Onko ilmastokokouksista mitään hyötyä? Maapallon vuotuisissa pelastustalkoissa sorvataan ilmastodiiliä taas yötä myöten, mutta saadaanko mitään aikaan?

Lue tästä jutustamme, mitä kotikatsomossa pitää tietää ilmastoneuvotteluista.

ilmastokokoukset
Mielenosoittaja pukeutunut kolvniksi ja puhaltelee saippuakuplia.
Klovniksi pukeutunut mielenosoittaja teki pilkkaa poliiseista Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä vuonna 2015.Etienne Laurent / EPA

Ilmastoneuvotteluja seuratessa ei heti uskoisi, että ilmastonmuutoksen torjunnalla on kova kiire.

Maailman maiden poliitikot ja virkamiehet käyvät ilmastoneuvotteluissa vuosi vuodelta taistelua, joka voi pahimmillaan näyttää omien etujen puolustamiselta ja kädenväännöltä pieniltä tuntuvista yksityiskohdista. Samaan aikaan hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa hälyttävästi ja ilmastonmuutos näkyy jo luonnossa ja ihmisten arjessa. Kuilu ilmastotavoitteiden ja toimien välillä on suurempi kuin koskaan aiemmin.

Miksi ilmastosta pitää neuvotella?

Ilmastoneuvotteluissa maailman maat neuvottelevat kansainvälisistä ilmastosopimuksista ja niiden toimeenpanosta. Perusajatus on yksinkertainen: toimijat eri maista sitoutuvat tekemään yhdessä töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, siihen sopeutumiseksi ja varautumiseksi monilla eri keinoilla.

Eikös se Pariisin ilmastosopimus solmittu jo aikoja sitten? Mitäs nyt vielä neuvotellaan?

Pariisin ilmastosopimuksen on ratifioinut 184 osapuolta, mutta edelleen neuvotellaan sopimuksen toimeenpanosta. Maailman mailla on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten ja ketä Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöt koskevat. Pariisissa sovittiin, että kaikki maat ovat samalla viivalla. Osa kehittyvistä maista ja erityisesti nopeasti kasvavista talouksista haluaa kuitenkin yhä luoda erottelua sääntöihin eri maaryhmien välille, mikä on Pariisin sopimuksen hengen vastaista.

Miten päästövähennyksiä lasketaan?

Tämän vuoden ilmastokokousta on luonnehdittu Pariisi 2.0:ksi, koska poliittiset väännöt maiden välillä voivat olla vaikeita, eivätkä maiden ilmastotavoitteet ole lähelläkään sitä mitä pitäisi olla. Nyt on tarkoitus päättää siitä, miten Pariisin kokouksessa asetetut päästövähennystavoitteet saavutetaan käytännössä kussakin maassa. Pitää luoda säännöt siitä, miten maiden ilmastotoimia lasketaan, ja miten toimia pystytään seuraamaan. Se on tärkeää, jotta tiedetään, ovatko eri maiden ilmastotoimet riittäviä yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Riittääkö 1,5 asteen tavoitteeseen?

Vuonna 2015 Pariisissa sovittiin, että ilmaston lämpeneminen pyritään yhteistuumin pitämään alle kahdessa asteessa. Nyt käytössä olevan tiedon mukaan kahden asteen lämpeneminen onkin paljon vaarallisempaa kuin mitä vielä kolme vuotta sitten Pariisin kokouksessa luultiin. Lokakuussa julkaistu IPCC:n raportti rajaa turvalliseksi lämpenemiseksi alle 1,5 asteen keskimääräisen lämpenemisen maapallolla. Jos keskilämpötila kohoaa enemmän, riskit ja vahingot nousevat paljon isommiksi. Nyt lämpötila on noussut jo yhden asteen. Nyt siis 1,5 astetta on uusi 2 astetta.

Jotta ilmastosopimus auttaisi pitämään maapallon lämpenemisen 1,5 asteen turvarajan alapuolella, maailman maiden pitäisi nyt kiristää roimasti ilmastotavoitteitaan. Hiilidioksidipäästöt olisi puolitettava jo vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä maiden antamat sitoumukset eivät riitä pitämään lämpenemistä edes alle kahdessa asteessa, mistä Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin. Nykymenolla päädytään näillä näkymin yli kolmen asteen lämpenemiseen. Sitä pidetään katastrofaalisena. Maailman maiden odotetaankin seuraavan vuoden aikana kiristävän ilmastotavoitteitaan IPCC:n raportin mukaisiksi.

Mistä sitten kiikastaa?

Perinteisesti ilmastoneuvotteluissa on kiistelty siitä, pitääkö länsimaiden, jotka ovat jo vuosikymmenten ajan laskeneet ilmakehään ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä, myös hoitaa suurempi osuus ilmastonsuojelusta. Kehitysmaat vaativat tätä, mutta toisaalta monen entisen kehitysmaankin talous on kasvanut ja samaa rataa myös päästöt. Esimerkiksi Kiina on nykyään yksi suurimpia ilmastopäästöjen aiheuttajia, ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tärkeää, että myös Kiina sitoutuu tiukkoihin ilmastotoimiin.

Miksi kehitysmaille annetaan ilmastorahaa?

Länsimaat ovat sitoutuneet kasvattamaan kehitysmaiden ilmastotoimia tukevan vuotuisen rahoituksen 100 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä, ja jatkamaan samalla tasolla vuoteen 2025 asti. Tarve rahoitukselle, jonka avulla kehitysmaissa sopeudutaan ja varaudutaan ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin, kuten kuivuuteen, kasvanee vuosi vuodelta.

Päästäänkö kivihiilestä eroon?

Ilmastokokouksissa on perusneuvotteluiden ohella tehty vuosien aikana erilaisia aloitteita keinoista, joilla ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä. Kasvava määrä maita pyristelee nyt eroon kivihiilestä energiantuotannossaan. Ilmastokokouksen epävirallinen teema onkin tänä vuonna hiili. Yli 20 maata on perustanut Powering Past Coal Alliancen, joka edistää kivihiilen käytön alasajoa ja promoaa sitä myös muille maille. Myös Suomi on mukana tässä aloitteessa. Suomessa hallitus onkin juuri esittänyt kivihiilen käytön kieltämistä sähkön ja lämmön tuotannossa.

Myös teknologian kehitys ja markkinat ajavat kohti puhtaampia energiaratkaisuja. Nyt on jo esimerkiksi halvempaa rakentaa uusiutuvaa energiaa kuin hiilivoimaa. Ilmastokokous pidetään tänä vuonna Sleesian hiilikaivosalueella Puolassa. Sekin ohjaa neuvottelujen keskustelua hiilipitoiseksi.

Miksi ilmastoneuvotteluja yhä jatketaan, kun kaupungit ja yritykset tekevät jo suurempia ilmastotekoja?

Yli 9 000 kaupunkia ja kuntaa sekä 245 aluehallintoa on ilmoittanut sitoutumisensa Pariisin ilmastosopimukseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa enemmistö ihmisistä asuu näillä alueilla. Myös yli 6 000 yritystä ja sijoittajaa on tehnyt ilmastositoumuksia. Parhaimmillaan valtioita pienempien toimijoiden tekemät erilaiset aloitteet voisivat toteutuessaan leikata maailman päästöistä jopa kolmanneksen vuoteen 2030 mennessä. Pahimmillaan ne ovat vain sanahelinää.

Lue myös:

Suomen ilmastoneuvottelija Outi Honkatukia kertoo nyt, mitä Puolasta on odotettavissa ja mitä neuvotteluhuoneissa tapahtuu oikeasti: "Valtaosa ei tunne asioita, joista neuvotellaan"

Ilmastopolitiikkaa häiritsee suuri konna – Asiantuntijat löytävät sankareita Aasiasta ja Afrikasta

Mitä sinäkin voit tehdä tuttujen keinojen lisäksi, jos haluat hidastaa ilmastonmuutosta? Professori listaa 3 yllättävää asiaa