Miksi YK haluaa siirtolaisuussopimuksen, vaikka se ei velvoita valtioita? Pelkona rajoittamaton maahanmuutto ja avoimet rajat

Valtaosa YK:n jäsenmaista hyväksyy runsaan viikon kuluttua asiakirjan, jolla pyritään saamaan siirtolaisuus järjestäytyneeksi ja turvalliseksi niin ihmisille kuin valtioille. Suomi on mukana, mutta useat Euroopankin valtiot jäävät siitä pois.

muuttoliike
Miehiä puvut päällä menossa töihin.
Getty Images

Siirtolaisuus ja muuttoliikkeet ovat aina olleet osa maailmanmenoa, mutta nyt liikkeellä on enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa, sanoo YK.

Noin 244 miljoonaa ihmistä asuu muualla kuin siinä maassa, jossa on syntynyt. Osa muuttoliikettä on niin EU-virkamies Brysselissä kuin virolainen siirtotyöläinen Suomessa tai suomalainen sairaanhoitaja Britanniassa.

Myös ilmastonmuutoksen takia liikkeelle lähteneet tai ihmiskaupan uhriksi joutuneet ovat osa siirtolaisuutta. YK:n määritelmä on hyvin laaja.

Kaikista heistä on kyse YK:n siirtolaisuussopimuksessa (siirryt toiseen palveluun) (GCM, Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration). Suomi ja valtaosa YK:n jäsenmaista hyväksyvät asiakirjan Marokossa runsaan viikon kuluttua.

YK pyrkii ohjaamaan siirtolaisuutta koskevan keskustelun, tietojenvaihdon ja tutkimuksen tasolle, josta kaikki hyötyisivät. Tarkoitus on, että muuttoliike olisi järjestäytynyttä ja turvallista niin ihmisille kuin valtioillekin.

Eri puolilla maailmaa liikkuvista siirtolaisista joka neljäs, 65 miljonaa ihmistä, on liikkeellä vastoin tahtoaan. Heistä 21 miljoonaa lasketaan pakolaisiksi, kolme miljoonaa turvapaikanhakijoiksi ja yli 40 miljoonaa valtioiden sisäisiksi pakolaisiksi.

Heitä koskevat omat pakolaissopimukset, säännöt ja määritelmät.

Siirtolaisuuden syyt vaihtavat muotoaan

Nykyajan muuttoliikkeiden ja siirtolaisuuden syyt eivät ole täysin samoja kuin vaikka sata vuotta sitten.

Schengen-maiden vapaa liikkuvuus tai ilmastonmuutoksen takia liikkeelle lähtevät olivat tuntemattomia asioita vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten.

Siirtolaisuutta koskevia sopimuksia ja lakejakin on tuhatmäärin, mutta aktiivikäytössä niistä on vain osa.

Syynä on se, että kaikkia vanhoja sopimuksia harvoin perutaan tai edes ajantasaistetaan. Ne vain jäävät sivuun aikansa eläneinä. Vanhojen asiakirjojen kielikin on sellaista, ettei niitä nykymaailma enää ymmärrä ja käytä, muistutti kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Ylen Brysselin kone -ohjelmassa 28. marraskuuta.

Siirtotyöläinen rakennustyömaalla Kiinan Guangzhoussa.
Siirtotyöläinen rakennustyömaalla Kiinan Guangzhoussa.Michael Reynolds / EPA

Valtioiden itsemääräämisoikeus säilyy

YK:n siirtolaisuussopimuksessa on 23 tavoitetta, joilla siirtolaisten ja valtioiden toimia voidaan seurata ja tukea.

Ulkoministeriön tiivistelmän mukaan (siirryt toiseen palveluun)tavoitteet alkavat siitä, kuinka siirtolaisuus tunnistetaan, onko siinä rikoksen merkkejä kuten ihmiskauppaa tai salakuljetusta, mikä on rajavalvonnan osuus, kuinka hoidetaan kotoutus ja siirtolaisten peruspalvelut mutta tarpeen tullen myös palautus.

Marokon sopimus ei velvoita valtiota mihinkään. Lakeja ei tarvitse muuttaa.

Jos yhteistyö muiden valtioiden kanssa ei kiinnosta, siitäkään ei tule sanktioita.

Kaikki mukaan lähtevät maat, myös Suomi, säilyttävät nykyiset oikeutensa määrätä maahanmuutosta ja kansallisesta siirtolaispolitiikasta.

Suomessa laaja lausuntokierros

Suomi on valmistellut asiakirjaa virkamiestasolla. Aiheesta on keskusteltu kansalaisjärjestöjen, tiedeyhteisöjen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Eduskunnan useat valiokunnat ovat perehtyneet työhön, eikä niillä ole ollut mitään huomauttamista.

Sisäministeri Kai Mykkänen matkustaa Marokkoon hyväksymään asiakirjan. Lopullinen hyväksyntä tapahtuu YK:n yleiskokouksessa.

Tuloksia tarkastellaan kansainvälisesti neljän vuoden välein.

Vastustajia ympäri maailman

Näin sujuvasti työ ei ole sujunut kaikkialla Euroopassa eikä muillakaan mantereilla.

Yhdysvallat jäi valmistelusta pois heti alkuunsa. Australian hallitus päätti runsas viikko sitten, että se jättäytyy sopimuksesta pois.

EU-maista hyväksynnän kanssa soutavat ja huopaavat ainakin Viro ja Italia. Poisjäännistä ovat ilmoittaneet ainakin Unkari, Puola, Itävalta ja Tšekki. Näissä maissa osa puolueista on ottanut siirtolaisyhteistyöhön tiukan kielteisen kannan.

Yksi syy on myös ajatus, että koska asiakirja ei ole sitova, siihen ei kannata liittyä byrokratian takia. Myös pelko siitä, että asiakirja voisi alkaa muokata siirtolaiskysymysten ratkaisuja pois valtioiden omasta hallinnasta, on mainittu kieltäytymisperusteissa.

Pitkin Eurooppaa leviää myös virheellistä tietoa ja väittämiä siitä, että YK:n siirtolaisuussopimus jyräisi kansallisen itsemääräämisoikeuden ja avaisi rajat hallitsemattomille muuttoliikkeille.

Lähteet: Ulkoministeriö (siirryt toiseen palveluun), UN News (siirryt toiseen palveluun), professori Outi Korhosen haastattelu Ylen Brysselin kone -ohjelmassa

Lue lisää:

Pakottaako YK:n siirtolaisuussopimus Suomea ottamaan maahanmuuttajia? Hyötyykö Suomi sopimuksesta? Asiantuntijat vastasivat 12 yleisökysymykseen

Virossa YK:n siirtolaisuussopimus oli kaataa hallituksen – Maahanmuutosta tulee vaaliteema kevään parlamenttivaaleihin