Valtavan Suomen lipun piti nousta tänään 100 metrin korkeuteen – lippu pysyy maassa, mutta Haminassa juhlitaan silti: "Liput liehuu ja fanfaarit soi"

Lipunnostojuhla pidetään, vaikka suurlippu ei jättitankoon nousekaan.

juhlapäivät
Itsenäisen Suomen kolme lippua nostettuna valomastoon.
Pyry Sarkiola / Yle

Haminassa juhlitaan tänään, vaikka odotetuin vieras – koripallokentän kokoinen Suomen suurlippu – pysyykin viikattuna eikä sitä nosteta 100-metriseen lipputankoon.

Itsenäisyyden kunniaksi Haminassa järjestetään UMO Jazz orkesterin juhlakonsertti. Lisäksi Tervasaarella tempauksistaan tunnettu Patu Patanen järjesti oman lipunnostoseremonian.

Maailman suurin Suomen lippu piti alunperin nostaa salkoon tänään alkuillasta. Kaupunki päätti kuitenkin noin kaksi viikkoa sitten jo toistamiseen siirtää suurlipun nostamista, koska varmuutta terästangon kestävyydestä ei ole.

Varjojuhlaa Tervasaaressa

Haminan Tervasaaressa vietetään rinnakkaisjuhlaa, vaikka pääjuhla – suurlipun nosto – jäikin toteutumatta.

Höyrylaiva Hyökyn kapteeni Patu Patanen nosti maanantaina puoliltapäivin tullimakasiinin läheisyydessä olevaan noin 40-metriseen valomastoon Suomen itsenäisyyden ajan liput. Haminan kaupunki on lahjoittanut Pataselle punaisen leijonalipun, vaakunallisen siniristilipun ja nykyisen suomenlipun.

Lisäksi Patanen on saanut lahjoituksena laivaston viestiliput, joita on 20–30 kappaletta. Ne vedettiin samaan mastoon jo aiemmin.

– Liput liehuu ja fanfaarit soi, värikkäänä haminalaisena tunnettu Patanen kertoi etukäteen juhlallisuuksista.

Patasen mukaan jo tovin suunniteltuja menoja ei haluttu perua, vaikka suurlipun nosto peruuntuikin.

Myöhemmin iltapäivällä tullimakasiinin lipputankoon nostetaan vielä erikseen Suomen lippu. Tarkka aika on kello 17.04.

– Suurlipun noston piti olla kello 17. Ajattelin, että siinä menisi kuitenkin sen verran aikaa, että jos nostaisin oman Suomen lipunneljä minuuttia myöhemmin, ehtisivät se ja suurlippu salkoon suurin piirtein samaan aikaan, Patanen nauraa.

Itsenäisyyden ja suurlipputangon ohella juhlan aihetta Patasella on muitakin.

– 38 vuotta sitten Itsenäisyyspäivänä tulimme Höyrylaiva Haminaksi muutetulla aluksella tähän Tervasaarelle. Samaan aikaan Pelle Miljoona Oy lauloi Moottoritie on kuuma, ja nythän tämä tiernapoikaryhmä taas kiertää Suomea, Patanen kertoo juhlansa aiheista.

Sinivalkoinen lipputanko taivasta vasten.
Satametrinen lipputanko pystytettiin Sibeliuskadun kentälle Haminaan lokakuun lopussa. Lippua siihen ei ole vielä voitu nostaa, koska lujuuslaskelmat ja siten tangon kestävyys ja turvallisuus halutaan tarkistaa.Pyry Sarkiola / Yle

Juhlakonserttia ei peruttu

Vaikka suurlippua ei voida vielä nostaa, kaupungin muut juhlallisuudet järjestetään suunnitellusti.

UMO Jazz Orchestra konsertoi itsenäisyyspäivän merkeissä Reserviupseerikoulun Maneesissa. Ennen konserttia nautitaan juhlakahvit.

Kaupunki jakoi juhlakonserttiin 600 pääsylippua, joista kaikki on noudettu, eikä niitä enää ole jaossa. Konserttiin on kutsuttu kunniavieraita, kuten haminalaisia sotaveteraaneja.

Juhlakonsertti korvaa Haminassa itsenäisyyspäivänä aikaisemmin järjestetyn kansalaisjuhlan.

Kansalaisjuhlaan on kaupungin tiedottajan Minna Nordströmin mukaan viime vuosina osallistunut enää esiintyjät ja kourallinen yleisöä.

Muu perinteinen itsenäisyyspäivän ohjelma (siirryt toiseen palveluun), kuten seppeleenlaskut ja maasotakoulun paraati järjestetään kuten ennenkin.

Vanha, punertava tornirakennus ja suuri kuusi Haminan torin nurkalla. Ympärillä eri maiden lippuja.
Haminan satametrinen lipputanko ja Suomen suurlippu ovat vastaperustetun Haminan Lippumaailman vetonaula.Pyry Sarkiola / Yle

Kaupunki selvittää materiaalit

Venäjällä valmistetun satametrisen lipputangon lujuuslaskelmista on odotettu muutamien viikojen ajan lisätietoja, mutta riittävää varmuutta tangon kesävyydestä ei vieläkään ole, eikä tangon käyttöönottotarkastusta ole voitu tehdä.

Rakennelaskelmat tarkistaa suomalainen suunnittelutoimisto A-Insinöörit. Tämän lisäksi kaupunki on käynnistänyt oman selvityksen, jossa se tarkastaa tangon toteutuksen laadun.

– Haluamme tutkia tangon materiaalit. Millaisesta teräksestä se on valmistettu, millaiset hitsaukset on tehty. Tätä ei A-Insinöörien selvitykseen sisälly, Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu sanoo.

Filppu ei osaa vielä sanoa, mitä kaupungin rakennusvalvonnan toimeksiannosta teetetty selvitys tulee maksamaan. Suurlippuhankkeen kustannukset ovat nousseet jo lähelle 800 000 euroa.

Epäonninen jättitanko

Ensimmäisen kerran maailman suurin Suomen lippu piti nostaa salkoon jo Suomen lipun päivänä toukokuussa, jolloin lippu täytti 100 vuotta.

Tangon hankkiminen oli kuitenkin kesken, sillä alkuperäisen suunnitelman mukainen puinen tanko olisi tullut maksamaan aiottua enemmän. Kaupunki joutui päättämään lisämäärärahoituksen myöntämisestä hankkeelle, ja valitsi puisen tangon sijaan teräksisen vaihtoehdon, koska se tuli halvemmaksi.

Terästangon perustukset rakennettiin alkusyksystä. Venäjältä osissa kuljetettu tanko pystytettiin lokakuun lopussa.

Pystytyksen jälkeen todettiin, ettei tankoa ole valmistettu Suomessa noudatettavien eurooppalaisten standardien mukaisesti. Pietarilainen Amira Group noudatti sen sijaan Venäjällä käytössä olevia amerikkalaisia standardeja.

Haminan kaupunki ja A-Insinöörit ovat odottaneet lisädokumentteja, jotta tangon turvallisuudesta ja kestävyydestä voitaisiin olla varmoja, ennen kuin jättimäinen lippu vedetään salkoon.

Suurlippu olisi Haminaan perustetun Lippumaailman vetonaula. Lippumaailma esittelee maailman eri lippuja.