Libyassa siirtolaiset viettävät jopa kuukausia varastoissa epäinhimillisissä oloissa – Rajavalvonta on siirtänyt ongelman mereltä maalle

Tiukentunut valvonta meri- ja aavikkorajoilla on vain pahentanut siirtolaisten olosuhteita ja siirtänyt salakuljettajat uusille reiteille, siirtolaistutkija sanoo.

muuttoliike
Äiti lapsi selässään kapealla käytävällä
Siirtolaisia Njilan pidätyskeskuksessa lähellä Tripolia syyskuussa. Tuhannet siirtolaiset joutuvat majoittumaan Libyassa ahtaissa pidätyskeskuksissa.EPA

Maailmaa järkyttivät vuosi sitten kuvat, joissa siirtolaisia huutokaupattiin Libyassa orjiksi kuin kauppatavaraa.

Tilanne sai kansainvälisen yhteisön toimimaan. EU, YK ja Afrikan unioni alkoivat tehdä yhteistyötä Libyan hallituksen kanssa rajavalvonnassa. Pidätyskeskuksiin joutuneita siirtolaisia alettiin palauttaa kotimaihinsa ja väliaikaiskeskukseen Nigeriin.

Siirtolaisten tilanne Libyassa ei ole kuitenkaan vuodessa helpottunut, kertoo siirtolaisuustutkija Diana Ihring humanitaarista tietoa tuottavasta tutkimusjärjestöstä REACH:stä. (siirryt toiseen palveluun)

Ihringin mukaan siirtolaiset viettävät nykyään jopa kuukausia epäinhimillisissä oloissa odottamassa pakomahdollisuutta.

Salakuljettajat pitävät ihmisiä tyypillisesti esimerkiksi varastorakennuksissa ja hylätyillä maatiloilla.

– Varastot ovat liian täyteen ahdettuja, ja hygienia on niissä heikkoa, Ihring kuvailee.

Ongelmia aiheuttaa myös se, että naisia ja miehiä pidetään samoissa tiloissa. Siirtolaisten seksuaalinen hyväksikäyttö on yleistä.

Vaarat mereltä mantereelle

Odotteluaikojen piteneminen johtuu siitä, että salakuljettajien merireittejä Libyan rannikolla on suljettu. EU ja Italia ovat viime vuosina vahvistaneet (siirryt toiseen palveluun) Libyan rannikkovartiostoa, ja tarkastukset ovat lisääntyneet.

Viime kesänä Libyan ja Italian viranomaiset pysäyttivät kansalaisjärjestöjen avustuslaivoja, jotka yrittivät auttaa merihätään joutuneita siirtolaisia.

Vaaralliset Välimeren ylitykset veneillä Libyasta Italiaan ovatkin vähentyneet rajusti vuoden aikana (siirryt toiseen palveluun). Viime vuonna meren poikki kulki Keski-Välimeren reittiä pitkin noin 120 000 ihmistä, kun tänä vuonna ylityksiä on ollut tähän mennessä 24 000.

Siirtolaisten ahdingon painopiste onkin siirtynyt mereltä mantereelle. Tehostunut rajaoperaatio merellä on täyttänyt pidätyskeskuksia (siirryt toiseen palveluun) Libyan pääkaupunki Tripolissa ja sen ympäristössä.

Salakuljetus siirtynyt lännestä itään

Salakuljetuksen keskukset ovat tämän vuoden aika siirtyneet Libyan länsiosasta idemmäs Sirtin kaupungin ympäristöön ja kapinallisryhmien hallitsemaan itäosaan.

Rajanylitykset aiemmin siirtolaisten solmukohtana tunnetusta Nigeristä Libyaan ovat vähentyneet. Tämä johtuu osittain siitä, että EU ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ovat puuttuneet Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulevien siirtolaisten salakuljetukseen Nigerin puolella.

Libyan siirtolaisten reitit ja olinpaikat
Yle Uutisgrafiikka

Salakuljetusreitit ovat siirtyneet (siirryt toiseen palveluun) Libyan länsinaapuriin Algeriaan ja eteläiseen Tšadiin. Algerian kautta Libyaan saapuu länsiafrikkalaisia siirtolaisia, Tšadista puolestaan keski- ja itäafrikkalaisia.

Rajapartioinnin takia salakuljettajat ovat siirtyneet pienemmille salakuljetusreiteille, joilla on enemmän riskejä.

– Salakuljettajien autot voivat hajota, ja siirtolaiset voivat kuolla aavikolle, Ihring kuvailee.

Matkarahoja tai pysyvää toimeentuloa

Moni siirtolainen yrittää kerätä Libyassa matkarahoja Eurooppaan työskentelemällä rakennusalalla tai maataloudessa.

Siirtotyöläisyydellä on Libyassa pitkät perinteet, sillä Saharan eteläpuolelta on tultu töihin Libyaan 1970-luvulta lähtien. Monet libyalaiset eivät halua tehdä fyysisiä töitä, joten siirtolaisia palkataan niihin jatkossakin.

Samalla Libya on muuttunut entistä enemmän siirtolaisten välipysäkistä kohdemaaksi.

– Valtaosa pakolaisista ja siirtolaisista on yhä maassa, koska he haluavat työskennellä siellä vaikeasta turvallisuustilanteesta huolimatta, Ihring sanoo.

Siirtolaiset saattavat tehdä 12–14-tuntisia työpäiviä eivätkä välttämättä saa lainkaan palkkaa. Vaikka paperittomia käytetään usein hyväksi työmarkkinoilla, useimmat haluavat jäädä Libyaan.

Moni valitsee mieluummin työskentelyn nälkäpalkalla kuin työttömyyden kotimaassa.

Lisää aiheesta:

EU yrittää luoda työpaikkoja Egyptiin, jotta muuttoliike vähenisi: "Koko Afrikan ongelma on se, että työpaikat pitää saada tänne"

Välimeren ylittämisestä entistä suurempi riski siirtolaisille, Libyan reitillä erityisen paljon vakavia hukkumistapauksia

Siirtolaispolitiikan raju seuraus: Algeria on jättänyt yli 13 000 ihmistä nääntymään nälkään ja janoon Saharassa

EU pohtii Välimeren yli pyrkivien siirtolaisten keskittämistä "alueellisiin maihinnousukeskuksiin" – Tuoko malli enemmän ongelmia kuin ratkaisuja?

2017: Onko Manchesterin iskun taustalla Libyan sekasorto?

Aiheesta muualla:

Guardian: Libya migrant centres near breaking point after spike in arrivals (siirryt toiseen palveluun)