Ylen kysely: Positiivinen rakennemuutos ei näy Lounais-Suomen kuntien taloudessa – tilanne on hyvä vain neljässä kunnassa

Kuntajohtajien mielestä valtio on suuri syypää siihen, että kunnilla menee juuri nyt huonosti.

kuntatalous
Autonrakennusta Uudenkaupungin autotehtaalla
Autonrakennusta Uudenkaupungin autotehtaalla.Paula Collin / Yle

Vaikka Uudenkaupungin autotehdas ja Meyerin Turun telakka ovat saaneet Lounais-Suomessa aikaan positiivisen rakennemuutoksen (siirryt toiseen palveluun), hyvä pöhinä ei tunnu yltävän alueen kuntien talouteen.

Vain neljällä lounaissuomalaisella kunnalla menee taloudellisesti tällä hetkellä hyvin. Asia käy ilmi Ylen alueen kuntajohtajille lähettämästä kyselystä.

Oman kuntansa taloustilanteen kokevat hyväksi Naantalin, Loimaan, Säkylän ja Kustavin kuntajohtajat.

– Säkylän tilanne on kuntien yleiseen tilanteeseen verrattuna oikeinkin hyvä. Ihan luottavaisin mielin katsomme eteenpäin, sanoo Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää.

Taulukko kunnanjohtajien vastauksista kunnan taloustilanteesta.
Kyselyyn vastasi yhteensä 39 kunnajohtajaa Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta.Yle

Haastava tulevaisuus

Lounais-Suomesssa on 44 kuntaa. Kuntajohtajien mielestä näistä noin neljäsosalla eli yhdeksällä kunnalla menee taloudellisesti huonosti.

Oman kunnan taloustilanne koetaan erittäin huolestuttavaksi Pomarkussa ja Huittisissa.

– Tällä hetkellä näyttää tosi haastavalta. Verotulot laskevat viime vuoteen verrattuna 1,4 miljoonaa, sanoo Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa.

Seitsemässä kunnassa taloustilanne on huono. Näitä ovat Nakkila, Kankaanpää, Mynämäki, Pori, Merikarvia, Raisio ja Jämijärvi.

Meilläkin veroennusteet pettivät aika pahasti.

Seija Österberg

Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg selittää kunnan vaikeaa taloustilannetta.

– Perusterveydenhuoltomme ja sosiaalipuolemme kustannukset nousivat tänä vuonna yli 1,6 miljoonaa. Tällaisen kunnan budjetissa se tuntuu.

Österberg on huolestunut tilanteesta.

– Kyllä sote-kustannukset täytyy saada kuriin.

Satakunnassa menee huonommin kuin Varsinais-Suomessa

Ylen kyselyn perusteella suurin osa kunnista, joilla ei mene niin hyvin, sijaitsee Satakunnassa. Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa odottaa ensi vuotta harmistuneena.

– Myös ensi vuonna kuntien talous kiristyy valtion toimenpiteiden vuoksi, Jyrki Peltomaa sanoo.

Seija Österberg. Mynämäen kunnanjohtaja
Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österbeg arvioi, että Mynämäellä saattaa olla edessä kunnallisveron nosto.Yrjö Hjelt / Yle

Kuntaliiton mukaan (siirryt toiseen palveluun) erityisesti pienten kuntien taloustilanne on heikentynyt. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyvät toimenpiteet, kuten valtionosuuksin leikkaukset, heikentävät kuntien taloutta 254 miljoonaa euroa verrattuna tähän vuoteen.

Yksi syy kuntien huonontuneeseen taloustilanteeseen tänä vuonna on ollut se, että kuntien saamat verotulot ovat ennustettua pienemmät. Tämä taas johtuu poikkeuksellisen suurista ennakonpalautuksista.

Kuntaliiton arvion mukaan kunnallisverotilitykset ovat 600 miljoonaa vähemmän kuin keväällä ennustettiin.

– Meilläkin veroennusteet pettivät aika pahasti, sanoo Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg.

Väki vanhenee, palvelut lisääntyvät

Ylen kyselyssä monet kunnanjohtajat pitävät kuntatalouden heikkenemisen syynä ikääntyvää väestöä, verotulojen laskua ja palvelukustannusten nousua.

– Erityisesti erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet, sanoo Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa.

– Kuntien pitäisi entistä enemmän saada itse harkita, miten ja mitä palveluja ne tuottavat, sanoo puolestaan Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen.

Kuntien pitäisi entistä enemmän saada itse harkita, miten ja mitä palveluja ne tuottavat.

Ari Koskinen

Toiseksi pääsyyksi siihen, että kunnilla menee juuri nyt huonosti, nähdään valtionosuuksien leikkaukset ja valtion kunnille sälyttämät uudet tehtävät.

– Monesti on tuntunut siltä, että normienpurkutalkoot on yhtä kuin velvoitteiden siitäminen kunnille. Myös rahoituksen hankkiminen on jäänyt kuntien kontolle, sanoo Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen.

– Kunnat ovat kyllä tehneet viime vuosina sopeuttamistoimia, mutta valtiolta tulee koko ajan lisää velvoitteita. Emme me pysy niiden perässä, sanoo Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg.

Ari Koskinen, Vehmaan kunnanjohtaja
Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen toivoo, että valtio paimentaisi kuntia nykyistä vähemmän.Yrjö Hjelt / Yle

Nouseeko veroprosentti?

Monilla kunnilla Lounais-Suomessa on tulevina vuosina edessään mahdollisesti tuloveroprosentin nosto. Yksi näistä on Mynämäki.

– Jos näin jatkuu, olemme välttämättä nostopaineessa. Kunnallisveroa pitää ehkä nostaa yhdestä kahteen prosenttia, sanoo Seija Österberg.

Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen ei usko veronkorotuksiin pelastavana tekijänä.

– Verot alkavat olla tapissa. En usko – ja tuskin kovin moni muukaan uskoo, että valtakuntamme talous tai julkinen talous nousee pelkällä verotuksella.

Vehmaalla on laitettu toivoa paremmasta tulevaisuudesta Uudenkaupungin autotehtaan ja Turun telakan lisääntyviin työpaikkoihin. Kunta tarjosi vauvarahaa (siirryt toiseen palveluun) ja alkoi kaavoittaa tontteja muuttohaluisille. Uusia asukkaita on kyllä saatu, mutta kunnan väkiluku ei ole silti kasvanut.

– Tuonelaan siirtyvien määrä on ollut sen verran suuri, että väestön nettokasvu on jäänyt miinuksen puolelle, Ari Koskinen valittelee.

Lue lisää:

Lounais-Suomeen syntymässä 30 000 työpaikkaa – alueen omat työttömät eivät enää riitä

Positiivinen rakennemuutos tuo 7 miljoonaa euroa Lounais-Suomen liikenneyhteyksien parantamiseen

1000 työpaikkaa tarjolla: Autotehtaan rekrytointirekka etsii ammattilaisia ympäri Suomea