Kysely: Suomalaisten maanpuolustustahto on vajonnut – Nato-jäsenyyden kannatus jatkaa laskuaan

Suomalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi on noussut ilmastonmuutos.

maanpuolustus
3 varusmietä sisätaisteluharjoituksessa santahamina
Jaani Lampinen / Yle

Suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut alimmalle tasolleen lähes 30 vuoteen, kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) torstaina julkistama haastattelututkimus (siirryt toiseen palveluun).

Maanpuolustustahtoa mitataan kysymyksellä "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?".

Kaksi kolmesta vastaajasta, 66 prosenttia, vastaa kysymykseen myöntävästi. Laskua viime vuodesta on 6 prosenttiyksikköä.

Edellisen kerran alle 70 prosentin tulos maanpuolustustahtoa mittavaan kysymykseen saatiin vuonna 1989.

Suomalaisten maanpuolustustahto

Eniten maanpuolustustahto on hiipunut nuorimmilla, alle 25-vuotiailla vastaajilla.

Hyökkäyksen sattuessa henkilökohtainen valmius osallistua parhaansa mukaan maanpuolustukseen on edelleen korkea, vaikka pientä laskua on siinäkin: 84 prosenttia vastaa myöntävästi, kun viime vuonna osuus oli 87 prosenttia.

Nato-jäsenyyden kannatus laskenut neljä vuotta

Suomen Nato-jäsenyyden kannatus on vajonnut 20 prosenttiin, mutta epävarmuus kysymyksestä on kasvanut.

Viime vuonna Nato-jäsenyyttä kannatti 22 prosenttia kyselyn vastaajista. Muutos mahtuu virhemarginaaliin, mutta trendi jatkuu: Naton kannattaminen on MTS:n kyselyissä vajonnut neljänä peräkkäisenä vuotena.

Vuonna 2014 Nato-jäseneksi pyrkimistä kannatti 30 prosenttia suomalaisista. Tuona vuonna Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan sota alkoi.

Toisaalta epävarmuus Nato-kannasta on tällä kertaa kasvanut: Sekä Nato-jäsenyyden kannattajien että torjujien osuus supistui ja entistä suurempi joukko, 21 prosenttia vastaajista, ei osannut kertoa kantaansa.

Suomen jäsenyys Natossa

Entistä useampi vastaaja katsoo, että EU ja YK lisäävät Suomen turvallisuutta. Myös usko pohjoismaisen ja EU:n puolustusyhteistyön turvallisuutta lisäävään vaikutukseen on pysynyt vahvana.

Asevelvollisuusjärjestelmän kannatus heikentynyt

Nykyisenkaltaista, miesten yleistä asevelvollisuusjärjestelmää kannattaa kolme neljästä vastaajasta, 74 prosenttia. Viime vuoteen verrattuna tuki on laskenut seitsemän prosenttiyksikköä.

Eniten tuki on laskenut 15–34-vuotiaiden keskuudessa.

Entistä hieman useampi – 13 prosenttia vastaajista – siirtyisi nykymallia valikoivampaan järjestelmään, jossa vain osa ikäluokasta saisi sotilaallisen koulutuksen.

Selvä enemmistö pitää nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää silti parhaana vaihtoehtona. Vain 17 prosenttia laajentaisi asevelvollisuuden naisille ja 13 prosenttia tekisi siitä vapaaehtoisen molemmille sukupuolille. Ammattiarmeijan kannatus on pysynyt alle kymmenessä prosentissa.

Myös tuki puolustusmäärärahojen nostamiselle on notkahtanut kyselyn mukaan. Puolustusmäärärahojen korottamista tukee 40 prosenttia, kun vuonna 2017 korottamista tuki 47 prosenttia vastaajista.

Naisten luottamus ulko- ja puolustuspolitiikkaan laskenut

Valtaosa vastaajista, 75 prosenttia, pitää puolustuspolitiikkaa hyvin hoidettuna, mutta naisten luottamus siihen on laskenut peräti kahdeksan prosenttiyksikköä.

Myös luottamus ulkopolitiikan hoitoon on heikentynyt enemmän naisten keskuudessa. Kaikista vastaajista 70 prosenttia pitää ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. Viime vuonna ulkopolitiikan hyvään hoitoon luotti 73 prosenttia vastaajista.

Miesten luottamus sekä ulko- että puolustuspolitiikkaan on säilynyt ennallaan.

MTS kysyi nyt ensimmäistä kertaa myös Suomen aseviennistä. Noin puolet, 49 prosentti vastaajista antoi tukensa sille, että puolustustarvikkeita viedään nykyisten sääntöjen mukaisesti. Lupaharkintaa tiukentaisi 31 prosenttia vastaajista.

Ilmastonmuutos noussut suurimmaksi huoleksi

MTS:n kyselystä selviää lisäksi, että yleinen turvattomuuden tunne on vähentynyt viime vuodesta.

Viime vuonna 60 prosenttia vastaajista uskoi suomalaisten elävän lähivuosina entistä turvattomammassa maailmassa. Nyt osuus on laskenut noin puoleen vastaajista.

Yksittäiset uhat huolestuttavat silti yhä useampaa ja kärkihuolenaiheeksi on ampaissut ilmastonmuutos.

Kansalaisten huoltenaiheet

Viime vuonna 75 prosenttia piti ilmastonmuutosta paljon tai jonkin verran huolta aiheuttavana asiana. Tänä vuonna ilmastonmuutos huolestuttaa yhdeksää kymmenestä vastaajasta.

Seuraavaksi eniten huolta aiheuttaa kansainvälinen terrorismi ja kolmanneksi maailman pakolaistilanne, joka aiempina vuosina on ollut huolenaiheiden ykkönen.

MTS kartoittaa vuosittain laajasti kansalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta.

MTS tilasi tutkimuksen Taloustutkimukselta, ja sitä varten haastateltiin 1 034 henkilöä.

Haastattelut tehtiin 21.9.–7.10.2018. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosentti- yksikköä suuntaansa.

Juttua päivitetty 29.11. klo 15.30: Jutun kahden grafiikan ulkoasua muutettu poistamalla kuvista Nato-symboli.