Uupumusta, huonoa johtamista ja kysymyksiä herättävä kansliapäällikön nimitysaikataulu – mitä ihmettä sosiaali- ja terveysministeriössä tapahtuu?

Juha Sipilän hallitus haluaa valita uuden kansliapäällikön, vaikka virkakausi alkaa vasta ensi hallituskaudella.

kansliapäälliköt
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila .
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila .Kimmo Brandt / Yle, Nella Nuora / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut erikoisen julkisuuden kohteena viime viikkoina.

Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoi viikko sitten, että ministeriön lainvalmistelu on sekaisin, ja lisäksi virkamiehet kärsivät uupumuksesta ja huonosta johtamisesta.

Ministeriön kuvaa ei kirkasta myöskään tapa, jolla kansliapäällikön nimitys aiotaan hoitaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön virka avattiin haettavaksi lokakuun lopussa - melkein vuotta ennen kuin nykyisen kansliapäällikön Päivi Sillanaukeen toimikausi päättyy 30. syyskuuta 2019. Hän on hakenut jatkopestiä.

Kokoomustaustaisena pidetty Sillanaukee nimitettiin sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) aikana.

Nyt nimityksen esittelee sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.). Monesti esittelevällä ministerillä on ollut suuri mahdollisuus saada oma ehdokkaansa valituksi, mutta ministeri Mattila sanoo, että hänellä ei ole sinisten ehdokasta virkaan.

– Poliittiset virkanimitykset eivät ole minun tapani toimia, Pirkko Mattila sanoo.

Kansliapäällikön virkaa haki 12

Viran hakuaika päättyi 19. marraskuuta, ja hakijoita oli kaksitoista, joista yksi ei halua nimensä julkisuuteen.

STM:n kansliapäällikön viranhakijat

– Aloite viran auki laittamiseen tuli virkamiehiltä. Tämän sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila hyväksyi, kertoo hallitusneuvos Liisa Perttula sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Nimitysaikataulua Liisa Perttula perustelee sillä, että useiden ministeriöiden kansliapäälliköiden virka on viime vuosina laitettu hakuun tuntuvasti ennen määräajan päättymistä.

Näin on tehtykin esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriössä ja liikenne- ja viestintäministeriössä. Ero sosiaali- ja terveysministeriöön on kuitenkin se, että näissä viran pisti hakuun ja uuden kansliapäällikön nimitti sama hallitus.

Nyt kansliapäällikön nimityksen aikoo tehdä Juha Sipilän (kesk.) hallitus, vaikka kansliapäällikön viran hoito alkaa lokakuun alussa. Se ei siis jätä nimitystä kevään vaalien jälkeen valittavalle hallitukselle.

Puolustusministeriössä kansliapäällikön virka laitettiin hakuun maaliskuussa 2015, Alexander Stubbin (kok.) hallituksen loppumetreillä. Uuden kansliapäällikön nimitti Sipilän hallitus syyskuussa 2015. Puolustusministeriön kansliapäällikön virka oli katkolla vuoden 2015 lopussa.

Olisko sosiaali- ja terveysministeriössä voitu noudattaa samaa aikataulua, vaikka kansliapäällikön virka pitää nyt jo täyttää lokakuun alusta? Tällöin nimitys olisi jäänyt uudelle hallitukselle, jonka kaudella uuden kansliapäällikön viran hoito alkaa.

Toisaalta työ- ja elinkeinoministeriössä laitettiin kansliapäällikön virka hakuun keväällä 2015 ja nimitys tehtiin Alexander Stubbin hallituksen viime metreillä maaliskuussa 2015. Kansliapäällikön virka päättyi samalla lailla kuin sosiaali- ja terveysministeriössä nyt, eli syyskuun lopussa.

Hallitusneuvos Liisa Perttula sanoo, että ministeriössä halutaan varmistua siitä, että kansliapäällikön viran hoito sujuu keskeytyksettä. Hän pelkää, että uusi hallitus ei saisi nimitystä tehtyä riittävän ajoissa.

– Kansliapäällikön nimitys on hyvä saada tehtyä myös siksi, että Suomi toimii EU:n puheenjohtajana ensi syksynä, Liisa Perttula sanoo.

Haluaako Sipilän hallitus virkaan itselleen sopivan henkilön?

Viran täyttämiseen menee yleensä kolmesta neljään kuukautta, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoo.

Hänen mukaansa nyt valittu nimitysaikataulu herättää kysymyksen, halutaanko näin varmistaa, että istuvan hallituksen kannalta taustaltaan oikea ja sopiva henkilö tulee valituksi.

– Sehän ei tietysti saisi vaikuttaa virkanimityksiin. Sitä varten ovat poliittiset valtiosihteerit, joita kulloinkin istuva hallitus voi nimittää niin kuin haluaa. Virkamiespaikat on tarkoitus ja niistä pitäisi päättää objektiivisin perustein, professori Mäenpää muistuttaa.

Professori Mäenpää sanoo myös, että sellaisiakin virkoja on, missä työtä pitää opetella ”vierihoidossa” ja nimityksen pitää tapahtua hyvissä ajoin.

– Kansliapäällikön virka ei ole sellainen tehtävä. Siihen nimitettävän pitää olla heti valmis ottamaan virka vastaan, Olli Mäenpää sanoo.

Ministeri Mattila sanoo, että hän keskusteli viran avaamisesta virkamiesten kanssa useaan otteeseen. Ja näin päädyttiin viran auki laittamiseen nyt. Hän perustelee viran auki laittamista myös sillä, että Suomi on ensi syksynä EU:n puheenjohtajamaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön nimitysaikataulu ei ole lainvastaista. Mutta onko se hyvää poliittista kulttuuria ja tarkoituksenmukaista virkanimitysten kannalta, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää kysyy.

Joukko SDP:n kansanedustajia on jättänyt tänään kantelun oikeuskansleri Tuomas Pöystille sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön viran täyttämisestä.