpotusta?

Palvelujohtaja Päivi Kalilaisen mukaan osastohoitopaikkojen saaminen toisi lisää osaamista ja vaikuttavuutta alueelle lisää sekä pätevyyttä asioiden hoitamiseen. Se voisi helpottaa myös huutavaa lääkäripulaa.

– Lastenpsykiatreja on yliopistosairaaloissa, mutta pienissä keskussairaaloissa ja vielä pienemmillä paikkakunnilla lasten psykiatripula on aivan kamala, Marianna Savio huokaa.

Lasten ja nuorten psykiatrian opaskyltti Keski-Suomen keskussairaalassa.
Simo Pitkänen / Yle

Jyväskylän keskussairaalassa on kuudesta lastenpsykiatrian virasta täytetty kolme ja tällä hetkellä sairaalassa on 450 lasta hoidettavana. Myös Jyväskylän ja lähialueen kaikki lastensuojelulaitokset ovat täyteen buukattuja.

– Akuutissa tilanteessa on erittäin hankala löytää lapselle sijaispaikkaa ja sehän huolestuttaa tietysti Jyväskylää, joka on sairaanhoitopiirin suurin maksaja.

Vastaavaa tilanne on muun muassa Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Lapin läänin kahdessa sairaanhoitopiirissä on virkoja tarjolla kuudelle, mutta maakunnassa on vain kaksi vakinaista lastenpsykiatria, Kemissä ja Rovaniemellä. Vastaavasti Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa on kymmeniä lastenpsykiatreja.

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä on ensi vuoden alusta lähtien viittä lääkärin virkaa hoitamassa vain yksi lääkäri Joensuussa.

Liian rankkaa työtä

Sairaanhoitopiirien ylilääkärit näkevät lääkäripulan pääsyyksi liian rankan työn.

– Ei kukaan halua kovinkaan helposti tulla paikkaan, jossa joutuu tekemään määränsä enemmän töitä, Marianna Savio miettii.

Lastenpsykiatrian ylilääkäri Riku Mänttäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiristä ehdottaa yliopistosairaaloiden tukevan alueidensa keskussairaaloita sijoittamalla lääkäreitä niihin vaikka osa-aikaisesti, keskussairaaloiden kustannuksella tietysti.

– Lääkärien etävastaanotot eivät vastaisi tarpeisiin kunnolla, lisää Mänttäri.

Ylilääkäri Kari Moilanen Rovaniemeltä peräänkuuluttaa lääkäreiden kouluttamisen ohella ajattelemaan myös hajasijoitusta.

– Sama tilanne on Ruotsissa, jossa ei myöskään ole lastenpsykiatreja käytettävissä Pohjois-Ruotsissa. Norjassa kyllä on ja olisikin hyvä miettiä norjalaisten kanssa, kuinka he saavat pohjoisinta Norjaa Kirkkoniemeä myöten lastenpsykiatrian virat hyvin täytettyä.

Moilanen on perillä Norjan tilanteesta, koska Pohjois-Suomen kaikki saamenkieliset palvelut tulevat Norjasta valtioiden välisellä sopimuksella.