Kohuttu kaksoiskansalaisten laki eduskuntaan – Hallitus esittää: Kaksoiskansalainen voisi päästä sotilasvirkaan

Kaksoiskansalaisten pääsyä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin ei haluta estää. Kaksoiskansalaisuus voi kuitenkin olla esteenä, jos sen katsotaan vaarantavan Suomen turvallisuutta.

kaksoiskansalaisuus
Puolustusvoimat valmiusjoukot armeija varusmies
Elisa Kinnunen

Hallitus on päättänyt lähettää eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen, joka rajoittaa kaksoiskansalaisten pääsyä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin.

Puolustusministeriön tiedotteen mukaan sotilasvirkaan voitaisiin tulevaisuudessa nimittää ainoastaan sellainen henkilö, jolla ei ole "sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta ulkomaansidonnaisuutta, joka vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita".

Tänään eduskunnalle annetussa esityksessä ei siis esitetä totaalikieltoa kaikille kaksoiskansalaisille.

Nämä vaatimukset koskisivat myös Maanpuolustuskorkeakoulun upseeriksi opiskelevia henkilöitä.

Esityksen mukaan olennaista on se, altistaako ulkomaansidonnaisuus henkilön epäasialliselle vaikuttamiselle.

– Henkilö voi joutua ristiriitatilanteeseen, jossa hänen läheisiään uhataan väkivallalla tai henkilöä muutoin painostetaan toimimaan työtehtäviinsä liittyvien velvollisuuksiensa vastaisesti, puolustusministeriön tiedotteessa todetaan.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanoo tiedotteessa, että sotilasvirkoihin pääsy on tärkeää estää sellaisilta henkilöiltä, joiden sidonnaisuudet ulkomaihin voisivat aiheuttaa haittaa kansalliselle turvallisuudelle. Hän huomauttaa, että on olemassa valtioita, joiden kaksoiskansalaiset ovat velvoitettuja auttamaan kyseisen valtion turvallisuusviranomaisia rangaistuksen uhalla.

Toisen pohjoismaan kaksoiskansalaisuus ei olisi este

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan tarkoitus on estää sellaiset sidonnaisuudet, joista voi olla vaaraa Suomelle tai henkilölle itselleen.

– Ulkomaansidonnaisuuksien ja kaksoiskansalaisuuden merkityksen arviointiin vaikuttaisivat esimerkiksi sidonnaisuusvaltion toimintatavat sekä sidonnaisuuksien luonne ja kesto. Esimerkiksi Suomen ja toisen pohjoismaan kaksoiskansalaisuus ei olisi este sotilasvirkaan hakeutumiselle jatkossakaan, Mykkänen sanoo tiedotteessa.

Lakihanketta arvosteltu pitkin matkaa

Lakihanke on ollut vastatuulessa, ja sitä on arvosteltu pitkin matkaa. Sisäministeriössä ja puolustusministeriössä lakia on valmisteltu lähes kaksi vuotta.

Niinistö on alusta lähtien esittänyt, että kaksoiskansalaisille tulisi niin sanottu totaalikielto Puolustusvoimien sotilasvirkoihin.

Sisäministeriössä on ollut pohdinnassa sekin vaihtoehto, että Suomi hyväksyisi sotilasvirkoihinsa kaksoiskansalaiset niistä valtioista, jotka hyväksyvät vastavuoroisesti omiin sotilasvirkoihinsa Suomen kansalaiset,

Yle uutisoi syyskuussa, että hallitus ajautui kiistan kaksoiskansalaisuuslaissa. Mykkänen ilmoitti yllättäen, ettei hän lähdekään viemään eduskuntaan puolustusministerin kanssa yhdessä kaksoiskansalaisia koskevaa lakihanketta.

Nyt sisäministeri Mykkänen on muuttanut mielensä.

Tarkoitus käsitellä eduskunnassa vielä tällä vaalikaudella

Eduskunnan on tarkoitus käsitellä lakihanke vielä tämän eduskunnan aikana. Lakihankkeen halutaan tulevan voimaan ensi vuoden aikana.

Yle uutisoi alkuvuonna 2016, että Puolustusvoimat oli alkanut kohdella Venäjän kaksoiskansalaisia eri tavoin kuin muita. Venäjän kansalaisuuden omaavat varusmiehet eivät päässeet enää esimerkiksi lennokkikoulutukseen.

Puolustusministeri Jussi Niinistö raivostui uutisesta ja kiisti sen, mutta hän ilmoitti muutama tunti uutisen julkaisun jälkeen, että hän laittaa vireille lakihankken, jolla kaksoiskansalaisten pääsy estettäisiin Puolustusvoimissa sotilasviroissa.

Tuolloin myös sisäministeriö ilmoitti käynnistävänsä lakihankkeen, jolla kaksoiskansalaisten pääsy estetään Rajavartiolaitoksessa sotilasvirkoihin.

Päivitetty juttua klo 14.35 ja 16.10: Päivitetty jutun alkua ja otsikkoa: Hallitus on antanut lakiesityksen eduskunnalle ja avattu lakiesityksen sisältöä.