Maailmantähti ja lööppijulkkis Mikael Persbrandt nousi pohjalta, jätti skandaalit ja ryhtyi maalaamaan – "Maalatessa on vain minä, kangas ja luonnos"

Näyttelijä Mikael Persbrandt esittäytyy Suomessa ensimmäistä kertaa kuvataiteilijana.

Mikael Persbrandt
Mikael Persbrandt, Hanasaari, 27.11.2018
Mikael Persbrandt esitteli taidenäyttelynsä vaimolleen puhelimitse. Hänen takanaan on kaksiosainen teos, jonka nimet ovat Toinen puolisko ja Louisiana.Antti Haanpää / Yle

Ilmetty Gunvald. Se tulee mieleen, kun ruotsalainen maailmantähti Mikael Persbrandt purjehtii sisään espoolaiseen kulttuurikeskukseen. Hanasaaressa on juuri avautumassa Persbrandtin, 55, taidenäyttely, ja mies saapuu paikalle pitkässä poplarissa ja aurinkolaisessa. Sama vaatetus, ryhti ja asenne kuin Beck-elokuvien kovispoliisilla.

Nyt ei kuitenkaan kuvata rikossarjaa. Kohta pitäisi aloittaa Into the Woods -kuvataidenäyttelyn pressitilaisuus, mutta päähenkilöllä on näköpuhelu kesken. Facetime-yhteyden toisessa päässä on Persbrandtin vaimo, jolle mies esittelee galleriatilaa ja maalauksia. Voisi melkein väittää, että Persbrandt on tohkeissaan. Ja miksi ei olisi?

Näyttely ei ole hilpeimmästä päästä

Hanasaaressa on esillä vajaat parikymmentä Mikael Persbrandtin teosta, maalauksia ja litografioita, ekspressiivisiä ja värikkäitä töitä, joista voi erottaa ihmishahmoja ja eläimiä.

Yhdessä raivoisat härät syöskyvät kohti. Toisessa istuu kaksi surumielistä hahmoa, jotka tuovat mieleen Edgar Degas’n teoksen nimeltä L’Absinthe. Samaa pohjatonta surumielisyyttä ja epätoivoa on molempien sielunmaisemassa.

Yksi Persbrandtin esikuvista on Francis Bacon, jonka teokset eivät ole hilpeimmästä päästä. Kaksiosaisessa Toinen puolisko ja Louisiana -työssä alaston mies makaa ihmisjoukon ympäröimänä. Kuollut? Näyttää siltä, että kuvassa on meneillään ruumiinavaus. Fyysinen vai henkinen, kuka tietää.

– Joku sanoi, että nämä uudet työt ovat ahdistavampia kuin ne, jotka tein aiempaan näyttelyyni. Itse en ajattele niin vaan päinvastoin, Persbrandt sanoo.

Mikael Persbrandt, Hanasaari, 27.11.2018
Kun Mikael Persbrandtilta kysyttiin, miksi hän toi Suomeen uusia teoksia, vastaus oli yksinkertainen. – Koska kaikki vanhat myytiin. Ja tykkään maalata.Antti Haanpää / Yle

"Kasvoin tärpätin ja öljyvärien tuoksussa"

Persbrandt piti kypsän iän debyyttinäyttelynsä Ruotsissa, Lars Lerinin taidehallissa Karlstadissa vuonna 2016. Se oli menestys. Ihmiset jonottivat päästäkseen katsomaan, millaista kuvataidetta yksi maan parhaista näyttelijöistä oli saanut aikaiseksi.

Mielenkiintoon vaikutti varmasti myös se, että Persbrandt oli pitkään lööppijulkkis, jonka kokaiini- ja alkoholisekoilut, naisseikkailut, kapakkatappelut, raastupaistunnot ja tuomiot olivat pitkään sensaatiolehtien ykkösaihe.

Syksyllä suomeksi ilmestyneessä omaelämäkerrassaan Muistini mukaan (2018, Tammi), Persbrandt kertoo, miten vapauttavana hän maalaamisen koki sen jälkeen, kun alkoi pohjalle vajoamisensa jälkeen kavuta hiljalleen takaisin normaalielämään.

– Valtava määrä työstämättömiä tunteita nousi esiin, ja tuntui siltä, ettei niitä voinut käsitellä millään muulla tavalla, Persbrandt kuvailee kirjassa.

Kuvataide ei ilmestynyt näyttelijän elämään tyhjästä. Persbrandtin äiti oli kuvaamataidonopettaja, joka maalasi myös kotona.

– Kasvoin tärpätin ja öljyvärien tuoksussa. Toisinaan äiti maalasi myös puhelimen. Kun yritin aamulla soittaa, kädet tuhriintuivat väriin, Persbrandt muistelee Ylelle.

Mikael Persbrandt, Hanasaari, 27.11.2018
– Maalaaminen on minulle puhdasta iloa. Siihen ei liity minkäänlaista pakkoa, Mikael Persbrandt kertoi lehdistölle.Antti Haanpää / Yle

Myös baletti kiinnosti

Hilkulla oli, ettei Persbrandtista tullut päätoimista kuvataiteilijaa – tai balettitanssijaa. Alle 20-vuotiaana hän haki Ruotsin kuninkaalliseen taidekorkeakouluun, mutta ei päässyt sisään ensimmäisellä yrittämällä. Toista kertaa ei koskaan tullut.

Persbrandt oli aloittanut balettiopinnot ja päätyi avustajaksi Ingmar Bergmanin ohjaukseen. Paikka oli Ruotsin kuninkaallinen teatteri Dramaten ja näytelmä William Shakespearen Kuningas Lear. Teatteri vei ja maalaaminen jäi, kunnes pohja tuli vastaan.

– Olen yrittänyt maalata aiemminkin, mutta minulla on ollut erittäin aktiivinen ura. Paikasta ja ajasta on ollut pulaa, Persbrandt perustelee, miksi rakkaaseen lajiin tuli lähes 40 vuoden tauko.

Persbrandt on tehnyt omien sanojensa mukaan 80 elokuvaa ja näytellyt “erilaisissa teattereissa”. Se on vaatimattomasti sanottu mieheltä, jolla on takanaan poikkeuksellisen komea lista kiitettyjä klassikkorooleja erityisesti Ruotsin ykkösnäyttämöllä Dramatenissa.

Mikael Persbrandt, Hanasaari, 27.11.2018
– En ole naturalisti. Minua ei kiinnosta kuvata sitä, miltä kananmunaa näyttää paistinpannussa. Minua kiinnostaa enemmän se, miten kananmuna voi, Mikael Persbrandt luonnehtii.Antti Haanpää / Yle

Pitkä Dramaten-ura päättyi kuitenkin eroon vuonna 2007, kun Persbrandt retkahti ja jätti ilmestymättä Tšehovin Lokin näytöksiin. Se oli yksi lukuisista skandaaleista, joita puitiin julkisuudessa.

Myös Beck-ura tyssäsi. Viimeisen kerran Persbrandt näytteli Gunvaldia vuoden 2016 elokuvassa. Hän oli jättänyt ilmestymättä kuvauksiin liian monta kertaa. Omaelämäkerrassaan Persbrandt kertoo, kuinka hän loppuvaiheessa vihasi Beckejä ja näytteli “automaattiohjauksella”.

On helppo ymmärtää, miksi Persbrandtia ärsyttää jatkuva viittaaminen Gunvaldiin, rooliin, jolla hän nousi julkisuuteen. Hän on paljon muutakin: palkittu draamanäyttelijä, jolla on merkittävä teatteri- ja elokuvaura.

Mikael Persbrandt, Hanasaari, 27.11.2018
– Olen iloinen, jos joku saa kuvistani jotain elämäänsä, Mikael Persbrandt sanoo. Vasemmalla teos nimeltä Suru ja oikealla Mellakka II.

Laji kuin laji, kunhan sytyttää

Persbrandt on avustajansa välityksellä tehnyt selväksi, ettei halua puhua yksityiselämästään tai näyttelijäntyöstään. Kysyä saa vain kuvataiteesta. Puhutaan siis siitä.

Persbrandtin mielestä maalaamisen kanssa on vähän sama kuin näyttelemisen: lopputuloksen täytyy sytyttää.

– Myös maalauksen täytyy liekehtiä, löytää jotain sellaista, joka tulee kankaan läpi ja jolla on jotain muuta sanottavaa kuin se alituinen pälpätys, joka meitä ympäröi, Persbrandt sanoo.

Maalaaminen on Persbrandtille tapa ilmaista itseä.

– Näyttämöllä voin yksittäisinä sekunteina kokea, miten hengitän yhdessä yleisön kanssa. Kun maalaan yksin ateljeessani, koen jotain samaa. Tästä on kyse: ilmaisuntarpeesta.

Persbrandt korostaa, että hän nauttii myös näyttelemisestä, mutta teatterissa ja elokuvia tehdessä itsen ja yleisön välillä on tunkua: on teksti, vastanäyttelijät ja ohjaaja, kamera ja leikkaaja.

– Maalatessa on vain minä, kangas ja luonnos. Se on lyhyempi ja suorempi prosessi, kukaan ei tule väliin sotkemaan, Persbrandt kuvailee.

Mikael Persbrandt, Hanasaari, 27.11.2018
– Kuinka moni taiteilija kutsuu maalauksiaan teoksiksi, Mikael Persbrandt ihmettelee. – Se on nonostuttavaa. Minulle ne ovat vain maalauksia, Persbrandt sanoo.Antti Haanpää / Yle

Uusi aluevaltaus: komedia

Muistini mukaan -kirjassa Persbrandt kertoo, että hänellä on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kuivilla hän on kirjaa kirjoittaessaan ollut tuhat päivää.

Viimeisten kohujen jälkeen mies on jo palannut näyttämölle. Hän esitti Macbethin nimiroolin vuonna 2016 tukholmalaisessa Maxim-teatterissa, josta hän omistaa osan.

Tänä syksynä hän on tehnyt uuden aluevaltauksen. Vakavista draamarooleista tunnettu Persbrandt näyttelee paraikaa Molièren klassikkokomediassa Luulosairas. Hänellä on päärooli, kuvitteellisista vaivoista kärsivä Argan. Ensi-ilta oli marraskuussa Maxim-teatterissa.

Persbrandt on raivannut myös maalaamiselle aiempaa enemmän tilaa.

– Ja olen siitä erittäin onnellinen. Jos tähän asti olen luonnostellut ja maalannut 10 prosenttia ajastani, haaveenani on maalata 40 prosenttia ajasta, näytellä teatterissa 30 prosenttia ja elokuvissa 30 prosenttia. Siitä tulee 100 prosenttia, sanoo Persbrandt, mies, jonka elämä vaikuttaa olevan raiteillaan.

Lähteenä käytetty myös kirjaa: Mikael Persbrandt ja Carl-Johan Vallgren: Muistini mukaan (Tammi 2018), suomentanut Heikki Eskelinen.

Mikael Persbrandt: Into the Woods -näyttely Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 27.1.2019 asti.

Mikael Persbrandt, Hanasaari, 27.11.2018
Mikael Persbrandt: Wasahof.Antti Haanpää / Yle