Pohjois-Pohjanmaalla ahdistuksesta kärsivä lapsi ei pääse yhtä hyvin jatkohoitoon, kuin lapset Etelä-Suomessa

Suurin osa suomalaislapsista voi hyvin, mutta silti yhä useampi perhe hakee lapselle hoitoa mielenterveysongelmien vuoksi.

Oulu
Poika istuu maassa kasvot käsiin haudattuna.
Pystymme hoitotakuun aikataulussa, kun tapaamme lapsen ensimmäistä kertaa. Mutta siitä eteenpäin lapset ja perheet joutuvat odottamaan, myöntää lastenpsykiatrian ylilääkäri Hanna Ebeling Oulun yliopistollisesta sairaalasta OYSista.Mostphotos

Lastenpsykiatrian potilaiden määrä on kasvanut koko 2 000-luvun. Varsinkin viime vuosina hoitoon hakeutuminen on lisääntynyt merkittävästi. (siirryt toiseen palveluun) Asiantuntijalääkärit viidestä yliopistosairaalasta näkevät lasten tilanteessa selvän kahtiajaon.

Lieviä ja keskivaikeita psyykkisiä häiriöitä tulee esiin aiempaa enemmän. Samaan aikaan pientä lapsijoukkoa koskevat vakavat häiriöt näyttävät muuttuneet vaikeammiksi.

Yle selvitti lasten psykiatrisen hoidon tilannetta lastenpsykiatrian asiantuntijolta. Tältä asiantuntijoiden viiden kipukohdan lista näyttää:

Suomessa on arviolta yli 90 000 alle 13-vuotiasta lasta, joilla on jonkinasteisia mielenterveyden ongelmia. Lastenpsykiatrit eri puolella Suomea sanovat samaa: suurin osa suomalaislapsista voi hyvin, mutta silti yhä useampi perhe hakee lapselle hoitoa mielenterveysongelmien vuoksi.

Asiantuntijoiden mukaan viime vuosina lisääntynyttä hoitoonhakeutumista ei voi tulkita siten, että suomalaislapset ovat psyykkisesti sairaampia kuin ennen. Huoli lasten hyvinvoinnista on kuitenkin huomattavasti lisääntynyt ja vanhempien kynnys hakea hoitoa on madaltunut. Lähetteiden määrä on jatkanut kasvua myös tänä vuonna kaikissa suurissa erikoissairaanhoitopiireissä.

Esimerkiksi ahdistuksesta kärsivän pikkulapsen tilanne on aivan erilainen Helsingissä kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Vaikka molemmat tarvitsevat oireisiinsa psykoterapiaa, ruuhka-Suomessa siihen on paljon paremmat mahdollisuudet kuin Pohjois-Suomessa.

Psyykkisesti oireilevien lasten ensisijaisena hoitona ovat psykososiaaliset tukimuodot ja psykoterapia. Niitä käytetään erityisesti erityisesti ahdistuneisuuden, masennuksen ja pakko-oireiden hoidossa.

– Kaikki hoitoa tarvitsevat eivät sitä saa. Pystymme hoitotakuun aikataulussa, kun tapaamme lapsen ensimmäistä kertaa. Mutta siitä eteenpäin lapset ja perheet joutuvat odottamaan, myöntää lastenpsykiatrian ylilääkäri Hanna Ebeling Oulun yliopistollisesta sairaalasta OYSista.

Nykyään on entistä monimutkaisempaa olla vanhempi tai lapsi. Tietoa tulvii joka suunnalta ja erilaiset muutokset ravistelevat lapsia ja aikuisia. Aikuiset ovat stressaantuneempia kuin ennen ja aikuisen kiire kuormittaa myös lasta. Lapset reagoivat varhaiskasvatuksessa ja koulun opetuksessa tapahtuneisiin muutoksiin.

Pieniä lapsia kuormittavat liian suuret päivähoitoryhmät ja vaihtuvat hoitajat. Alakoulussa vaaditaan taitoja, joita lapsella ei vielä ole. Jo varhaiskasvatuksessa vaatimukset ovat kasvaneet.

– Ne lapset, jotka päätyvät meille asti hoidon arvioon, tarvitsevat pientä pysyvää turvallista ryhmää. Se ei ole tämän yhteiskunnan tarjoama vaihtoehto tällä hetkellä, arvioi ylilääkäri Hanna Ebeling OYSista.

Lue lisää: Lapsen elämä on monimutkaistunut ja psykiatrista hoitoa haetaan enemmän kuin koskaan – Lue viiden kipukohdan lista siitä, mikä hoidossa mättää

Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä (siirryt toiseen palveluun)!