Suomi liittyy mukaan Euroopan kulttuuriperintötunnukseen – Kuopio on jo tyrkyllä tunnuksen saajaksi

Kuopio tarjoaa jo itseään eurooppalaisen kulttuuriperintötunnuksen saajaksi Minna Canthin ja tasa-arvon nimissä.

Euroopan kulttuuri
Oodi Minna Canthille
Antti Karhunen / Yle

Suomi liittyy mukaan eurooppalaiseen kulttuuriperintötunnukseen. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa.

Kuopion kaupunki ehdotti valtioneuvostolle jo helmikuussa liittymistä mukaan kulttuuriperintötunnukseen. Innoituksen tähän Kuopio sai Jyväskylän yliopiston akatemiatutkijalta Tuuli Lähdesmäeltä. Lähdesmäki kirjoitti Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), että Suomen kannattaisi hyödyntää hanketta ja olla mukana määrittelemässä sitä, mitä Euroopan yhteinen kulttuuriperintö voisi olla.

Kirjoituksessa Lähdesmäki myös ehdotti, että Suomi voisi hakea tunnusta tasa-arvon historiansa ansiosta. Suomalaiset naiset nimittäin saivat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1906. Lähdesmäen mukaan Kuopio olisi naisten oikeuksien puolesta taistelleen Minna Canthin ansiosta luonteva paikka tasa-arvon perinnön vaalimiselle.

Samaa mieltä on Kuopion kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pekka Kantanen (kok.). Jos Suomi saa tasa-arvon eurooppalaisen kulttuuriperintötunnuksen, se kuuluu Kantasen mukaan Suomessa Kuopioon ja Canthin koti- ja liiketalo Kanttilaan.

– Kuopiosta ja Kanttilasta, Minnan kodista, nämä vallankumoukselliset tasa-arvon viestikipunat lennähtivät maailmalle hänen romaaniensa ja näytelmiensä välityksellä.

Kuopiossa Canthin perintöä esitellään korttelimuseossa. Kanttila puolestaan on määrä kunnostaa kulttuurikäyttöön. Ensi vuonna vietetään Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuotta.

"Kuopio on mahdollinen"

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että monelta taholta tuli toiveita Suomen liittymisestä kulttuuriperintötunnukseen. Nyt oli Salosen mukaan hyvä hetki liittymiselle, sillä meneillään on Euroopan kulttuuriperinnön teemavuosi.

Salosen mukaan epävirallisissa puheissa on pohdittu, että Suomi voisi hakea tunnusta Lähdesmäen ehdottamalla perusteella. Virallisia suunnitelmia asiasta ei vielä ole.

Salonen ei myöskään sulje pois sitä, etteikö tunnusta voitaisi hakea tällä perusteella Kuopiolle.

– Se (Kuopio) on mahdollinen paikka, mutta en halua ottaa siihen vielä tässä vaiheessa kantaa. Hienoa on, että siellä on ollaan jo aktiivisia ja on jo esillä hyviä ideoita.

Eurooppalaisen kulttuuriperintötunnuksen saajista päättää puolueeton asiantuntijaraati, jolle jäsenmaat voivat tehdä ehdotuksia tunnuksen saajiksi. Tunnus ei maksa mitään, eikä EU anna rahaa tunnuksen saaneille kohteille.

Tunnuksen saaneiden kohteiden kirjo on laaja. Niiden joukossa ovat muun muassa antiikin Ateenan kaupunkikeskusta demokratian idean syntysijana, Gdańskin telakka solidaarisuusmuseoineen sekä Portugalin kansallisarkistossa säilytettävä kuolemanrangaistuksen kieltävä asiakirja vuodelta 1867.

Tunnus on pysyvä, mutta sen säilyttämiseksi kohteiden tulee noudattaa tunnuksen myöntämisen edellyttämiä kriteerejä.