Moni viisikymppinen ostaa moottoripyörän – kokkolalaismies osti futisjoukkueen, mutta korjaa silti jääkaappinsa jesarilla

Häviämistä vihaava Matti Laitinen sijoitti jalkapalloon, koska se on tunnebisnes. Apinadatsunilla aikoinaan hurmattu vaimo luottaa, ettei mies tee tyhmiä päätöksiä.

jalkapallo
Matti Laitinen
Ville Viitamäki / Yle

Vuosi oli 2013. Matti Laitisella mittarissa 52 vuotta ja käsissään jo vuosia veloissa vellonut Kokkolan Pallo-Veikot, jonka edustusjoukkue pelasi Miesten Kakkosessa.

Mies oli vuotta aikaisemmin heittänyt, että voisi perustaa firman pyörittämään edustusjoukkuetta. Spontaanista tokaisusta tulikin totta.

– Olo oli kuin yrittäjän uran ensimmäisten miljoonakauppojen jälkeen. Vatsa niin sekaisin kuin olla ja voi, Laitinen nauraa.

Edustusjoukkue yhtiöitettiin KPV Yhtiöt Oy:ksi ja Laitinen asetti tavoitteensa ja ehtonsa: talous kuntoon ja pelillisesti ensin Ykköseen ja sitten Veikkausliigaan.

Matti Laitinen
2019 kaudella Kokkolassa on jo uusi jalkapallokatsomo. Laitinen toivoo, että yleisö täyttäisi katsomot jokaisessa pelissä.Ville Viitamäki / Yle

Maailmalla upporikkaat ostelevat jalkapallojoukkueita harrastuksekseen. Suomessakaan moni seura ei pysyisi pystyssä, ellei taustalta löytyisi äveriäitä tukijoita omalla tai firman rahalla.

Ainoastaan Helsingin Jalkapalloklubi tekee tulosta. Yle Urheilun selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kaikki muut Veikkausliigaseurat ovat tappiollisia tai pyörivät jotenkuten omillaan.

Kokkolassa Laitista hehkutetaan miehenä, jonka lompakon varassa makaa ammattilaisjalkapallon jatkuminen.

KPV:n edustusjoukkueen managerin ja pääomistajan harteilla on sankarin viitta. Hän on mies, joka mahdollisti taloudellisesti Kokkolan nousun (siirryt toiseen palveluun)lähes 30 vuoden tauon jälkeen Veikkausliigaan kauden 2018 päätteeksi.

Matti Laitinen on joutunut syytämään viiden omistajavuotensa aikana melkoisen määrän euroja KPV:n toimintaan.

Karjalaisäidin sosiaalinen poika puhuu paljon, mutta vähän itsestään ja vielä vähemmän rahasta.

– On oma asiani, paljonko olen henkilökohtaisesti laittanut tähän. Eiväthän muutkaan kerro julkisesti omista menoistaan, tuloistaan tai veloistaan. Miksi minun pitäisi?

KPV Yhtiöt Oy:n liikevaihto oli viime vuonna 1,1 miljoonaa euroa. 33 ihmistä työllistävän yhtiön omavaraisuusaste oli 72 prosenttia.

Kaikki on tehtävä viimeisen päälle

Rohkein Tarzan pikkupoikana Kannuksen Ohennevalla hyppäämässä kuusen latvasta toiseen.

Nopein hiihtäjä, joka tuo kotiin kansakoulun himotuimman palkinnon: neljä mehevää, paksukuorista appelsiinia.

Paras hitsari ammattikoulussa.

Huippukauppojen tekijä ja halutuimpien urakoiden voittaja.

Laitinen on aina ollut armottoman kilpailuhenkinen. Jokainen asia on tehtävä viimeisen päälle ja pyrittävä ykköseksi kaikessa, mihin ryhtyy. Myös jalkapallojoukkueen ostossa ja nostossa.

Hän on suorittaja, joka vihaa häviämistä mutta myöntää myös uupuvansa ja kärsivänsä suorittamisestaan.

Matti Laitinen hitsausvarusteissa
Laitinen osaisi vielä hitsata, mutta ei pysty. Ruostumattoman teräksen hitsauskaasut toivat ammattiastman.Ville Viitamäki / Yle

Omaisuutensa mies on tehnyt metallilla. Yhden miehen hitsauspajasta kasvoi vuosien saatossa satakunta ihmistä työllistävä Fineweld. Yksi Pohjoismaiden suurimmista teollisuusputkistojen ja teräsrakenteiden valmistukseen sekä asennukseen erikoistuneista yrityksistä.

Menestyksekkään uran hintana on pysyvä ammattitauti. Ruostumattoman teräksen hitsauskaasut aiheuttivat työperäisen astman.

Laitinen on selvästi tarkkavainuinen bisnesmies. Siksi ihmetyttääkin, miksi mies on avannut rahahanat jalkapallolle, kun itsekin sanoo, ettei koskaan tule saamaan omiaan pois.

– Jotenkin vaan ajattelin, että saataisiin homma parempaan jamaan, jos ottaisin asian hoidettavaksi.

Tunne-elämyksiä, voittoja ja brändiarvoa

Jalkapallo herättää intohimoja.

Tero Auvinen ja Arto Kuuluvainen ovat pohtineet Urheiluseurojen sisäpiirissä -kirjassaan, mitä urheilun taustalla tapahtuu.

Auvinen kertoo Yle Urheilun haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), miten moni mesenaatti on valmis maksamaan suuriakin summia siitä, että pääsee mukaan urheilun kaltaiseen tunnebisnekseen.

Auvisen mukaan urheiluseuraa ei osteta siksi, että se olisi hyvä sijoituskohde. Mukana ollaan voittamisen, tunne-elämysten ja vallantunteen takia. Omistaminen tarjoaa pääsyn seuran sisäpiiriin.

Hyvin menestynyt joukkue tuo myös omistajalleen brändiarvoa.

24 vuotta pesäpalloa pelanneesta Laitisesta on sukeutunut kiihkeä jalkapallomies. Hän kertoo jakavansa mielellään peli-ideoitaan.

– Minulle on sanottu, että niin kauan menee hyvin, kun hoidat oman roolisi, etkä sekaannu valmennukseen, kun et sinä jalkapallosta oikein ymmärrä, Laitinen nauraa.

Matti Laitinen jalkapallokatsomossa
Jalkapallojoukkueen pystyssä pitäminen ei ole yhden miehen hommaa. Sponsorit ja yleisö ovat äärimmäisen tärkeitä. Laitinen toivoo myös lisää osakkaita.Ville Viitamäki / Yle

Pysyykö Laitinen lestissään ja antaa valmentajille työrauhan? Siihen osaa vastata vuosikausia jalkapallotoiminnassa mukana ollut KPV Juniorit -yhdistyksen puheenjohtaja Jouko Vierimaa.

– Kyllä, mutta lyö painetta. Matti vaatii ja katsoo tulosta enemmän kuin tapaa, miten tulos tehdään.

Hänen mukaansa Laitinen ei tyydy keskinkertaiseen, eikä ”virkamieheilyyn”, vaan jokaisen on annettava kaikkensa.

Onko manageri ja pääomistaja tiimipelaaja?

– Tiettyyn rajaan asti, mutta kyllähän hän käyttää rahoittajan valtaa. Toisaalta hän myös tekee päätöksensä aina kokonaisuuden kannalta, muotoilee Vierimaa.

Laitisen, vanhan pesäpalloilijan, henkilökohtainen jalkapallosaavutus on ollut pääsy C-junnuna piirileirille Kokkolan maapohjahalliin.

– Pelasin molempia lajeja, mutta pesäpallo vei voiton. Kai mä olin niin huono jalkapallossa.

Syyskuun alussa 2018 mies istui katsomossa seuraamassa, kun synnyinpitäjän pesäpallojoukkue, Kannuksen Ura, selvitti tiensä miesten Ykköseen.

– Käsivarsissa nousivat ihokarvat pystyyn. Hieno hetki.

Kuvassa KPV:n pelaajia juhlimassa nousukarsinnan jälkeen kentällä.
KPV juhli nousuaan Veikkausliigaan Turussa 3.11.2018Jaakko Stenroos / AOP

Jalkapallo tarjosi suuria tunteita Turussa 2018. KPV:n liiganousu varmistui, kun vihreäpaidat voittivat kaksiosaisessa karsinnassa Turun Palloseuran. Otteluparin yhteismaalit olivat 1-1, mutta KPV nousi liigaan vierasmaalisäännön turvin.

Kun joukkue saapui yöllä kotiin, Kokkolan torilla velloi vihreä jalkapallohuuma. Laitinen sanoo saaneensa sillä hetkellä rahoilleen reippaasti vastinetta.

– KPV-humppa soi ja väkeä oli paljon. Oli mahtava tunne tulla kotiin!

Laitinen ei ole tyyppi, joka heittelee riemusta voltteja, mutta mies muuttuu lähes hartaaksi, kun hän muistelee ratkaisupeliä sekä KPV:n pelaajien ja fanien valtavaa iloa.

Hän on selvästi avannut lompakkonsa myös rakkaudesta lajiin. Laitinen siteeraa mielellään Etelä-Pohjanmaan jalkapallomesenaattia, Seinäjoen Jalkapallokerhon omistaja Raimo Sarajärveä.

– Tässä bisneksessä osingot tulevat elämyksinä.

Kokkolalainen jalkapallohuuma sisältää myös helpotuksen huokaisun. Pääomistaja ei sittenkään laita rahahanoja kiinni, kuten uhkasi vuotta aikaisemmin, pelikauden 2017 alkajaisiksi. Mies ilmoitti, että vetäytyy hommasta, jos joukkue ei nouse liigaan.

Laitinen tunsi tehneensä jo osuutensa. KPV oli noussut ykköseen ja seuran hurjat velat oli maksettu.

– Tuntui turhalta enää yrittää, jos ei nousu pian onnistuisi.

Fanit tuskailivat keskustelufoorumeilla: ”Vielä rukous, että Laitisen Matti jatkaisi. Ilman Mattia kakkosdivari kutsuu.”

KPV pelasi kaudella 2017 itsensä kolmanneksi, ja Laitinen jatkoi managerina ja pääomistajana.

– En olisi oikeasti lopettanut, minullahan oli viiden vuoden sopimus, joka umpeutui vasta marraskuussa 2018. Se oli sellainen pettyneen miehen puuskahdus.

Matti Laitinen puhuu kännykkäänsä
Tuttu näky töissä, kentän reunalla ja kotona. Puhelin piippaa jatkuvasti, sanoo vaimo, Taru Laitinen.Ville Viitamäki/ Yle

Tunnebisnes vie mukanaan, mutta silti perhe on tärkein: vaimo, kolme lasta ja pian neljä lastenlasta.

– Vaikka Matilla on monta rautaa tulessa, hän pitää meistä silti aina huolta. On aina pitänyt, sanoo vaimo Taru Laitinen.

Aviomies sanoo olevansa onnellinen, kun lapset perheineen ovat asettuneet takaisin Kokkolaan. Iloon sekoittuu huolenpoikanen. Nuorin lapsista on kehitysvammainen erityislapsi. Kuopuksen hyvinvointi ja tulevaisuus ovat aina isällä ja äidillä mielen päällä.

– Muut lapsemme tietävät, että pikkusiskosta on huolehdittava koko hänen elämänsä ajan. He tekevät sen sitten, kun meistä aika jättää.

Kotioloissa Laitisesta paljastuu mielenkiintoinen piirre. Kokkolalaiseen jalkapalloon auliisti seteleitä satsaava mies nuukailee kotona. Ehkä se on perua vähävaraisesta lapsuuskodista.

Äskettäin hän korjasi perheen 20 vuotta vanhassa keittiössä jääkaapin oven ilmastointiteipillä. Kun vaimo hermostui huonosti toimivasta pikaratkaisusta, Laitinen kyseli korjaajalta saranoiden varaosia. Keittiö ei saanut uutta jääkaappia, koska ovi pelittää jälleen.

Matti on viettänyt monta unetonta yötä KPV:n takia. Yhdessäkin on valvottu.

Taru Laitinen
Matti ja Taru Laitinen työpöytiensä ääressä
Matti ja Taru Laitinen myös työskentelevät yhdessä. Entiselle lukkarille kuulemma riittää syöttölautasen kokoinen työpöytä.Ville Viitamäki / Yle

Laitisen ääneen hiipii lämpö, kun mies puhuu vaimostaan.

– Taru on tukenut jalkapallohommaa alusta asti. Hän on luottanut, etten tee tyhmiä päätöksiä.

Vaimo on miestään harkitsevampi. Edustusjoukkueen osto ei kuitenkaan hermostuttanut melkein miestäänkin innokkaampaa penkkiurheilijaa. Päinvastoin. Jalkapallo ei ole enää harrastus. Se on elämäntapa.

Urheilubisneksessä mukana oleminen ei ole pelkkää riemun kiihkoa tai tappion katkeraa kalkkia katsomossa. Se on myös huolta ja stressiä.

– Matti on viettänyt monta unetonta yötä KPV:n takia. Yhdessäkin on valvottu, Taru Laitinen toteaa.

Pariskunta työskentelee yhdessä ja on pysynyt kimpassa nuoruusvuosista asti. Laitinen kertoo pilke silmäkulmassa hurmanneensa vaimonsa sinisellä metallihohtoisella apinadatsunilla.

Vaimo myöntää asian, mutta tarkentaa, että autoa suuremman vaikutuksen tekivät nuoren miehen leveät hartiat, joihin 18-vuotiaan neidin katse kiinnittyi eräänä ravintolailtana.

Matti Laitisesta, piinkovasta bisnesmiehestä, pilkahtaa välähdys ikuista romantikkoa, kun hän kertoo hiljattain huomanneensa alaisensa tulleen töihin vanhalla Datsun 100 A:lla.

Laitinen lainasi autoa. Hän soitti vaimon tulemaan firman pihalle, kaarsi aurinkolasit silmillään paikalle, ruuvasi ikkunan auki ja kysyi:” Alatko oleen?”

Laitinen kävelee lumisella jalkapallokentällä
"En rupea tappamaan itseäni jalkapallolla. Lähden, jos homma alkaa käydä motivaation tai terveyden päälle", sanoo Laitinen.Ville Viitamäki / Yle

Laitinen toivoo, että jäisi historiaan reiluna kaverina. Ja että vastaantulijat moikkaisivat Kokkolan kaduilla vielä senkin jälkeen, kun hän lopettaa kalliin harrastamisensa.

Nyt hän haluaa katsoa Veikkausliiga-kortin. Mies ei kuitenkaan halua sitoa itseään pitkiin sopimuksiin, vaan aikoo katsoa jatkossa hommaa vuosi kerrallaan.

– En rupea tappamaan itseäni jalkapallolla. Lähden, jos homma alkaa käydä motivaation tai terveyden päälle.

Tällä hetkellä hän kasaa budjettia liigakuosiin. Sponsoreiden tuki on äärimmäisen tärkeää. Suuri merkitys on myös sillä, että jalkapallon ystävät lähtisivät kotisohvilta katsomaan pelejä paikan päälle.

Osakkaitakin olisi löydettävä.

– Olen sanonut alusta asti, että määrättyyn pisteeseen pitää viedä yksin ja sitten pääsee muitakin mukaan.

Kuka tahansa ei kelpaa. Pitää olla omien rahojen tai taustalla olevien rahoittajien eurojen lisäksi muutakin annettavaa eli ideoita, osaamista ja vahvaa sitoutumista.

Manageri ja pääomistaja haluaa hitsata omistajuuteen samanlaista tekemisen ja yhteishengen meninkiä, jota tarvitaan pelikentällä.

– Ennen vanhaan pesäpallopiireissä sanottiin, että joukkuehenki tulee hien, itkun ja pierun kautta. Näitä mä olen soveltanut.

Huumori sikseen. Laitinen lähtee, jos KPV ei pysy Veikkausliigassa. Divari kiinnostaa nyt entistä vähemmän.

Kuvassa nainen KPV-kaulahuivissa ja -sukissa.
Fanit ovat tärkeä osa KPV-kulttuuria. Laitinen toivoo myös entisten fanien lämpenevän uudelleen vihreäpaidoille.Yle

KPV Juniorit -yhdistyksen puheenjohtaja Jouko Vierimaa uskoo, että edustusjoukkueen pääomistaja ei tyydy pelkkään Veikkausliigassa pysymiseen.

– Matti on niin kunnianhimoinen, että varmaan ajattelee jopa europelejä.

Nyt tehdään pelaajasopimuksia. Päävalmentaja Jarmo Korhosen pesti on myös jatkettu seuraavalle kaudelle.

Liigastressiin tuo pientä lievitystä Kokkolan kaupunginvaltuuston soraäänittä syntynyt päätös Keskuskentän kohentamisesta. 900 000 eurolla saadaan siirrettävä katsomo ja valaistus.

– Kevään ensimmäiset pelit joudutaan varmaan pelaamaan Seinäjoella tai Vaasassa, Laitinen miettii.

Jalkapallon ja sisäpalloilun hybridiareenaa saadaan vielä odottaa. Kaupungin pystyyn pistämän suunnittelutyöryhmän mukaan jalkapallostadion noussee Kokkolaan aikaisintaan neljän vuoden kuluttua.

2019 tulee kuluneeksi 50 vuotta KPV:n seurahistorian ensimmäisestä ja toistaiseksi ainoasta Suomen mestaruudesta.

Laitinen haluaa omille ja yhteistyökumppaneiden rahoille vastineen. Elämyksen.

– Olisi hienoa kokea uudelleen hetki, jolloin tullaan juhlimaan Kokkolan torille!

Saa nähdä, saako KPV nostettua katsomossa istuvan omistajansa ihokarvat pystyyn.