Voisiko lapsi käydä samassa rakennuksessa päiväkodin, eskarin, peruskoulun ja lukion? Kotkassa tämä voi olla tulevaisuudessa mahdollista

Kaupunki miettii koulujen yhdistämistä esimerkiksi nykyisten koulurakennusten sisäilmaongelmien vuoksi.

koulut
Karhulan koulu
Karhulassa yläkoulu ja lukio toimivat samoissa tiloissa. Rakennuksessa on kärsitty sisäilmaongelmista.Juha Korhonen/Yle

Kotkaan saattaa tulla yksi Suomen ensimmäisistä kouluista, joissa toimivat samassa rakennuksessa päiväkoti, peruskoulu ja lukio.

Kotkan kaupunki harkitsee, että Karhulassa voitaisiin yhdistää paikallisia päiväkoteja, alakouluja, yläkouluja ja lukio yhdeksi kokonaisuudeksi, mahdollisesti samaan rakennukseen.

Karhulassa varttuva lapsi voisi siis viettää jopa lähes 20 vuotta elämästään samassa oppilaitoksessa, jos konsulttien tekemässä kouluverkkoselvityksessä esitetty idea toteutuu.

Imatralla samanlaista koulukeskittymää jo rakennetaan. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo kertoo, että ei tiedä Suomessa olevan vastaavanlaisia yhdistelmiä.

Salon mukaan Suomessa on lukuisia päiväkoteja, jotka sijaitsevat samassa rakennuksessa peruskoulun kanssa. Yläkoulut ja lukiot taas toimivat yleisesti toistensa yhteydessä varsinkin pienemmillä paikkakunnilla.

Kotkan selvityksessä ehdotetaan, että Karhulassa eri asteen koulut voitaisiin sijoittaa joko samaan tai eri rakennuksiin. Salo ei halua ottaa kantaa siihen, mikä ratkaisu olisi toimivin.

– Se on pedagoginen kysymys, joka pystytään ratkaisemaan parhaiten kyseisessä yhteisössä, Salo sanoo.

Konsulttiyhtiön raportti lähetetään seuraavaksi lausunto- ja kommenttikierrokselle. Kaupunki päättää koulujen mahdollisista yhdistämisistä ja lakkauttamisista keväällä 2019.

Sisäilma ja oppilasmäärät pakottavat miettimään tulevaisuutta

Kotkan Karhulan koulussa opiskelee noin 250 yläkoululaista. Samassa rakennuksessa on Karhulan lukio ja sen reilut 360 opiskelijaa. Kuten monessa muussakin Karhulan oppilaitoksessa, myös siellä on kärsitty sisäilmaongelmista.

– On pärjätty jotenkuten. Edellisenä lukuvuonna oltiin osittain väistössä, mutta nyt ollaan päästy palaamaan kunnostettuihin tiloihin. Tosin tässä päärakennuksessa on edelleen kaksi kerrosta, joille ei ole vielä tehty käytännössä mitään, kertoo Karhulan yläkoulun rehtori Sakari Valtiala.

Nykyisten koulujen sisäilmaongelmat ovat yksi syy sille, että Kotka miettii vanhojen koulujen lakkauttamisia ja uusien rakentamista. Toinen syy on oppilaiden määrä. Selvityksen mukaan kotkalaisten kouluikäisten määrä vähenee tuntuvasti seuraavan vuosikymmenen aikana, joten koulut eivät tarvitsisi enää yhtä paljon tilaa kuin ennen.

Karhulan koulun rehtori Sakari Valtiala
Karhulan yläkoulun rehtori Sakari Valtiala odottaa mielenkiinnolla kaupungin päätöksiä koulujen tulevaisuudesta.Juha Korhonen/Yle

Valtiala kertoo, että ei yllättynyt tiistaina julkistetuista ehdotuksista Kotkan koulujen tulevaisuudesta. Hänen mielestään suuren yhtenäiskoulun rakentaminen olisi paras esitetyistä vaihtoehdoista.

– Olen viehättynyt siitä yhtenäiskoulun ideologiasta kaiken kaikkiaan. Että kaikenikäiset lapset ja nuoret olisivat samassa paikassa. Sillä on varmasti rauhoittavaa vaikutusta suuntaan ja toiseen. Yläkoulun aineenopettajana myös tiedän, että valinnaisainetarjonta olisi laajempi ja useammat tarjotuista kursseista toteutuisivat, kun oppilaita olisi enemmän, Valtiala sanoo.

Opiskelijoille kelpaisi pieni koulu

Karhulan lukiossa toista vuotta opiskelevat Onni Tuovinen, Mikko Kurvinen ja Eemil Kattelus eivät ole ajatuksesta innoissaan.

– Mielestäni olisi parempi, että lukio ja peruskoulu olisivat erikseen. Eri opiskelutavat voisivat olla eri rakennuksissa, Tuovinen pohtii.

Kurvisen mielestä Karhulan lukion nykyinen oppilasmäärä on hyvä, eikä oppilasmäärää pitäisi kasvattaa. Kattelus taas epäilee, että koulun suurentaminen heikentäisi oppilaiden mahdollisuuksia saada yksilöllistä opetusta.

Miten tilat ja pihat jaetaan

Kotkan opetustoimenjohtaja Juha Henriksson myöntää, että useiden kouluasteiden toimiminen samassa laitoksessa vaatisi huolellista suunnittelua, miten tilat jaettaisiin eri-ikäisten oppilaiden kesken.

OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo mainitsee yhdeksi päätettäväksi asiaksi koulun pihan. Päiväkoti-peruskoulu-yhdistelmissä on yleistä, että pienille lapsille on eroteltu oma alueensa kiipeilytelineineen ja liukumäkineen. Isompien oppilaiden pihalla voi sijaita esimerkiksi koripallokenttä.

Juha Henriksson myöntää, että rakentamista määrittelee paljon myös raha.

– Koulujen yhdistämisellä kustannukset saataisiin pienemmiksi verrattuna siihen, että jokainen koulu rakennettaisiin uudestaan. Joka tapauksessa puhutaan kymmenistä miljoonista euroista, Henriksson sanoo.

Lego
Kotkan tilaamassa selvityksessä ehdotetaan, että Karhulan alueen pieniä päiväkoteja voitaisiin koota yhteen.Viivi Sihvonen / Yle

Henriksson ja varhaiskasvatuksen johtaja Raili Liukkonen vakuuttavat, että koulujen ja päiväkotien ryhmäkokoja ei aiota nostaa, vaikka koulut yhdistettäisiin.

– Päiväkodin ryhmäkoot eivät tietenkään kasva. Laki määrittää lasten ja aikuisten suhdelukua ryhmissä, Liukkonen sanoo.

Rehtorin unelmana kulttuurikeskus

Jos Karhulan lukion opiskelijat Onni Tuovinen, Mikko Kurvinen ja Eemil Kattelus saisivat päättää, koulu sijaitsisi lyhyen kävely-, pyöräily- tai mopoilumatkan päässä kotoa. Kurvisen mielestä yli 10 kilometrin pyörämatka olisi turhan pitkä.

Jos rehtori Valtialalta kysytään, koulu voisi olla enemmän kuin pelkkä koulu.

– En tiedä, onko se realistinen toive, mutta jos Karhulan keskustaan saataisiin uudisrakennus, johon tulisi opiskelemaan toista tuhatta lasta ja nuorta, siihen yhteyteen olisi hienoa saada asianmukaiset tilat kirjastolle. Siitä voisi tulla suoranainen itäisen Kotkan kulttuurikeskus, Valtiala sanoo.