Uhkaako uusi rakentamisen homepommi? Kosteusmääräykset uusittiin, mutta sisältö pysyi lähes samana kuin aina ennenkin

Rakennusfysiikan professorin mielestä uudesta asetuksesta puuttuu oleellisia velvoittavia määräyksiä. Rakennusvalvonta valistaa ja rakentajien vastuu kasvaa.

kosteusvauriot
Keskeneräisen talon betoniseinä
Työmaiden kosteudenhallinta, riittävät kuivumisajat ja oikea rakennustekniikka varmistavat hyvän lopputuloksen.Jari Hakkarainen / Yle

Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha pettyi, kun vuoden alusta voimaan tulleesta rakentamisen kosteusasetuksesta jäi pois monia lausuntokierroksella ehdotettuja vähimmäisvaatimuksia kosteusongelmien välttämiseksi.

Ympäristöministeriö päätyi siihen, ettei asetustekstiin nosteta uusia velvoittavia määräyksiä rakenteiden toteutuksen osalta. Uuden asetuksen yleiset tekniset vaatimukset ovat periaatteeltaan hyvin samanlaiset kuin 20 ja 40 vuotta sitten annetuissa aiemmissa määräyksissä.

Käytännössä on kuitenkin nähty, etteivät nämä määräykset ole estäneet kosteusvaurioiden syntymistä rakennuksiin.

Uusissa määräyksissä uutta on paperityö, kun suurempiin rakennuskohteisiin on tehtävä kosteudenhallintasuunnitelma ja nimettävä koordinaattori.

Juha Vinha
Ilmastonmuutos lisää homeriskiä, tämä on jäänyt huomioimatta kosteusmääräyksissä, Juha Vinha sanoo.Jani Aarnio/ Yle

Ympäristöministeriö on perustellut niukkoja kosteusmääräyksiä esimerkiksi normien purun tarpeella. Vinhalle tämä selitys ei kelpaa.

– Silloin, jos meillä on jonkin rakentamisen osa-alueen kanssa ongelmia, kuten nyt on kosteudenhallinnan osalta, on tärkeää, että tätä ohjataan riittävästi myös määräyksillä. Muuten muutosta ei saada aikaan.

Vertailukohdan voi hakea vaikkapa energiatehokkuusvaatimuksista. Kun niihin haluttiin muutoksia, määräyksiin lisättiin huomattavasti yksityiskohtaisia säädöksiä ja raja-arvoja. Niiden osalta normien purulle ei näyttänyt olevan tarvetta.

Ympäristöministeriö aloittaa kosteusasetuksen soveltamisohjeen teon tällä viikolla. Ohje on myös tärkeä, mutta se ei ole sama asia kuin asetukseen kirjoitettu määräys.

Juha Vinhan mielestä rakentamisessa viime vuosikymmeninä esiin tulleet ongelmat ovat niin laajat, että niihin tulisi puuttua tiukemmalla otteella. Myös ilmastonmuutos muuttaa rakennusteknisten ratkaisujen toimivuutta.

Asetuksen valmistelussa kuultiin monia tahoja, lopputuloksessa näkyy Vinhan mielestä etenkin rakennusteollisuuden vaikutusvalta.

– Rakennusten kosteustekninen toimivuus ei ole neuvottelukysymys, vaan luonnonlait toimivat tietyllä tavalla ja meidän täytyy hyväksyä tämä asia.Määräykset ja ohjeet on tehtävä sellaisiksi, että ne edesauttavat rakenteiden pysymistä turvallisina.

Rakennusteollisuuden asiantuntijan Jani Kemppaisen mukaan he eivät näe tilannetta samalla tavalla. Kysymys on uudesta rakentamisen ohjaustavasta.

Säätelyä on vähennetty vuonna 2013 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain perusteella.

Ympäristöministeriön rakentamismääräykset jäivät historiaan vuoden alusta alkaen. Uusitut rakentamisen asetukset ovat luonteeltaan yleisiä ja asetusten vaatimusten täyttymistä neuvotaan valmisteilla olevissa ohjeissa.

Ohjeet ovat esimerkinomaisia ja kertovat siitä, mitä ministeriö tahtoo tarkoittaa asetustekstillä.

– Asetuksessa on yleisempiä vaatimuksia eri rakenteiden toiminnalle ja suunnitelmat on tehtävä niin, että vaatimukset täyttyvät. Vapausaste ja samalla suunnittelijan vastuu rakenteen toiminnasta nousee, Jani Kemppainen tiivistää.

Rakennusvalvonta katselee ja raha puhuu

Kuntien rakennusvalvojat seuraavat rakentamisen säädösten noudattamista.

Tarkastusinsinööri Timo Laitinen Tampereen kaupungin rakennusvalvonnasta kertoo, ettei työmailla voida olla koko ajan vahtaamassa tekemistä.

Työmailla käydään tekemässä muutaman kerran katselmuksia. Jos juuri silloin havaitaan puutteita esimerkiksi suojauksessa, niin asiasta huomautetaan. Joskus on tehty valvontaiskuja ja menty paikan päälle sopivana sadepäivänä katsomaan, miten puheet ovat muuttuneet toteutuksen tasolle.

– Ettei vaan ne pressut ole vielä siinäkin vaiheessa vuokraamolta hakematta. Valitettavasti suojaukset eivät aina ole kunnossa.

Timo Laitinen tietää, että virheitä tulee, mutta kyse on siitä, mitä niille tehdään.

– Peitetäänkö mokat vai korjataanko ne. Aika kiitettävästi täällä toimitaan, jos on vaikka villat kastuneet, niitä ei yritetä kuivata, vaan ne vaihdetaan uusiin.

Urakoitsijoiden vastuun lisääntyminen rakennuksista ja rahalliset sanktiot ovat Timo Laitisen mukaan paras keino vaikuttaa rakentamisen laatuun.

Timo Laitinen
Tarkastusinsinööri Timo Laitisen työ on enemmänkin suunnitelmien läpikäymistä, kuin työmaalla kiertelyä.Antti Eintola/ Yle

Kriittisin vaihe alkaa, kun rakennuksen vesikatto on saatu valmiiksi. Tulee kiire saada paikat asumiskuntoon. Aina ei malteta odottaa riittävän kauan esimerkiksi pohjien kuivumista, kun laitetaan pintamateriaalit päälle.

– Raha ilmeisesti puhuu siinäkin, eli pistetään vaan paikkoja umpeen, koska aikataulut ei anna periksi odotella kuivumista. Sitten katsotaan, mitä tapahtuu.

Kiireen kierre alkaa sovitusta valmistumispäivästä, ja myöhästyminen aiheuttaa maksuja. Rakenteiden kuivumisen seuranta on rakentajan vastuulla. Rakennusvalvonta ei kierrä kosteusmittareiden kanssa työmaalla, ja turhaa se olisikin.

Asetuksesta puuttuvat velvoittavat määräykset esimerkiksi betonin sopivasta kuivuudesta.

Tarkastusinsinööri ei voi sanoa, että nyt homma seis ja annetaan kuivua vielä. Pitäisikö tällainen selkänoja olla, Timo Laitinen?

– Pitäisi olla.

Rakennusteollisuuden asiantuntijan Jouni Kemppaisen mielestä betonin kosteudesta ennen pinnoitusta ei ole eriäviä näkemyksiä.

- Vaatimukset ovat Rakennustiedon ylläpitämässä Rakentamisen Yleisissä Laatuvaatimuksissa.

Asennetta vai asetuksia?

Tampereen rakennusvalvonnan päällikkö Eija Muttonen-Mattila ei kaipaa lisää asetuksia, vaan puhuu asenteista.

– Se on asennekasvatusta. Jokaisen rakennusketjussa toimivan pitäisi pyrkiä niin hyvään työhön ja lopputulokseen kuin on mahdollista. Se, miksi homepommeja tulee, ei ole pelkästään rakentamisvaiheen asia. Käytössä on usein ongelmia, esimerkiksi ilmanvaihtoa käytetään väärin.

Eeva Muttonen-Mattila
Eija Muttonen-Mattila työskentelee Tampereen rakennusvalvonnan päällikkönä. Hänen mielestään rakennusalalla tarvitaan asennekasvatusta.Antti Eintola / Yle

– Vaikka meillä olisi kuinka paljon tarkkoja määritelmiä eri vaiheiden rakentamiseen, se ei välttämättä tuo yhtään parempaa lopputulosta.

Juha Vinhan mielestä pelkät ohjeet ja suositukset eivät riitä. Sisäilmaongelmien määrä ja niiden monimutkaisuus on jo maksanut paljon ja aiheuttanut terveysongelmia. Vastaava voitaisiin välttää tulevaisuudessa merkittävästi myös tarkemmilla määräyksillä.

– Rakennusten kosteusturvallisuutta tulee parantaa niin uudis- kuin korjausrakentamisenkin osalta. Kun on nähty, että läheskään kaikissa tapauksissa siinä ei onnistuta nykyisillä toimintatavoilla, niin silloin mielestäni täytyy antaa myös lisää velvoitteita. Tämä koskee erityisesti eri rakenneratkaisujen toteutusperiaatteita ja rakennusmateriaalien kosteudenkestävyyttä, mutta myös rakennusaikaista kosteudenhallintaa.

– Toki on oleellista, että tämän lisäksi huolehditaan muun muassa riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta – ja luonnollisesti myös se oikea asenne työhön on erittäin tärkeä asia.

Ilmakuva rakennustyömaasta Tampereella
Rakennusalan osapuolet, teollisuus ja eri tahot, ovat sopineet rakentavansa terveellisiä rakennuksia.Jani Aarnio / Yle

Rakennusteollisuus ja kaikki rakentamisen osapuolet reagoivat kosteus- ja homevaurio-ongelmaan allekirjoittamalla vuoden 2017 maaliskuussa yhteisen sitoumuksen onnistuneen kosteudenhallinnan ja terveellisen rakennuksen puolesta.

Siinä sitouduttiin jo etukäteen uuteen asetukseen kirjoitettuun määräykseen tehdä kosteudenhallintaselvitys ja määrätä kosteudenhallintakoordinaattorit rakennuskohteisiin.

– Se oli uusi ja hyvä asia, Juha Vinha toteaa.

Mutta se muu asetus olikin aika lailla samanlainen sisällöltään kuin aiemmin.

– Asetuksen jääminen yleiselle tasolle johtaa siihen, että rakennusteollisuus määrittelee itse, mitkä ovat hyviä rakenteita ja toteutustapoja. Tutkimustiedon sijaan ratkaisuissa painaa enemmän hinta ja nopeus.

– Voi tulla sellaisia rakenneratkaisuja kentälle, jotka eivät ole pitkäaikaiskestäviä ja joilla ei ole sietokykyä ja varmuutta erilaisia pieniä kosteusvuotoja vastaan, rakennusfysiikan professori painottaa.

Ilmastonmuutos lisää rakentamisen haasteita

Rakentamisolosuhteet muuttuvat ilmaston muuttuessa, lämpötila ja kosteus ovat oleellisia homeenmuodostuksen kannalta. Ne rakennustekniset ratkaisut, joita on totuttu tekemään, eivät välttämättä toimi.

Rakennustyömaan monttu
Asunnonostajille on muuttopäivä usein jo luvattuna, kun rakennustyö alkaa. Aikataulut eivät kestä ylimääräisiä viivästymisiä.Jari Hakkarainen/ Yle

Tampereen teknillisellä yliopistolla on määritetty homeindeksejä eri paikkakuntien ulkoilman olosuhteista yli 30 vuoden ajalta. Homeindeksi kuvaa sitä, kuinka suuren riskin lämpö- ja kosteusolosuhteet synnyttävät homeen kasvulle eri materiaalien pinnoilla.

– Huolestuttavaa on se, kuinka selvästi otolliset olosuhteet homeen kasvulle ovat lisääntyneet Suomen ilmastossa. Homeen kasvulle otolliset olot lisääntyvät rakenteissa, mutta tätä ei ole otettu huomioon oikeastaan millään tavalla uudessa kosteusasetuksessa, Juha Vinha sanoo.

Hän listaa ongelmakohtia:

  1. Ilmastonmuutos rasittaa nimenomaan rakenteiden ulko-osia, koska sademäärät kasvavat, suhteellinen kosteus nousee ja kuivuminen hidastuu.
  2. Myös lämmöneristyksen lisäys ja ylipaineen lisääntyminen rakennusten sisällä ilmanvaihdon uusien säätöohjeiden myötä heikentävät monien rakenteiden kosteusteknistä toimintaa.
  3. Ylipäätään varsinkin lähelle rakenteen ulko-osaa tulevilta rakennusmateriaaleilta tulisi vaatia riittävää kosteuden ja homeenkestoa sekä tietoa niiden sisältämistä aineista ja kosteuden vaikutuksesta niihin. Monella muulla alueella pidetään itsestään selvyytenä, että käytettävien tuotteiden soveltuvuus käyttökohteeseen on testattu.

Riskirakenteita on paljon käytössä

Juha Vinha luettelee useita vaipparakenteita, jotka saattavat toimia ideaaliolosuhteissa, mutta toteutus tai niiden toiminta ei siedä virheitä. Käytännössä on nähty, että puutteita ja ongelmia jää.

– Kriittisiä ovat esimerkiksi ohuilla tuulensuojalevyillä tehtävät puurunkorakenteet, sisäpuolelta eristetyt rakenteet, heikosti tuulettuvat yläpohjat, mineraalivillalla toteutetut eristerappausrakenteet, tiiliverhotut rakenteet erityisesti puurakenteiden kanssa ja ryömintätilaiset puurakenteiset alapohjarakenteet.

– Perustavaa laatua oleva asia on muun muassa se, että vaipparakenteen tulee olla tuulettuva, jos on riski, että rakenteen sisään pääsee merkittävästi kosteutta. Esimerkiksi ohutrappausrakenteessa tuuletusmahdollisuus puuttuu ja sen takia näitä ongelmia tulee, jos halkeamista tai saumakohdista pääsee kosteutta mineraalivillakerrokseen. Siitä voi aiheutua mikorobivaurioita rakenteeseen ja sisäilmahaittoja.

Pitäisikö tällaiset rakennustavat kieltää, Juha Vinha?

– Riskirakenteiden osalta totuttuja rakennustapoja tulee muuttaa tai niistä on kokonaan luovuttava, jos niitä ei voida muuttaa. Lähes kaikkiin rakenteisiin on kuitenkin löydettävissä myös kosteusturvallisia toteutustapoja, jos niitä vain halutaan käyttää.

Rakennusteollisuuden asiantuntija Jani Kemppainen myöntää, ettei asetuksessa ole erillisiä mainintoja ilmastonmuutoksesta.

– Ilmastonmuutos on huomioitu, kunhan suunnittelija osaa miettiä, minkälaisiin ilmasto-olosuhteisiin rakennus joutuu tulevina vuosikymmeninä.

Ympäristöministeriö saanee ohjeet valmiiksi ensi kevään aikana ja ne julkaistanee ensi syksynä. Ohjeistusta valmistelevaksi konsultiksi on valittu Vahanen Oy.

Klo 17.28 täsmennetty betonin kuivausvaatimuksista Rakennusteollisuus ry:n Jani Kemppaisen kommentti ja maininta siitä, että vaatimukset ovat Rakentamisen Yleisissä Laatuvaatimuksissa.