Yle sai haltuunsa selvityksen työttömyysturvan laajentamisesta – kolme keinoa, joilla ansiosidonnainen laajennettaisiin kaikille

Sinisten tilaama selvitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisesta luovutetaan sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin.) perjantaina.

Työttömyysturva
Työttömyys työttömyysturva
Orna Ben Lulu / Yle

Yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan siirtyminen lisäisi työttömien välistä yhdenvertaisuutta ja yksinkertaistaisi nykyistä työttömyysturvajärjestelmää, arvioidaan sinisten tilaamassa selvityksessä työttömyysturvan muuttamisesta.

Perjantaina julkistettavan selvityksen on tehnyt Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki. Selvityksen käynnisti sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) viime keväänä.

Ylen haltuunsa saamassa selvityksessä tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa, joilla kaikki työssäoloehdon täyttävät työttömät olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Tällä hetkellä ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet saavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho pitää tätä räikeänä epäkohtana, sillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus perustuu suurelta osin kaikkien palkansaajien maksamiin työttömyysvakuutusmaksuihin.

– Nythän meillä on se tilanne, että työttömien joukossa on väliinputoajia, jotka eivät saa lainkaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, vaikka ovat joutuneet maksamaan siitä. Tämä pitää korjata, Terho sanoo.

Selvitys ei johda toimenpiteisiin tällä hallituskaudella

Sinisten selvityksestä ei ole sovittu hallituksessa, eikä tällä vaalikaudella ehditä enää aloittamaan työttömyysturvaremontin kaltaista laajaa uudistusta. Terho kuitenkin toivoo, että asia nousee selvityksen myötä pöydälle seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Selvityksessä ehdotetaan eri vaihtoehtoina Kelan maksaman peruspäivärahan muuttamista ansiosidonnaiseksi etuudeksi, pakollista työttömyyskassan jäsenyyttä, tai työttömyyskassojen lakkauttamista ja koko työttömyysturvajärjestelmän hallinnoinnin siirtämistä Kelaan.

Ammattiyhdistysliike on vastustanut ansiosidonnaisen ulottamista kaikille, sillä työttömyyskassa on monelle merkittävä syy kuulua liittoon. Ehdotukset ansiosidonnaisen laajentamisesta on tulkittu ammattiyhdistysliikkeen puolelta peiteltynä hyökkäyksenä työntekijöiden järjestäytymistä vastaan.

Yle esittelee selvityksessä tarkasteltavat vaihtoehdot yksityiskohtaisemmin alla.

1. Peruspäiväraha ansiosidonnaiseksi

Ensimmäisessä vaihtoehdossa järjestelmä säilyisi pääosin ennallaan, mutta Kelan nykyäänkin maksama peruspäiväraha muutettaisiin ansiosidonnaiseksi.

Peruspäivärahan saaminen ei edellytä kuulumista työttömyyskassaan, joten muutos takaisi ansiosidonnaisen myös työttömyyskassaan kuulumattomille. Selvityksen mukaan ilman ansiosidonnaista jää vuodessa yli 70 000 työtöntä.

Ansiopäiväraha säilyisi ennallaan, ja työntekijät voisivat edelleen kuulua työttömyyskassoihin. Työttömyyskassan jäsenet saisivat jatkossakin rahoilleen vastinetta, sillä työttömyyskassan ulkopuolisille maksettava ansiosidonnainen peruspäiväraha olisi noin 5,5 prosenttia ansiopäivärahaa pienempi. Tämä on se osuus ansiopäivärahasta, josta työttömyyskassa keskimäärin vastaa.

Selvityksessä arvioidaan, että uudistus olisi kevyt ja suoraviivainen tapa saavuttaa yhdenvertaisempi työttömyysturvajärjestelmä. Julkisen sektorin menoja uudistus kasvattaisi 247 miljoonalla eurolla.

2. Työttömyyskassan jäsenyydestä pakollista

Toisessa vaihtoehdossa ansiosidonnainen työttömyysturva laajennettaisiin kaikille tekemällä työttömyyskassan jäsenyydestä pakollista. Selvityksessä pakollista kassajäsenyyttä verrataan liikennevakuutukseen tai yrittäjien eläkejärjestelmään, jossa yrittäjä velvoitetaan ottamaan vakuutus vakuutuslaitoksesta kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan alkamisesta.

Vuosittaisen tulorajan ylittävillä palkansaajilla olisi velvollisuus liittyä työttömyyskassaan rangaistuksen uhalla. Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, millaisia olisivat sanktiot sen varalle, etteivät kaikki liity työttömyyskassaan vapaaehtoisesti.

Pakollisen jäsenyyden myötä työttömyyskassajärjestelmä laajenisi merkittävästi, ja samalla Kelan maksama peruspäiväraha lakkautettaisiin.

Selvityksessä arvioidaan, että uudistus olisi suhteellisen suoraviivaista toteuttaa, sillä se ei muuttaisi järjestelmän rakennetta merkittävästi

Pakollinen kassajäsenyys nostaisi työttömyysturvamenojen kokonaismäärää noin 300 miljoonalla eurolla.

3. Nykyjärjestelmän purkaminen

Kolmannessa uudistusvaihtoehdossa nykyinen kassajärjestelmä purettaisiin asteittain ja Kela ottaisi työttömyysturvan kokonaisuudessaan hoitaakseen.

Edessä olisi mittava remontti, sillä nykyjärjestelmässä ansiosidonnaista työttömyysturvaa hallinnoidaan 26 eri työttömyyskassan kautta. Samalla ajettaisiin alas myös Työttömyysvakuutusrahasto TVR:n työttömyysturvaan liittyvät osat ja TVR:n varallisuus siirtyisi Kelan hallintaan.

Työttömyysturvan hallinnoinnin keskittäminen Kelaan tuottaisi selvityksen mukaan säästöjä hallinnollisissa kustannuksissa.

Työntekijän kannalta suurin ero olisi työttömyyskassojen jäsenmaksujen keräämisen loppuminen ja palveluntarjoajan vaihtuminen Kelaan. Ansiosidonnaisen ehdot pysyisivät ennallaan.

Kassamaksujen poistuminen johtaisi siihen, että nykyisin kassojen rahoittama 5,5 prosentin osuus ansiosidonnaisen kustannuksista pitäisi rahoittaa muilla keinoin.

Kokonaisuudessaan uudistus heikentäisi julkista taloutta noin 140 miljoonalla eurolla.

Selvityksessä ehdotetaan, että lyhyellä aikavälillä otettaisiin käyttöön ensimmäisenä vaihtoehtona esitelty ansiosidonnainen peruspäiväraha.

Nykyistä työttömyyskassojen määrää olisi selvityksen suositusten mukaan pidemmällä aikavälillä vähennettävä nykyisestä 26:sta noin viiteen toimijaan. Mikäli näin ei kuitenkaan tapahtuisi, suositellaan selvityksessä kolmantena vaihtoehtona esitellyn Kelan hallinnoiman yleisen ansioturvan valmistelua.

Lue myös:

SAK ja STTK pitävät ansiosidonnaisen laajentamista kaikille sinisten kannatustemppuna