"Se on mulle vähän ongelma" – kävimme nykyaikaisella koulun päihdevalistustunnilla, ja siellä päädyttiinkin puhumaan nettiriippuvuudesta

Koulujen päihdevalistus on nykyään aivan jotain muuta kuin ennen. Olimme peruskoulun päihdeluennolla ja kuulimme siellä jotain sellaista, josta monen vanhemman pitäisi tuntea pisto sydämessään.

Päihdevalistus
Ylakoululaisille tarjotaan nuuskaa, he kieltäytyvät.
Nuuskan, tupakan, viinan ja huumeiden lisäksi koulun päihdevalistustunnilla puhuttiin myös nettiriippuvuudesta.Matti Myller / Yle

KuopioPöydällä luokan keskellä on mustunut hammaskalusto. Sen vieressä on purkki tervaa, josta törröttää tupakantumppeja. Yksi aikuisista tepastelee päällään rooliasu, johon on ommeltu kiinni tupakan mustaamia kankaisia sisäelimiä.

– Tässä on havainnollistettu, mitä kaikkia vaurioita elimistö saa, sanoo suunnittelija Tarja Tapaninen Savon sydänpiiristä ja osoittaa puvun vatsasta roikkuvaa "sikiötä".

Jotain tuttua sentään: tällaisella kuvastolla on peloteltu lapsia pois päihteiden parista ainakin 1990-luvulta asti. Mutta muuten yhtäläisyydet ovat vähissä, kun vuoden 2018 seiskaluokkalaiset saavat päihdevalistusta Puijonsarven koulussa Kuopiossa.

Yksi asia jää erityisesti askarruttamaan. Valistaja, Kuopion ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Tiina Nykky ei kertaakaan tunnin aikana sano: älkää käyttäkö päihteitä.

– En usko, että sellainen toimii nykynuorten kanssa, hän perustelee tunnin jälkeen.

Kannabiksen huonot puolet? Laitetaan siihen, että älytaso laskee.

7.-luokan päihdevalistustunnilla kuultua

Nykyn mielestä nykypäivän koululaiset tietävät päihteistä jo aika paljon. Kaveripiirissä on aina joku, joka on vähintään kokeillut. Tälläkin tunnilla seiskaluokkalaiset osaavat kyllä selittää, mitä eroa on "denssillä" ja muilla nuuskamerkeillä, ja miten kannabis eroaa kovemmista huumeista.

Sen vuoksi päihdevalistaja pyrkii tarjoamaan teineille lähinnä erilaisia näkökulmia. Kun joku oppilaista kertoo kuulleensa, miten pilvenpoltosta tulee hyvä olo, Nykky kertoo, miten siitä tulee monille myös paniikkihäiriön kaltaisia oireita ja miten se vaikuttaa esimerkiksi muistiin.

Opiskelijat tekevät ryhmätyötä päihdevalistustunnilla.
Krista Majuria ja muita seiskaluokkalaisia pyydettiin kertomaan muun muassa siitä, mikä kannabiksessa viehättää. "Se, että tuntuu kilon painoiselta", joku mietti.Matti Myller / Yle

Yhtään Powerpoint-kuvaa huumeenkäyttäjän hampaista tai alkoholistin maksasta ei näytetä. Sen sijaan sanotaan, miten paljon rahaa päihteisiin uppoaa ja miten ne voivat johtaa nuoren vääränlaisiin kaveriporukoihin.

– Jos joukossanne on päihtynyt nuori, älkää ikinä jättäkö sitä yksinään, Nykky sanoo, ja seiskaluokkalaisten nauruntyrskähdykset hiljenevät.

Yhtäkkiä yksi luokan pojista hätkähtää, kun hän huomaa taululle isolla kirjoitetut sanan: PELAAMINEN. Sillä tällä päihdevalistustunnilla aiotaan puhua myös siitä.

"Mulla se on 2–8 tuntia päivässä"

– Se on mulle vähän ongelma, tunnustaa oranssipaitainen poika kuullessaan, että tunnilla puhutaan myös pelaamisesta.

Hetkinen. Mitä tekemistä pelaamisella on viinan, tupakan, nuuskan ja ruohon kanssa? Tämä huvittaa ensin osaa oppilaistakin.

– Hei, ostetaanko peli, yksi pojista tirskuu luokkakaverilleen.

Pelaaminen muun muassa kehittää nuoren kognitiivisia taitoja ja on hyvin mahdollista, että joku näistäkin nuorista työllistyy aikuisena pelialalle. Mutta kohta kaikille selviää, miksi lähtökohtaisesti hyvästä asiasta puhutaan samassa yhteydessä päihteiden kanssa.

Nykky kysyy nuorilta, kuinka moni heistä pelaa tai on muuten netissä enemmän kuin kaksi tuntia päivässä. Käytännössä kaikki nostavat kätensä.

– Mulla se on 2–8 tuntia päivässä, oranssipaita sanoo.

Nykky haastaa oppilaita: kokeilkaa rauhoittaa edes yksi tai kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Mutta kaksi oppilaista vastaa heti, etteivät saa nukuttua ilman puhelinta. Toinen kuulemma "pyörii kuin fidget spinner", jos luurit eivät ole korvilla ennen nukahtamista.

– Haiskahtaa riippuvuudelta, Nykky vastaa.

Kuin tilauksesta yksi oppilaista kaivaa salihousujen taskusta puhelimen kesken tunnin ja pyyhkäisee näyttölukon auki.

Mulla on peliriippuvuutta. Tämä on hyvin hankalaa.

7.-luokan päihdevalistustunnilla kuultua

Ja tämä on juuri se, minkä vuoksi ehkäisevän päihdetyön koordinaattori haluaa puhua netinkäytöstä. Viime vuoden kouluterveyskyselyssä joka kolmas 4.- tai 5.-luokkalainen kertoi yrittäneensä usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta onnistumatta. Ne ovat Nykyn mielestä hälyttäviä lukuja.

– Toisaalta koulut ovat toivoneet, että tämä asia nostetaan esille. He kokevat ongelmaksi, kun jotkut nuoret ovat ilman lupaa tunneillakin kiinni puhelimessa, Nykky sanoo.

– Eivätkä nämä asiat ole yksinomaan pahoja, mutta jos nuori alkaa olla 7–8 tuntia vuorokaudessa ruudussa, pikkuisen alkaa nousta huoli.

Vanhemmat eivät puhu tarpeeksi

Aina välillä oppilaita pyydetään nostamaan käsi, kun heiltä kysytään jotakin päihteistä. Esimerkiksi: kuinka moni on törmännyt nuuskaan? Reilu puolet nostaa kätensä.

Sitten selviää jotakin, jonka pitäisi saada aika monen koululaisen vanhemman tuntemaan piston sydämessään. Oppilailta kysytään, kuinka moni on jutellut päihteistä vanhempiensa kanssa. Vain yksi käsi nousee, ehkä epävarmasti toinenkin. Luokassa on parikymmentä oppilasta.

– Tämä on hirveän tärkeä asia, Nykky sanoo.

Nuuskapurkki koulun kirjastolla.
"Muistakaa, että glitter-nuuskat ja vastaavat ovat vain tupakkateollisuuden kikka saada teiltä rahat pois", päihdevalistajat muistuttivat nuoria.Matti Myller / Yle

Hänen kokemuksensa koulujen päihdevalistustunneilta on, että nuorilla todella on tarve puhua asiasta. He kysyvät asiasta tunnilla tai nykäisevät hihasta tunnin jälkeen.

– Eilen yksi tyttö sipitti korvaan, miten hänen vanhemmat ja sisarukset käyttävät tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia. Hän oli huolissaan, että alkaa itsekin käyttää tämän vuoksi.

Hän rohkaisee vanhempia: lasten kaikkiin kysymyksiin päihteistä ei tarvitse tietää vastauksia, vaan niitä voi etsiä yhdessä.

Isi sanoi että ostaa mulle skootterin, jos en käytä nuuskaa tai tupakkaa.

7.-luokan päihdevalistustunnilla kuultua

Nykky ja hänen kollegansa pyrkivät viettämään Kuopion kouluissa 3–4 päivää kuukaudessa. Puijonsarven yhtenäiskoulu on iso, täällä ollaan aamusta iltaan kaksi päivää.

Kuopion seudulla on kohuttu viime aikoina erityisesti alaikäisten huumeongelmasta, joka on päihdetyöntekijöiden mukaan paikoin jopa räjähtänyt käsiin. Puijonsarven koululla päihteet eivät näy rehtori Jari Karttusen mukaan enempää kuin aikaisemminkaan. Silti koulussa on haluttu tehdä päihdevalistuksesta yksi tämän lukuvuoden painopistealueista.

Yhä suurempaan rooliin on noussut alakoululaisten valistaminen.

Lue myös: Kyllä, lapsikin saa tilattua huumeita kännykällä – lue nämä 4 kysymystä ja vastausta ennen kuin hermostut