Suomalaisen hiihdon huippuopiston vaiettu historia: taustalla surevat miehet, pimitetty sotakorvaus ja huijattu ministeri

Vuokatin urheiluopiston rakennusten arkaa historiaa salattiin pitkään. Totuus alkoi kirkastua vasta vuosia myöhemmin.

historia
Tenho Tikkanen ja tunnettujen suomalaisten sukset
Historiaan perehtynyt Tenho Tikkanen ihastelee monen tunnetun suomalaisen käyttämiä suksia, jotka komeilevat urheiluopiston hallintorakennuksessa.Mimmi Nietula / Yle

SotkamoElettiin keskiviikkoa maaliskuun 17. päivää vuonna 1943 Rukajärvellä Ontajärven länsirannalla (siirryt toiseen palveluun) (Suomen sotahistoriallinen seura).

Takana oli osittain onnistunut partioretki vihollisen selustaan. Miesvahvuudelta partioretki oli Suomen armeijan jatkosodan toisiksi suurin. Retkellä kaatui yhteensä 32 sotilasta.

Suurin osa kaatuneista oli kersantti Paavo Lonkilan (siirryt toiseen palveluun) (Kiuruvesi-lehti) joukkueesta. Lonkilan partio joutui jäällä hiihtäessä vihollisen väijytykseen. Lonkila ja muutama muu sotilas onnistuivat hiihtämään turvaan.

– Paavolta luodit katkaisivat repun ja konepistoolin viilekkeet sekä molemmat sauvat. Molemmilta puolilta jalkoja luodit läpäisivät tuulipuvun, mutta hän ei saanut osumaa, kertaa Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen.

Menetykset olisivat olleet varmasti suuremmat, mutta suomalainen sotilas osasi hiihtää ja pääsi pakoon vihollisen luoteja. Hiihtotaidosta kertoo myös se, että Lonkila voitti myöhemmin Oslon talviolympialaisissa vuonna 1952 viestikultaa ja henkilökohtaisella matkalla pronssia.

Partioretken jälkeen Lonkila, kenraalimajuri Erkki Raappana (siirryt toiseen palveluun) (Kansallisarkisto), ylikersantti Onni Palaste (ent. Bovellan) ja urheilu-upseeri kapteeni Akseli Kaskela (siirryt toiseen palveluun) (Biografiakeskus) kokoontuivat suremaan kaatuneita aseveljiään.

Kunnioituksena kaatuneita aseveljiä kohtaan he tekivät herrasmiessopimuksen.

– Sopimuksessa päätettiin, että sodan jälkeen Suomeen perustetaan säätiö ja talviurheilukasvatuslaitos, jolla edistetään talviurheilulajeja Suomen kansan keskuudessa. Tästä sai alkunsa Vuokatin urheiluopisto, kertoo Tikkanen.

Tenho Tikkanen ja seinäkyltit
Tenho Tikkanen esittelee Rukajärven suunnan historiayhdistyksen seinälle asetettavia kylttejä.Mimmi Nietula / Yle

Sodan jälkeen sopimuksessa mukana ollut ylikersantti Onni Palaste tuli Suomen Ladun (siirryt toiseen palveluun) palvelukseen ja sai tehtäväkseen etsiä urheiluopistolle sijoituspaikan. Vaihtoehtoja oli paljon, mutta monien vaiheiden jälkeen päädyttiin Vuokattiin, jossa rakennustyöt aloitettiin 1945 ja avajaiset pidettiin 23. helmikuuta 1947.

Syntyi maailmankuulu urheilukasvatuslaitos, jossa valmennetaan Suomen ja maailman huippu-urheilijoita.

– Tiesivätköhän miehet mitä suruissaan tekivät sen partioretken jälkeen ja mitä päätöksiä olivat tekemässä, tuumaa Tikkanen.

Rakennusten salattu historia

Vuokatin urheiluopiston päärakennuksella ja muilla alueelle tulleilla rakennuksilla on mielenkiintoinen ja salainen historia. Rakennukset sijaitsivat alun perin Rukajärvellä, josta ne siirrettiin Kainuuseen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin 20. kesäkuuta 1944.

Rukajärven rintamalla alkoivat evakuoinnit ja koko heinäkuun ajan rakennuksia siirrettiin villiä vauhtia säilytykseen.

– Päärakennus Rukahovi sijoitettiin Kuhmon Särkijärvelle ja muut kuusi asevelitaloa sijoitettiin aivan Vuokatin lähelle Sotkamon Eevalaan, kertoo Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen.

Rukahovi alkuperäisellä paikalla Kuhmon Tiiksassa.
Rukahovi alkuperäisessä sijainnissaan Tiiksassa.Pauli Jäniksen kokoelma / Museovirasto

Välirauhasopimuksen artiklan 24. mukaan rintamalta mukaan tuodut rakennukset olisi pitänyt palauttaa sotakorvauksena Neuvostoliitolle.

Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä silloinen sisäasiainministeri Yrjö Leino, joka teki päätökset sotakorvausasioista ja rakennuksista, kirjoitti tietämättään nimensä rakennuksia koskeviin papereihin, joissa luki ”Ei palauteta”.

Asiakirjoja valmistellut ja asiasta tietoinen virkamies sujautti ”Ei palauteta” -paperit yksitellen paksun paperipinkan väliin, jossa luki ”Palautetaan”.

Ministerin allekirjoituksen jälkeen opetusministeriö saattoi luovuttaa rintamalta tuodut rakennukset Vuokatin urheiluopistolle.

– Rukahovi, joka oli kenraalimajuri Erkki Raappanan esikunnan alueella upseerien kanttiinina jäi arvokäyttöön ja samoin muut rakennukset, kertoo Tikkanen.

Rukahovista tuli Vuokatin Maja

Voimistelunopettajaksi valmistuneesta ylikersantti Onni Palasteesta tuli Vuokatin urheiluopiston ensimmäinen toimitusjohtaja vuoteen 1954 saakka, ja hän piti rakennusten menneisyyden sekä salaisuuden itsellään pitkään.

Hän on kertonut sen elämänsä aikana vain kahdelle henkilölle. Toinen heistä oli urheiluopiston opettajana toiminut Aarno ”Aslak” Peltola.

– Seuraavan kerran Palaste teki paljastuksen vuonna 2005, kun urheiluopisto vietti 60-vuotisjuhlaa. Tuolloin hän kertoi uutispommin opiston silloiselle rehtorille Pekka Vähäsöyringille, sanoo Tikkanen

Rintamalla rakennetussa Rukahovissa on toiminut sen perustamisesta alkaen urheiluopiston hallinto, joka toimii edelleen.

Päärakennusta laajennettiin hiukan vuonna 1955, mistä syystä sitä ei ole helppo tunnistaa Rukahoviksi. Myöhemmin myös sotakirjailijana tunnettu Onni Palaste vihittiin avioliittoon 16.2.1947 juuri tässä opiston päärakennuksessa eli entisessä Rukahovissa.

Tuolloin rakennusta kutsuttiin Vuokatin Majaksi, jolla tarkoitettiin alkuaikoina myös koko urheiluopistoa.

Kyltti Vuokatin urheiluopiston seinällä.
Vuokatin urheiluopiston alkuperäinen kyltti on edelleen paikallaan.Jarmo Nuotio / Yle

Vuokatin urheiluopiston hallintorakennuksen sisällä olevilla hirsiseinillä on nähtävillä talviurheilun historian havinaa. Eteisseinää koristavat muun muassa monen tunnetun suomalaisen käyttämät sukset.

– Paavo Lonkilan sukset puuttuvat, mutta meillä ne ovat ja pitää ehdottaa opiston johtajalle saako Paavon sukset tuoda tänne seinälle, sanoo Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen.