Onko teillä hedelmälaatikoista pykättyjä seiniä, vaneriovia pukinsarvipainikkeilla tai postimerkkivessa? – Katso yleisön kuvia rintamamiestaloista

Metallikaiteiset betoniportaat nousevat sormipaneeleilla vuorattuun vilpolaan. Vain askel porstuaan ja ovia avautuu joka suuntaan.

rintamamiestalot
Tyypillinen rintamamiestalon kuisti tai vilpola.
Tyypillinen rintamamiestalon kuisti tai vilpola.Hannu Rinne

Rintamamiestalo, asevelitalo, ruotsalaistalo, rintsikka ja noppa. Tervetuloa satojen tuhansien suomalaisten kotiin!

Rakkaalla talolla on monta nimeä. Osin toki myös siitä syystä, ettei aina ole ihan selvää mistä puhutaan, kun puhutaan vaikkapa rintamamiestalosta.

Selvennyksen vuoksi: puhutaan talosta, joka on rakennettu Suomeen toisen maailmansodan jälkeen.

Tyypillisesti talo on puurakenteinen, puolitoistakerroksinen ja harjakattoinen.

Rintamamiestalo.
Hannu Rinne

– Asevelitalo-nimeä taidettiin käyttää aivan aluksi. Jotkut sanovat, että niitä ainoita ja oikeita ovat talot, jotka rakennettiin rintamalla hirsistä. Ne tuotiin osina junalla, annettiin leskille tai haavoittuneille, jotka saivat sitten rakentaa sen kotipaikkakunnallaan, kertoo Rintamamiestalo-kirjan kirjoittanut Hannu Rinne.

Nelijakoisessa alakerrassa oli eteinen eli porstua, kaksi huonetta ja keittiö. Keittiö oli erotettu muista asuintiloista, toisin kuin perinteisessä maalaistuvassa, kertoo Wikipedia (siirryt toiseen palveluun) rintamamiestalosta.

– Talossa on yksi piippu keskellä, jota kaikki huoneet kiertävät. Kaksi lämmintä kerrosta päällekkäin oli fiksu keksintö, Rinne täydentää.

Aina on joku paikka vähän rempallaan ja kunnostusta vailla. Kai tämä on sellainen hauska elämäntapa.

Tuija Kirkkala

Tyyppitalo oli uudenlainen ja moderni tapa asua. Ajat olivat kovat ja hyvin usein rakennustarpeeksi haalittiin kaikenlaista.

Pakkauslautoja rintamamiestalon rakenteissa.
Pakkauslautoja rintamamiestalon rakenteissa.Hannu Rinne

Sen ovat havainneet monet rintamamiestaloja remontoineet: esimerkiksi väliseiniä on naputeltu pystyyn ainakin hedelmälaatikoiden ja laivakonttien palasista.

Rintamamiestalo on klassikko. Paikalla rakennettu. Itse rakennettu. Kunnolla rakennettu. Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen nousi lähes 300 000 samantapaista taloa, mutta jokaisesta tuli yksilö, jonkun koti.

Näin kirjoittaa Hannu Rinne viitisen vuotta sitten julkaistussa Rintamamiestalo-kirjassaan.

Hannu Rinne
Rintamamiestalosta kirjan kirjoittanut Hannu Rinne asuu itsekin vanhassa talossa ja tietää, että siellä tekeminen ei lopu. Kuvassa hän korjaa oven lukkoa ja vaihtaa katkenneen jousen tilalle uutta.Jaana Rinne

Hän tutustui rintamamiestaloon jo lapsena.

– Tikkurilan mummo asui rintamamiestalossa. Silloin jo kiinnitin huomiota siihen taloon.

Kirjaansa varten hän kolusi kymmeniä taloja.

Näennäisestä yhdennäköisyydestään huolimatta taloissa on eroavaisuuksia.

Rintamamiestalon kupuvalaisin.
Rintamamiestalon valokatkaisija.
Yksityiskohtia vuonna 1953 rakennetusta rintamamiestalosta. Kuvat: Sannimari Lehtilä / Yle

– Aika samantapaisia ne olivat aluksi, mutta nyt harvemmissa on alkuperäisiä asioita jäljellä. Toki nyt tehdään jo niin sanottuja retroremonttejakin eli palautetaan taloon sitä alkuperäisyyttä, Rinne sanoo.

Vuonna 1953 rakennetun rintamamiestalon kellarikerrosta.
Sanomalehtiä rintamamiestalon lattiarakenteissa.
Vuonna 1953 rakennetun rintamamiestalon kellarikerrosta ja lattian alta paljastuneita sanomalehtikerroksia. Kuvat Sannimari Lehtilä / Yle ja Hannu Rinne.

Kotina sadoilla tuhansilla suomalaisilla

Suomeen vuonna 1942 perustettu Suomen Arkkitehtiliiton Standardisoimislaitos piti huolen, että sodanjälkeinen suuri asutustoiminta sujuisi tehokkaasti ja taloudellisesti. Se huolehti myös rintamamiestalojen yksityiskohdista.

Standardonti ulottui listoihin ja ovenkahvoihin asti. Standardisoimislaitoksen ehdottamat Pukinsarvi-ovenpainikkeet tai legendaariset Leea-komeronsulkimet toimivat moitteetta monissa rintamamiestaloissa edelleenkin.

Leea-komeronsuljin rintamamiestalossa.
Pukinsarvi rintamamiestalon viiluovessa.
Monessa rintamamiestalossa on edelleen moitteettomasti toimivat Leea-komeronsulkimet tai Pukinsarvi-ovenpainikkeet. Kuvat: Hannu Rinne.

Silti kuten rintamamiestalot, myös niiden asukkaat ovat yksilöllisiä. Jos onnentunteet, niin haasteetkin yhdistävät rintamamiestaloasujia. Yksi niistä on hyvin usein hyvin pieni wc. Kaikkein pienimpiin postimerkkivessoihin pitää peruuttaa sisälle, jos ulos haluaa päästä etuperin.

Karkkilalainen Tuija Kirkkala on asunut vuonna 1948 rakennetussa rintamamiestalossa vuodesta 2010.

– Ihaninta on oma rauha ja vanhoissa taloissa on jotakin paljon persoonallisempaa kuin uudisrakennuksissa. Vanhoilla taloilla on henki, hän sanoo.

Kotona asuu lisäksi tytär ja kaksi koiraa.

– Onhan tämä pientä hulluutta. Välillä tulee mietittyä, kun kovilla pakkasilla pitäisi kahdesti päivässä lämmittää takkaa ja töissäkin käydä. Aina on joku paikka vähän rempallaan ja kunnostusta vailla. Kai tämä on sellainen hauska elämäntapa, Kirkkala sanoo.

Tuija Kirkkalan pieni rintamamiestalon wc.
Tuija Kirkkalan rintamamiestalon wc on pikkuruinen, mitoiltaan 98 x 107 cm. Tuija Kirkkala

Uusiin taloihin on jo pitkään rakennettu tiloja hemmotteluun. Kotikylpylöissä voi olla perinteinen tai poreileva amme, ylellinen sadesuihku tai useampi sekä ylelliset tekstiilit. Pesutilasta on tullut kodeissa elämyspaikka.

Tilanne on hyvin toisenlainen, jos asuu rintamamiestalossa. Toki niihinkin on kotikylpylöitä tehty, useimmiten kellareihin. Silti monen kellarissa on edelleen puulämmitteinen saunahuone pesutilana.

– Ne voivat olla suuria remontteja. Hurjimmillaan pitää jatkaa taloa alaspäin. Kaivetaan savi pois ja tuodaan uutta maata tilalle, että saadaan salaojaputket, lämmitykset ja viemäröinnit tehtyä, Hannu Rinne sanoo.

Rintamamiestalon piirros.
Rintamamiestalon pohjapiirros.
Kuvaparissa rintamamiestalon piirros vuodelta 1945.

Joihinkin taloihin on vuosien saatossa rakennettu elintasosiipiä pesu- ja wc-tiloille, mutta monen perheen käytössä on edelleenkin esimerkiksi portaiden alle rakennettu pikkuinen hotelli helpotus.

Kaikkein pienimpiin postimerkkivessoihin pitää peruuttaa sisälle, jos ulos haluaa päästä etuperin.

– Rintamamiestalon vessasta ei oikein elämyskeskusta saa tekemälläkään. Pieni se on aina. Usein vain ihmisen mentävä pyörähdystila, Hannu Rinne sanoo.

Pyysimme teiltä tarinoita ja kuvia rintamamiestaloista. Kiitos kaikille niitä lähettäneille. Uusia kuvia ei enää julkaista.

Millainen on sinun rintamamiestalosi? Onko jokin nurkka siinä erityisen rakas tai kenties aiheuttanut erityisen paljon harmia? Mitä erikoista remonteissa on löytynyt seinien sisältä tai lattialankkujen alta?

Mikä rintamamiestalossa asumisessa on hyvää ja mikä huonoa? Kerro meille suhteestasi rintamamiestaloon ja mielellään kuvan kera.

Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt löydät täältä.

Juttua muokattu 16.1.2019 kello 11.53: ilmoitettu kuvien julkaisun päättyneen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.