Kun 300 vainajaa siirretään työkoneiden hälystä kirkkomaan rauhaan, tarvitaan arkeologeja, oikeuslääkäreitä ja rikospaikkatutkijoita – näin harvinainen haudansiirto toteutetaan

Punavainajien joukkohaudan siirto on Suomen mittakaavassa mittava ja vaativa operaatio.

joukkohautaus
Vierumäen joukkohauta.
Kivipaasi seisoo keskellä teollisuusaluetta.Petri Niemi / Yle

Sisällissodan aikana Heinolan Vierumäelle haudatut vainajat ovat tällä hetkellä keskellä trukkien, rekkojen ja kaivureiden rallia. Suljetulle teollisuusalueelle ei ole ulkopuolisille asiaa, vaan lupa käyntiin on kysyttävä sahayritykseltä.

Nyt Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut luvan joukkohaudan kaivamiseen auki, kertoi Yle tiistaina. Työtä mahdollisesti valvovasta Lahden kaupunginmuseosta kerrotaan, että hautapaikan siirto on Suomen mittakaavassa "tosi iso ja vaativa operaatio".

Selvitimme, miten siirto tehdään käytännössä.

Luita, esineitä ja dna-analyyseja

Joukkohaudassa on arviolta jopa 300 Vierumäen taistelussa kuollutta punaista. He saivat surmansa sisällissodassa vuonna 1918 yhteenotossa valkoisten kanssa. Tarkkaa vainajien määrää ei vielä kuitenkaan tiedetä, eikä hautausalueen laajuuttakaan. Vielä ollaan pitkälti 1918 kirjatun muistitiedon varassa.

Vainajat kaivetaan ylös maasta. Kaivamiseen käytetään arkeologisia kaivausvälineitä, kuten lastoja ja lapioita. Jäänteet tutkitaan ja pyritään identifioimaan dna-analyysien avulla. Tutkimusalue aidataan ja sinne perustetaan tutkimusteltta.

Vielä ei tiedetä, mitä vainajista on jäänyt jäljelle 100 vuodessa.

– Vainajat maatuvat Suomen happamassa maaperässä yleensä aika nopeasti. Luita saattaa olla säilynyt. Sitäkin todennäköisemmin löydetään vainajien mukana haudattua esineistöä, sanoo kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö, arkeologian dosentti Hannu Takala.

Dokumentointi käsittää piirrosten tekemistä, valokuvaamista ja 3d-mallinnoksia.

Kuulutus.
Aluehallintovirasto etsi kesällä kuulutuksella vainajien omaisia.Janne Ahjopalo / Yle

Vainajia päällekkäin ja osin asvaltin alla?

Parhaassa tapauksessa vainajasta on sen verran jäljellä, että dna-testauksella saadaan selville henkilöllisyys ja jotakin uudelleen haudattavaakin on.

Tämänhetkisen arvion mukaan vainajia on saatettu haudata päällekkäin. Osa heistä voi olla teollisuusalueen asvaltin alla. Paikalla on korkea kivinen muistomerkki, jossa kerrotaan vakaumuksensa puolesta kaatuneista ja teloitetuista noin 300:sta Suomen kansalaisesta.

Vierumäen joukkohauta ei ole tutkimuspäällikkö Hannu Takalan mukaan muinaismuistolain mukainen kohde, vaan hautapaikka siinä missä muutkin hautapaikat.

– Kun joukkohautaan kosketaan ja kajotaan, sitä koskee hautaustoimilaki. Lakimiehet tulivat tähän lopputulokseen.

Tästä voit kuunnella joukkohaudan siirtohankkeesta. Haastattelussa on Heinolan kaupunginarkkitehti Harri Kuivalainen.

1918 sisällissodan joukkohaudan muistomerkki Vierumäellä Heinolassa.
Vielä ei ole täyttä varmuutta siitä, onko kaatuneita ja teloitettuja alueella noin 300.Juha-Petri Koponen / Yle

Kovan luokan asiantuntijat käärivät hihansa

Vainajien nostaminen maaperästä ja tutkiminen vaatii monen alan asiantuntijuutta. Työryhmää ei ole vielä koottu, mutta siihen on tarkoitus pyytää alan parhaat suomalaiset osaajat. Museovirasto vastaa ohjeistuksesta.

Vierumäen kohteessa työskentelee arkeologeja, oikeuslääkäreitä, oikeushammaslääkäreitä sekä kuolinsyytä selvittäviä rikospaikkatutkijoita. Näytteiden ottamiseen tarvitaan siihen erikoistuneita asiantuntijoita.

Vainajat kuljetetaan teollisuusalueelta kirkkomaalle parinkymmentä kilometriä arvokkaasti ja pieteetillä. Löytyneet esineet haudataan vainajien mukana sen jälkeen, kun ne on dokumentoitu.

Heinolassa toivotaan, että siirto voitaisiin käynnistää jo kesällä 2019.

Suururakka työlllistää useita kymmeniä ihmisiä. Se vaatii työryhmältä korkeaa hienotunteisuutta.

– Tämä on hyvin tunneherkkä asia, sanoo Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takala.

Jyväskyläläinen Heli Särkkä uskoo isoisänsä haudatun Vierumäelle ja toivoo mahdollisuutta siirtää isoisä sukuhautaan. Kuuntele Särkän haastattelu Yle Areenasta.

Tästä voit kuunnella Heinolan kaupunginarkkitehti Harri Kuivalaisen haastattelun siirtohankkeesta.