Asuntojen paperiset osakekirjat jäävät historiaan – katso ohjeet, miten asuntokaupan voi hoitaa sähköisesti ensi vuoden alusta

Suomessa siirretään vaiheittain kaikki asunto-osakekirjat viranomaisen ylläpitämään huoneistotietorekisteriin.

Välityspalkkio (Asuntokauppa)
Kauppakirja pöydällä.
Ismo Pekkarinen / AOP

Suomessa luovutaan vähitellen kokonaan vanhoista, paperisista asunto-osakkeiden osakekirjoista. Pian omistajuudesta kertovia todistuksia ei tarvitse kaivaa pankkilokeroista tai kirjahyllyistä kaupantekotilaisuutta varten.

Digitaalinen asuntokauppa alkaa vähitellen uusista asunto-osakkeista. Se tarkoittaa, että uusien asuntojen ostajien ja myyjien ei enää tarvitse allekirjoittaa paperisia osaketodistuksia ja kauppakirjoja esimerkiksi pankissa kaikkien osapuolten ollessa läsnä.

Kaikki tämä tapahtuu uudessa sähköisessä kaupantekojärjestelmässä ja tiedot uusista omistajista tallennetaan uuteen viranomaisrekisteriin ensi vuoden alusta.

Näin määrää uusi laki huoneistotietojärjestelmästä, joka tulee voimaan vuoden vaihtuessa.

Vanhoilla asunnoilla muutama vuosi aikaa

Vanhojen asuntojen osalta järjestelmä muuttuu hitaammin. Taloyhtiöt siirtävät osakasluettelot järjestelmään niin, että siirtymäaika alkaa ensi vuoden toukokuusta ja jatkuu vuoden 2022 loppuun. Tähän mennessä kaikkien asunto-osakeyhtiöiden on siirrettävä osakasluettelonsa huoneistotietojärjestelmään, joka on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä rekisteri asuntokaupoista.

Digitaalisen kaupankäyntijärjestelmän kehittäjä, tunnettu teknologiayrityksen vetäjä kertoo ideasta.

– Ajatus on ollut se, että ehkä jopa sata vuotta sitten tulostetuista vanhoista osakekirjoista olisi aika siirtyä eteenpäin. Hallitus päätti, että rakennetaan viranomaisrekisteri, ja me olemme rakentaneet siihen kaupankäyntijärjestelmää, kertoo toimitusjohtaja Sami Honkonen Digitaalinen asuntokauppa DIAS Oy:stä.

Asuntokauppa on digitaalisesti tehtynä paljon nopeampaa, sujuvampaa ja läpinäkyvämpää kuin perinteisesti, kehuu Honkonen.

– Esimerkiksi vanhojen asuntojen osalta joudutaan varaamaan aikaa pankkiin kaupantekotilaisuudelle, mutta uuden järjestelmän myötä kaupantekotilaisuus voidaan järjestää vaikka kiinteistövälittäjän toimistolla tai uuden kodin keittiössä, Honkonen sanoo. Asuntosijoittaja voi hoitaa asunnon oston vaikka omalta toimistoltaan.

Sami Honkonen, toimitusjohtaja, Dias
Sami Honkosen johtama teknologiayritys kehitti uuden kauppa-alustan .Joni Tammela / Yle

Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu välityspalkkioille

Käytännössä kaupantekojärjestelmää voivat käyttää siinä mukana olevat pankit, kiinteistönvälittäjät, rakennuttajat ja asunto-osakkeiden omistajat. Se on kuitenkin avoin kaikille näiden alojen toimijoille ja siihen on mahdollista liittyä mukaan.

Asunnon ostajille ja myyjille uuden järjestelmän käytöstä ei synny suoria kuluja.

Kiinteistönvälittäjä näkee hyötyjä asuntokaupan nopeutumisessa, joka säästää aikaa.

– Asuntokauppa nopeutuu selkeästi siitä, mitä se tänä päivänä on, sanoo Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.

Heikkinen sanoo, että osa hyödystä saattaa siirtyä suoraan asiakkaan kiinteistönvälityksestä maksamiin palkkioihin.

– Kyllä se voi olla niin, että osa siirtyy ja varmaan siirtyykin palkkioihin suoraan, sanoo Heikkinen.

Heikkinen ei usko, että vähittäinen digitaalisuuteen siirtyminen hidastaisi asuntokauppaa ensi vuonna sen takia, että ihmiset vierastaisivat digitaalisia järjestelmiä.

Suomessa tehtiin viime vuonna noin 100 000 asunto-osakekauppaa.

Erkki Heikkinen, toimitusjohtaja, Kiinteistömaailma
Erkki Heikkinen luottaa asuntokaupan näkymiin myös digiajassa.Joni Tammela / Yle

Näin kaupanteko hoituu

Asuntokauppa tapahtuu uudessa järjestelmässä seuraavasti. Asunnonostaja ostaa uuden asunnon rakennusyhtiöltä, jolla on pääsy DIAS-kaupantekojärjestelmään. Kauppa voidaan toteuttaa missä vain, missä on tietokone ja internetyhteys.

Sähköinen kaupanteko etenee seuraavasti:

1. Kauppakirja viedään sähköiseen kaupankäyntijärjestelmään

2. Pankit hyväksyvät kaupan

3. Myyjä ja ostaja allekirjoittavat kauppakirjan sähköisellä allekirjoituksella

4. Kauppa toteutetaan eli rahat maksetaan ja siirretään vakuudet

5. Viranomaisilmoitukset: varainsiirtovero ilmoitetaan Verohallintoon ja uusi omistaja merkitään Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään.

Digitaalinen asuntokauppa perustuu turvallisena pidettyyn lohkoketjuteknologiaan, jolloin asuntokauppa, sen kulku ja lopputulos on näkyvissä kaikille osapuolille, joita kauppa koskettaa.

Kaikki myös näkevät yhteiseen ketjuun tehdyt muutokset, joten yksikään osapuoli ei voi tehdä muutosta, jota joku toinen ei näkisi, koska kaikesta toiminnasta jää jälki lohkoketjuun.

Grafiikka
Mikko Airikka | Yle

Pankit hoitavat edelleen rahaliikenteen

Kaupantekojärjestelmän sisällä ei liiku rahaa, vaan pankit hoitavat edelleen maksuliikenteen. Asuntokaupparekisteristä eli omistajuuden kertovasta huoneistotietojärjestelmästä vastaa viranomainen eli Maanmittauslaitos.

Valtioneuvosto on laskenut, että digitaalisuuteen siirtyminen tuo säästöjä isännöitsijöille, kiinteistövälittäjille, pankeille, rakennuttajille ja asunto-osakkeiden omistajille lähes 45 miljoonaa euroa vuodessa.

OP-Ryhmän pankkitoiminnan tuotteista vastaava johtaja Kaisu Christie näkee pankin asiakkaan saamat hyödyt käytännön läheisesti.

– Asiakkaalle tulee muun muassa hyötyjä siitä, että asuntokaupan vaiheiden edistymistä voi seurata reaaliajassa ja aikaa säästyy, kun eri tahojen kanssa ei tarvitse sopia tapaamisia.

Christie näkee asiakkaan turvallisuuden paranevan, kun on olemassa omistusjärjestelmä, jota ylläpitää yksi viranomainen eli Maanmittauslaitos.

Uusi digitaalisen asuntokaupan järjestelmä vahvistaa myös luottamusta kaupankäyntiin, koska koko kauppaketjusta jää digitaalinen jälki, ja se on läpinäkyvämpi kuin nykyinen paperisiin asiakirjoihin perustuva kaupankäynti.

Verohallinto on tyytyväinen uuteen järjestelmään

Alustan kehittäjä on tehnyt yhteistyötä viranomaisten, kuten Verohallinnnon ja Maanmittauslaitoksen, kanssa.

Verokarhun edustaja luottaa, että verot hoidetaan entistä sujuvammin asuntokauppojen yhteydessä.

– Verohallinto on tyytyväinen tähän kauppajärjestelmään ja haluaa olla mukana kehittämässä uutta sekä tehdä varainsiirtoveron ilmoittamisen ja maksamisen mahdollisimman helpoksi asuntokauppojen yhteydessä, sanoo johtaja Simo Sildén Verohallinnosta.

Uuden digitaalisen kauppa-alustan kehitystyössä ovat olleet mukana Aktia, Nordea, OP, Danske Bank ja S-Pankki. Hankeessa ovat mukana myös OP-Kiinteistökeskus ja Kiinteistömaailma sekä rakennuttajista Skanska ja YIT.