Fortumin suunnitelma Norjassa: Hiilidioksidi napataan talteen voimalaitoksen piipusta ja haudataan merenpohjaan

Myös Suomen sellutehtaat voitaisiin varustaa hiilidioksidin talteenottoteknologialla, ehdottaa professori.

YK:n ilmastokokous
Norjalainen Statfjord A-lautta
Norjan valtion mukaan voimalaitosten ja tehtaiden tuottamaa hiilidioksidia voidaan alkaa varastoida esimerkiksi ehtyneisiin öljy- ja kaasulähteisiin Pohjanmerellä.StatoilHydro

Maailman maat ovat erikoisen tilanteen edessä.

Jos maapallon keskilämpötilan nousu halutaan rajata siedettävälle tasolle, ilmakehästä on suurella todennäköisyydellä alettava poistaa hiilidioksidia myös teknologian avulla.

Tämä siis sen lisäksi, että energiantuotannon, teollisuuden, liikenteen ja kulutuksen aiheuttamia päästöjä leikataan rajusti – sekä käynnistetään laajoja metsitysohjelmia, jotta nykyisten metsien kykyä sitoa hiiltä saadaan vahistettua.

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuisessa erikoisraportissa tehtiin selväksi, että 1,5 asteen ilmastotavoite vaatisi "negatiivisia päästöjä", eli hiilidioksidin sitomista ilmasta.

Päättäjille suunnatussa tiivistelmässä (siirryt toiseen palveluun)IPCC esitteli neljä polkua, joista kolme nojasi voimakkaasti yhteen teknologiaan: hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin bioenergian käytön yhteydessä.

Teknologia tunnetaan nimellä bio-ccs tai Beccs (bioenergy with carbon capture and storage).

Myös tuore ehdotus EU:n nettopäästöjen nollaamisesta 2050 mennessä edellyttää Euroopan komission mukaan hiilidioksidin talteenottoa.

Ilmastokriisin ratkaisijaksi bio-ccs-teknologiasta ei yksin ole, mutta ratkaisun varaan lasketaan paljon. Siihen nähden asiasta puhutaan hämmästyttävän vähän julkisuudessa.

Hiilidioksidi hautaan merenpohjaan

Tarvetta hiilidioksidin talteenotolle perustellaan sillä, että kaikkea ihmisen toimintaa on vaikea muuttaa päästöttömäksi nopeasti.

Tällaisia aloja ovat esimerkiksi lannoitteiden, sementin ja teräksen valmistus sekä lentoliikenne.

Negatiivisia päästöjä tarvitaan siis kompensoimaan toisten alojen päästöjä, joista ei välttämättä päästä eroon.

Käytännössä keinoja on kolme.

Hiiltä voidaan sitoa metsiin kasvattamalla niiden hiilivarastoa, ottamalla hiilidioksidia talteen bioenergian käytön yhteydessä tai suoraan ilmakehästä. IPCC:n skenaarioiden perusteella kaikki keinot tarvitaan.

Bioperäisen hiilidioksidin talteenoton idea on selitetty tässä grafiikassa.

Infografiikka
Bio-ccs voi poistaa ilmakehästä hiilidioksidia sillä edellytyksellä, että myös hiilidioksidin kuljetusketju saadaan päästöttömiksi.Mikko Airikka | Yle

Kuulostaako Jules Vernen tieteisfantasialta? Asiantuntijoiden mukaan teknologiassa ei ole varsinaisesti mitään uutta tai ihmeellistä.

Muun muassa Norjan valtion öljy-yhtiö Equinor, eli entinen Statoil, on ottanut talteen kaasukentällä vapautuneen hiilidioksidin ja pumpannut sen yli 20 vuoden ajan Pohjanmeren pohjan syvyyksissä sijaitsevaan suolavesikerrostumaan.

Statoilin motiivina on ollut välttää valtion perimiä hiilidioksidiveroja. Samaa teknologiaa voidaan hyödyntää myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Global CCS Instituten mukaan maailmassa on toiminnassa (siirryt toiseen palveluun)parisenkymmentä isoa ccs-laitosta tyypillisesti fossiilisen maakaasun tuotannon yhteydessä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Norjassa.

Eri puolilla maailmaa on lisäksi vireillä hankkeita, joissa hiilidioksidi napataan talteen fossiilista polttoainetta käyttävän voimalaitoksen piipusta.

Sen sijaan bioperäisen, eli biomassan energiakäytöstä tulevan, hiilidiodioksidin talteenotto on vielä harvinaista.

Suomalaisyritys mukana pioneerihankkeessa

Yksi ensimmäisistä teollisen mittakaavan bio-ccs-hankkeista on vireillä Norjassa, missä Oslon jätteenpolttolaitos halutaan varustaa hiilidioksidin talteenotolla.

Suomalaisittain projektin tekee kiinnostavaksi se, että mukana on energiayhtiö Fortum, joka omistaa laitoksen puoliksi Oslon kaupungin kanssa.

Fortum Oslo Varme AS2
Oslo Varme tuottaa sähköä ja lämpöä Oslon tarpeisiin.Morten Brakestad / Fortum

Fortum Oslo Varmen johtaja Jannicke Bjerkås kertoo Ylelle puhelinhaastattelussa, että sähköä ja lämpöä tuottavan laitoksen käsittelemästä jätteestä yli puolet on bioperäistä materiaalia, loput yhdyskuntajätettä.

– Kun otamme talteen savukaasuista bioperäisen hiilidioksidin, laitoksemme kokonaispäästöt muuttuvat negatiivisiksi, hän sanoo.

Tavoitteena on kaapata talteen vuodessa noin 400 000 tonnia hiilidioksidia. Fortumin laskujen mukaan tämä vastaa samaa kuin että teiltä poistuisi 60 000 henkilöautoa.

Hiilidioksidi on määrä kuljettaa laivalla välivarastoon Länsi-Norjaan, josta se pumpataan putkea pitkin geologiseen muodostelmaan, 3000 metrin syvyyteen merenpohjan alle.

Rahoitus vielä ratkaisematta

Bjerkåsin mukaan teknologian tiedetään toimivan. Hankkeen suurin kysymysmerkki onkin rahoitus.

Koko ketju talteenotosta loppusijoitukseen maksaa arviolta 1,3 miljardia euroa, sisältäen investoinnit ja toimintakulut viiden vuoden ajalta.

Kustannuksia täytyisi saada painettua alaspäin.

Projektia on viety eteenpäin öljyllä vaurastuneen Norjan valtion rahoituksella. Maan parlamentin, suurkäräjien, on määrä tehdä hankkeesta investointipäätös vuonna 2020–2021.

Norjan valtion motiivina on paitsi päästöjen vähentäminen, mutta myös uuden liiketoiminnan synnyttäminen hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin ympärille. Norja laskee, että maa ei voi porskuttaa öljyn varassa ikuisuuteen.

Bjerkåsin mukaan hiilidioksidin talteenottoon haetaan myös muita kiinnostuneita yrityksiä ympäri Eurooppaa. Valtion rahahanat kun aukeavat helpommin, mikäli jonossa olisi muitakin hiilidioksidin hautaajia.

Bjerkås sanoo, että tilan puutetta ei ole: Pohjanmeren alle voitaisiin loppusijoittaa merkittävä määrä päästöjä koko Euroopan alueelta.

– Meidän täytyy toteuttaa tämä, jos haluamme hillitä ilmastonmuutosta. Olen hyvin innoissani tästä, sanoo Bjerkås.

Hankkeessa on meneillään suunnitteluvaihe. Mikäli Norjan parlamentti näyttää rahoitukselle vihreää valoa, kaupallinen toiminta voisi alkaa 2023–2024.

Fortumin ensimmäinen iso hiilidioksidin talteenottohanke kaatui vuonna 2010.

Meri-Porin hiilivoimala oli tarkoitus varustaa talteenottoteknologialla, mutta Fortum hylkäsi 500 miljoonan euron projektin pitkälti taloudellisten ja teknisten riskien vuoksi.

Intoa vähensi osaltaan päästöoikeuden hinnan romahtaminen finanssikriisin myötä.

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan massatehtaan höyryjä.
Simo Pitkänen / Yle

Metsäteollisuudessa isot mahdollisuudet

Suomen kannattaisi kiinnostua bioperäisen hiilidioksidin talteenotosta, sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen.

Syynä on erityisesti sellu, jonka kauppa käy kuumana muun muassa verkkokaupan nousun vuoksi.

Sellunkeitossa syntyy iso määrä mustalipeäksi kutsuttua bioperäistä jätelientä, jota poltetaan tehtailla sähköksi ja lämmöksi. Mustalipeä on Suomen merkittävin uusiutuva energianlähde.

Kun mustalipeä poltetaan energiaksi, bioperäinen hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Vakkilaisen mukaan tässä olisi Suomella valtava mahdollisuus leikata päästöjä ja muuttaa sellutehtaat teknologisiksi hiilinieluiksi.

Vakkilainen arvioi, että Suomen sellutehtailta voitaisiin kaapata talteen 2040 mennessä kymmenen miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Tämä vastaisi sitä, että Suomen tieliikenteen nykyiset päästöt katoaisivat lähes kokonaan.

– Ehdotan että se joka rakentaa Suomeen seuraavan sellutehtaan, voisi ruveta miettimään demolaitosta uuden tehtaan yhteyteen. Tällä saataisiin koko sellutehdas, ei ainoastaan hiilineutraaliksi vaan hiilinegatiiviseksi.

Esa Vakkilainen
Esa VakkilainenPekka Tynell / Yle

Vakkilainen arvioi, että suuren mittakaavan talteenottolaitos maksaisi noin 300 miljoonaa euroa, demohanke noin 80 miljoonaa euroa.

Hänen mukaansa ensimmäinen iso demohanke voisi olla valtion tukema. Kaupallisesti bioperäisen hiilidioksidin talteenotto sellutehtaalla kannattaisi Vakkilaisen mukaan siinä vaiheessa, kun päästöoikeuden hinta nousisi 40–60 euroon per tonni.

Tätä nykyä hinta on 20 euron korvilla tonnilta EU:n päästökaupassa.

Monta mutkaa matkassa

Läpihuutojuttu bioperäisen hiilidioksidin talteenotto ei Suomessa ole.

Hinnan lisäksi pitäisi ratkaista hiilidioksidin loppusijoitus: Toisin kuin Norjalla, Suomella ei ole omaa paikkaa hiilidioksidin leposijaksi.

Kaasu täytyisi siis rahdata tankkerilla Pohjanmerelle ja maksaa norjalaisille loppusijoituksesta.

Toisaalta hiilidioksidin talteenoton hyväksyttävyyteen liittyy paljon kysymysmerkkejä. Esimerkiksi ympäristöjärjestöt pelkäävät, että teknologiaa voidaan käyttää keppihevosena metsähakkuiden kasvattamiseen luonnon monimuotoisuuden kustannuksella.

Männikköä Lieksassa.
Metsähakkuut ovat nousseet jälleen poliittisten kiistan kohteeksi Suomessa.Ismo Pekkarinen / AOP

Kolmas keskeinen arvostelu liittyy siihen, että hiilidioksidin talteenotto voi vähentää poliittista painetta päästövähennyksiin.

Muun muassa Sitra (siirryt toiseen palveluun) arvioi viime viikolla, että Euroopan komission puheet hiilidioksidin talteenotosta luovat osaltaan epävarmuutta ilmastopolitiikkaan.

Vakkilaisen mukaan aiheesta olisi kuitenkin syytä käydä Suomessa perusteellinen keskustelu.

Hiilidioksidin talteenotto sellutehtailla helpottaisi nimittäin metsäteollisuuden asemaa ilmastopolitiikan kiristyessä.

Kannustimet puuttuvat

VTT:n tiimipäällikkö Tiina Koljonen sanoo, että suurin kysymysmerkki teknologian yleistymisen tiellä on lainsäädännön puuttuminen.

Koljosen mukaan yritykset eivät uskalla investoida kalliiseen teknologiaan, kun pitkän aikavälin ilmastopolitiikka on maailmalla vailla sitovia päästövähennystavoitteita.

Pariisin sopimuksessa valtiot sopivat hillitsevänsä ilmaston lämpenemistä, mutta varsinaiset päästöleikkaukset perustuvat maiden vapaaehtoisiin ilmoituksiin.

Toinen keskeinen ongelma on se, että negatiivisista päästöistä ei saa toistaiseksi korvausta. Koljosen mukaan esimerkiksi EU:n päästökauppaa voitaisiin muuttaa niin, että yritykset saisivat hyvityksen ilmakehästä poistetusta hiilidioksidista.

Koljosen ja Vakkilaisen mukaan Suomella olisi ensi vuonna EU:n puheenjohtajamaana hyvä mahdollisuus avata keskustelua negatiivisten päästöjen politiikasta.

– Suomalaisten päättäjien pitäisi vakavasti miettiä, halutaanko bio-ccs huomioida Suomen päästövähennyskeinona. Jos näin on, asia tulisi nostaa määrätietoisemmin esille EU-tason ja globaaleissa ilmastopoliittisissa keskusteluissa sekä päätöksenteossa, Koljonen sanoo.

VTT:n laskelmien mukaan myös Suomen on vaikea saavuttaa yli 85 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä, vuoteen 1990 verrattuna, ilman negatiivisia päästöjä.

1,5 asteen ilmastotavoite edellyttää, että Suomen kasvihuonekaasupäästöjen tulisi painua nollaan ja mieluiten negatiivisiksi selvästi ennen vuosisadan puoliväliä.

Muokattu 4.12.2018 klo 14:46: Norjan valtionöljy-yhtiö Statoil on muuttanut nimensä Equinoriksi.

Lue myös:

VTT vaatii Suomelta nopeita ilmastopäätöksiä “jotta teollisuus uskaltaa investoida” – tarvitaan ydinvoimaa, tuulta, aurinkoa, hiilidioksidin talteenottoa...

Kaikki keinot käyttöön: EU haluaa nollata päästönsä vuoteen 2050 mennessä

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti