Inka Nahkala ja Silja Inkamo päättivät jo hiekkalaatikolla haluavansa tanssijoiksi – "Olemme tietysti toisiamme vastaan"

Tanssiharrastus alkaa monilla jo taaperosta ja jatkuu niin kauan kuin liikettä riittää. Kaikista ei kuitenkaan ole ammattilaiseksi.

tanssi
vas. Inka Nahkala ja oik. Silja Inkamo
Kilpailu tanssin ammattilaisuudesta on ankaraa eikä kuka tahansa pääse huipulle.

Tanssi on paljon enemmän kuin harrastus kajaanilaisille Inka Nahkalalle ja Silja Inkamolle. Inka aloitti tanssin kolmevuotiaana ja Silja neljävuotiaana, ja tähtäimessä on tanssi myös ammattina.

– Haluan nähdä itseni jossain tosi korkealla. Ulkomaat houkuttelevat, sinne ainakin tähtään, Inka pohtii vähän ennen Kajaani Dancen joulunäytöstä.

– Toivon, että kuuden vuoden päästä teen tanssin kanssa töitä. Haaveen toteutuminen vaatii vielä paljon töitä, mutta uskon pystyväni tekemään siitä totta, Silja kertoo.

vas. Inka Nahkala ja oik. Silja Inkamo
Inka Nahkala ja Silja Inkamo tietävät, että tanssissa menestyminen vaatii uhrauksia.Elisa Kinnunen / Yle

Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijoiden ammattiliiton hallituksen puheenjohtajan Veera Lambergin mukaan tanssiharrastuksen aikainen aloitus on hyvä pohja, mikäli mielii ammattilaiseksi.

– Kehoaan voi harjoittaa paljon, mutta on parempi aloittaa nuorempana, kun keho muokkautuu paremmin, Lamberg sanoo.

Inka ja Silja ovat Kajaani Dancen tanssijoista. Tanssikoulun rehtori Minna Palokangas kannustaa tyttöjä uskomaan mahdollisuuksiinsa ja tekemään töitä haaveiden eteen.

– Kajaanista on lähtenyt kymmeniä tanssijoita, varsinkin nykytanssin ammattilaisiksi, Suomeen ja Keski-Eurooppaan. Heistä osa on myös tullut takaisin opettamaan Kajaaniin.

tanssija Silja Inkamo kajaanista
Tanssimisen lisäksi, palautuminen on tärkeä osa tanssijan monipuolista harjoittelua.Elisa Kinnunen/Yle

Valtakunnallisesti katsottuna Kajaani on näkyvä osa suomalaista tanssimaailmaa. Kajaani tanssii - tapahtuma on tunnettu koreografiakatselmus, joka on tunnettu ympäri maan.

– Kajaanissa on paljon harrastajia ja ammattilaisia. Ei olisi hyviä harrastajia, jos ei olisi hyviä ammattilaisia heitä opettamassa, sanoo Veera Lamberg.

Miten huipulle pääsee?

Suomessa on noin tuhat ammattiliittoon kuuluvaa tanssijaa, mutta harrastajia on moninkertainen määrä. Kilpailu ammattilaiseksi pääsystä on Veera Lambergin mukaan todella kovaa.

– Tilanne on vähän sama kuin muusikoilla tai näyttelijöillä, Lamberg kertoo.

Silja Inkamolle ja Iina Nahkalalle lajin kilpailuhenkisyys on tuttua, mutta nuoret tanssijat ei pidä sitä pahana asiana.

– Tanssi on urheilulaji, ja jos tanssit, olet urheilija. Kyllä siinä samat paineet tulee. Täällä koen kuitenkin, että kannustus on positiivista niin yleisöltä kuin kavereiltakin, SIlja sanoo.

– Totta kai kaikki haluavat päästä huipulle, joten olemme tietysti toisiamme vastaan. Olemme samalla myös yksi iso joukkue ja taistelemme yhdessä menestyksen eteen, Inka jatkaa.

vas. Inka Nahkala ja oik. Silja Inkamo
Tavoitteellinen harjoittelu vie paljon aikaa sekä nuorelta tanssijalta itseltään että hänen perheeltään.Elisa Kinnunen/Yle

Suomessa tanssitaiteen maisteriksi voi kouluttautua ainoastaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, mutta ammattilaiseksi pääsemiseen ei aina vaadita virallista koulutusta.

Joka tapauksessa menestyminen vaatii paljon harjoitusta ja henkistä kanttia.

– Ammattilaiseksi pääseminen vaatii hirveästi motivaatiota ja myös pitkäjänteisyyttä, koska tanssimisessa pitää olla kokoajan valmis kehittymään.

Silja Inkamo sanoo olevansa päättäväinen ihminen. Hän tekee töitä kovasti sen eteen, että tanssista tulisi hänelle ammatti. Kova treeni ei kuitenkaan tarkoita pelkkää hikoilemista.

– Tanssiin menee paljon aikaa viikossa. Perustreenien lisäksi on paljon palautumista ja ajatuksellista harjoittelua, Inkamo kertoo.

Tanssijoita Kajaani Dancen joulunäytöksessä.
Kajaani on vahvasti esillä tanssin kartalla. Kaupungista on noussut kymmeniä ammattilaisia.Jarmo Nuotio / Yle

Kajaani Dancen rehtori Minna Palokangas pystyy näkemään, kenellä on mahdollisuuksia menestyä tanssijana.

– Jo alussa voi nähdä, kenellä keho on luontainen tanssijalle. Tosiasia kuitenkin on, että 95 prosenttia menestyksestä on työtä ja viisi prosenttia lahjoja. Kyse on siis siitä, kuinka kovasti jotain haluaa.

Myöskään Veera Lamberg ei usko pelkkään lahjakkuuteen, mutta hänen mukaansa kaikkea ei kuitenkaan voi opettaa.

– Asioita voi opetella paljon ja kehoaan voi treenata, mutta ihan loputtomiin ei voi asioita opettaa. Itsellä pitää olla ymmärrystä ja silmää nähdä mitä haetaan.

Kajaanissa kehitytään entistä enemmän

Silja Inkamon tanssiura alkoi suunnistusvirheestä.

– Olin kolmevuotiaana menossa isän kanssa muskariin, ja eksyttiin väärälle ovelle. Näin tanssiharjoituksen ja sanoin silloin, että haluan tanssimaan heti kun vain pääsen.

Siljan äiti Johanna Inkamo nauraa, että 16 vuotta sitten alkanut matka on ollut hyvä.

– Meillä tanssii koko perhe, mies tanssiryhmä Äijissä ja poika Siljan kanssa samassa ryhmässä. Itse olen nykyään johtokunnassa. Kyllä tämä on ollut hyvä matka, ja jatkuu, Inkamo sanoo.

Inka Nahkalan äidin Jenni Koistisen mukaan lapsen tanssiharrastus täyttää kalenterin.

– Kaikki illat menee tähän, aikataulutus on rankkaa. Inka rakastaa tanssia, joten ilman muuta kaikkeni teen, että hän voi tanssia.

Tanssiryhmä Kajaani Dancen joulunäytöksessä.
Vuoden päästä tanssi on akatemialaji myös Kajaanin lukiossa.Jarmo Nuotio / Yle

Tähän mennessä kajaanilaisen tanssijan taitepisteenä on ollut se, että jos lukioiässä haluaa tanssia tavoitteellisesti, on pitänyt lähteä esimerkiksi Kuopioon tanssilukioon.

Nyt tilanteeseen on tulossa muutos. Vuoden päästä tanssi on akatemialaji myös Kajaanin lukiossa. Pääsykokeiden kautta valitaan 10–15 nuorta tanssijaa akatemiaan.

Osalle lähtö on jokatapauksessa edessä. Inka Nahkala näkee tulevaisuutensa maailmalla, eikä äiti estele.

– Ehdottomasti annan kaikki tukeni hänelle ja kannustan eteenpäin, jos hän sitä haluaa. Kotiin voi aina tulla takaisin, mutta jos maailma kutsuu, sinne vaan, Jenni Koistinen sanoo.