VTT vaatii Suomelta nopeita ilmastopäätöksiä “jotta teollisuus uskaltaa investoida” – tarvitaan ydinvoimaa, tuulta, aurinkoa, hiilidioksidin talteenottoa...

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kiittelee EU-komission kiristynyttä ilmastolinjaa.

hiilidioksidi
Höyryä ja voimalinjoja
Esko Jämsä / AOP

Teknologian tutkimuskeskus VTT hoputtaa poliitikkoja: Mitä nopeammin ilmastonmuutosta aletaan hillitä, sen halvemmalla selvitään.

EU:n aiemmassa tavoitteessa vuoteen 2050 mennessä päästöjä olisi leikattu vähintään 80 prosenttia.

Nyt komissio ehdottaa, että EU:ssa pyritään niin sanottuihin nettopäästöttömyyteen eli tilanteeseen jossa syntyviä päästöjä vastaava määrä hiilidioksidia sidotaan pois ilmakehästä.

Tutkimuspäällikkö Antti Araston mukaan komission uusi vaatimus on kova, mutta ei mahdoton.

– Tämä ei kuulosta isolta muutokselta, mutta toteutusmielessä se on aika todella iso, hän muotoilee.

Energialla vaihtoehtoja, teollisuudella vähemmän

Haaste on Araston erityisen vaativa teollisuudelle ja maa- ja metsätaloudelle. Sen sijaan energiateollisuudessa uudet vaatimukset eivät ole yhtä tuskallisia.

Teollisuudessa on sitouduttu yleensä tiettyyn prosessiin tai raaka-aineeseen. Sen vaihtaminen ei ole helppoa. Sen sijaan energia-alalla on vaihtoehtoja.

Ja ne kaikki pitää ottaa käyttöön. Arasto korostaa, että enää kyse ei ole valitsemisesta.

– Suomessa ydinvoima tulee todennäköisesti näyttelemään roolia. Kestävällä biomassalla tulee olemaan rooli, tuulivoiman rooli tulee voimistumaan huomattavasti, aurinkoenergiallekin tulee jonkinlainen rooli. Vesivoima pysyy nykyisellään. Lisäksi CCS näkyy yhtenä keinona, Arasto listaa.

CCS (Carbon Capture and Storage) on teknologia, jossa esimerkiksi voimalassa syntyvät hiilidioksidipäästöt erotetaan savukaasusta, otetaan talteen ja pumpataan pysyvästi maaperään.

Uusi teknologia vaatii poliittista rohkaisua

CCS teknologia on jo käyttökelpoista, mutta kallista.

– Toimijat eivät halua investoida siihen mistä tulee vain kustannuksia, Arasto sanoo.

Ja juuri tämän takia tarvitaan politiikkaa ja päätöksiä, jotta tulevaisuuden liiketoimintaympäristö selkenee.

– Sitä tarvitaan, jotta toimijat uskaltavat investoida jo tänään näihin teknologioihin.

Komission linja Tiilikaisen mieleen

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan hallitukselta on jo lähtenyt selkeä viesti, kun se ottanut tavoitteeksi muuttaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä.

Sen linjauksen perusteella pitäisi teollisuuden jo uskaltaa laittaa rahat liikoon muun muassa hiilidioksidin talteenoton puolesta.

– Tarvitsemme teknologian kehitystä, jotta sen hinta halpenee. Nyt pitää uskaltaa lähteä kehittämään sitä.

Tiilikainen on tyytyväinen komission uuten esitykseen.

– Tämä on todella tervetullutta. Näitä nettonollapäästöjä 2050 mennessä Suomi on odottanut ja vaatinut muiden kunnianhimoisten maiden kanssa komissiolta.

Hintalappu?

Käytännössä tavoitteeseen pääseminen vaatii paljon. Vuoteen 2050 mennessä pitää siirtyä päästöttömän energiajärjestelmään ja päästöttömään liikennejärjestelmään.

Mutta millainen hintalappu tästä koituu?

VTT laski jo keväällä paljonko edelliset päästötavoitteet olisivat Suomelle maksaneet.

Nyt Arasto sanoo, että vuoteen 2050 saakka hintalappu voisi olla prosenttiyksikköjen luokkaa tämän aikavälin bruttokansantuotteen kasvusta.

– Se ei ole mitenkään pysyvästi taloutta mullistava lasku, jos toimitaan riittävän nopeasti, Arasto kiteyttää.